1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Koronajäljittäjän työ on ollut tasapainoilua ammattitaidon ja tunteiden välillä: "Välillä käyn vain kotona painamassa pään kuvan tyynyyn"

Korona-altistuksesta kertovat puhelut otetaan vastaan pääsääntöisesti hyvin. Joskus tunteet saavat vallan, ja silloin hoitajan ammattitaito puuttuu tilanteeseen.

koronavirus
Koronajäljittäjät Aija Toiviainen ja Sari Mölsä
Terveydenhoitaja Aija Toiviainen (vasemmalla) ja hygieniahoitaja Sari Mölsä jäljittävät koronavirukselle altistuneita. Mika Moksu / Yle

Keväästä asti joukko hoitajia on istunut Päijät-Hämeen keskussairaalan uumenissa soittamassa ihmisille. Heille,, jotka ovat saattaneet altistua koronavirukselle. Näin on tapahtunut ympäri Suomea. Puheluiden määrää ei ole kirjattu ylös, mutta se on valtava.

Päijät-Hämeessä on testattu koronan varalta reilusti yli 20 000 ihmistä. Suuri osa heistä on hakeutunut testiin oma-aloitteisesti. Karanteenimääräyksiä on annettu yli kahdelle tuhannelle ihmiselle koko epidemian aikana, joten jäljittäjien soittama puhelumäärä on ainakin tätä lukua suurempi.

Esimerkiksi koko Suomessa ns. koronajäljittäjien pikakurssin oli suorittanut elokuuhun mennessä 1100 terveydenhuollon parissa työskentelevää tai opiskelevaa.

Lue lisää: Joku pillahtaa itkuun, toinen lyö luurin korvaan

Työtä on ollut paljon. Päijät-Hämeessä jäljityspuheluita soittaa vakituisesti neljä henkilöä, mukana on tarvittaessa muutama avustaja. Työpäivät venyvät pitkiksi.

– Välillä olen käynyt kotona vain painamassa pään kuvan tyynyyn, hygieniahoitaja Sari Mölsä kuvailee.

Hygieniahoitaja Sari Mölsä.
Hygieniahoitaja Sari Mölsä kertoo, että jäljitystyöstä on tullut kiireisempää syksyn aikana.Mika Moksu / Yle

Joukkoaltistus tietää puhelusumaa ja ylitöitä

Jäljittäjien työmäärä kasvoi, kun uusia tartuntoja ja joukkoaltistuksia alkoi syksyn mittaan tulla. Kiire kasvoi. Päijät-Hämeessä on nyt maan neljänneksi eniten koronatartuntoja. Hyvinvointiyhtymä reagoi kasvaneeseen kuormitukseen, ja jäljittäjiä ollaan palkkaamassa lisää.

Korona lisää merkittävästi työkuormaa koko terveydenhuollossa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen yli kahdessatuhannessa karanteenimääräyksessä jokaisessa on tehty ratkaisu yksilöllisesti. Tämä työllistää niin hoitajia kuin lääkäreitäkin.

Ei ole samantekevää, miten tilanne hoidetaan, kun koronajäljittäjän työn tärkein osa on olla yhteydessä ihmiseen, jonka epäillään altistuneen koronalle. Jokainen tilanne on omanlaisensa, eikä jäljittäjä voi hoitaa kaikkia puheluita samalla kaavalla. Kuten ei muussakaan hoitotyössä.

– Vaikka olisi miten väsynyt tahansa, ei voi toimia kuin robotti. On muistettava, että linjan toisessa päässä on ihminen. Joskus tavoitetut ihmiset reagoivat altistusepäilyyn voimakkaasti. Silloin vaaditaan pidempiäkin keskusteluita, sanoo terveydenhoitaja Aija Toiviainen.

Tartunnat kuriin yhteistyöllä

Koronavirus ei ole leikin asia. Siksi olisi helppo kuvitella, että jäljittäjät kohtaisivat jatkuvasti voimakkaita tunnereaktioita ihmisiltä, jotka saavat puhelimessa tiedon mahdollisesta altistumisesta. Sekä Mölsä että Toiviainen kuitenkin toteavat, että ihmiset ottavat heidän puhelunsa hyvin vastaan. Pääsääntöisesti. Poikkeuksiakin on.

– Mukana on tunteiden koko kirjo, mutta enimmäkseen yhteistyö päijäthämäläisten kanssa sujuu hyvin, Toiviainen summaa.

Katso lisää: Millaista koronajäljittäjän työ on? - katso tallenne Aamutv:stä

Lue seuraavaksi