1. yle.fi
  2. Uutiset

Yhdellä koulukuraattorilla voi olla vastuullaan jopa pari tuhatta oppilasta – pulaa ratkotaan uudella koulutuksella ja kuraattorimitoituksella

Opiskelijoita kysellään töihin jo kesken opintojen.

koulukuraattorit
Kuvassa koululaiset kulkevat jonossa.
Koulukuraattorien on tarkoitus olla helposti lähestyttäviä ja luotettavia tukijoita, jotka luovat oppilaille tukiverkkoa. Arkistokuva.Silja Viitala / Yle

Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuolto kaipaa kipeästi lisäresursseja. Koulukuraattorien yhdistyksestä arvioidaan, että suomalaiskouluihin tarvittaisiin satoja kuraattoreita lisää.

Koulukuraattorin tehtävänä on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä.

Oppilaat tarvitsevat koulussa luotettavia tukihenkilöitä. Kouluhyvinvointiin suuntautuvaksi sosionomiksi opiskeleva Lasse van Riel tietää, että opettajien aika ei riitä kaikkeen.

– Koulussa pitää puuttua ihan pieniinkin juttuihin. Se on vaikeaa, koska resursseja ei ole, hän sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat koulukuraattoria ja nelisensataa koulupsykologia. Koulukuraattorien oppilasmäärä vaihtelee alle seitsemästä sadasta pariin tuhanteen oppilaaseen ja toimipisteiden määrä yhdestä pariinkymmeneen toimipisteeseen.

Koulukuraattorien yhdistys esittää opiskeluhuollon kuraattorin mitoitussuositukseksi (siirryt toiseen palveluun) korkeintaan kuusi sataa oppilasta tai opiskelijaa ja enintään kolme yksikköä yhtä kuraattoria kohti.

Maan hallitus on varannut noin 29 miljoonan euron määrärahan opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin palveluihin. Opetusministeriössä valmistellaan valtakunnallista mitoitusta koulupsykologeille ja koulukuraattoreille.

Kuraattoriopiskelijat revitään käsistä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella käynnistyi elokuussa kouluhyvinvointiin suuntautunut sosionomikoulutus. Uuden koulutuksen aloitti 43 opiskelijaa.

Kysyntä kuraattoriopiskelijoista on kova, mutta se ei hätkäytä savonlinnalaisopiskelijaa Lasse van Rieliä.

– Sehän on positiivinen ongelma. Täällä Savonlinnan seudulla meille on tullut jo paljon kyselyjä siitä, milloin pääsemme työharjoitteluun.

Kouluhyvinvointiin erikoistuvaa koulutusta ei ole tarjolla missään muussa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Koulutuksesta valmistuneet ovat päteviä työskentelemään muun muassa koulukuraattoreina.

Kouluhyvinvointiin suuntautunut sosionomiopiskelija Lasse van Riel
Kouluhyvinvointiin suuntautuneeksi sosionomiksi opiskelevan Lasse van Rielin mielestä koulussa pitää puuttua pieniinkin juttuihin.Kati Rantala / Yle

Työ tekijäänsä opettaa

Pioneerille kokeilut ovat sallittuja. Xamkin koulutusjohtaja Taija Pakarinen sanoo uuden koulutuksen olevan vahvasti työelämälähtöistä. Uusi sosionomikoulutus on saanut myönteistä vastakaikua Savonlinnassa.

– Olemme jo nyt viritelleet yhteistyökuvioita, joilla opiskelijat saavat heti opintojen alusta lähtien tuntuman koulumaailmaan ja kuraattorin työhön.

Työharjoitteluissa käytäntö ja teoria nivoutuvat toisiinsa. Harjoittelujaksojen osuus on lähes kolmannes opintojen kokonaiskestosta.

– Opintojen aikana on jopa 31 viikkoa työharjoittelua. Harjoittelu kestää 7–10 viikkoa kerrallaan, Pakarinen kertoo.

Opiskelijalle työharjoittelut tuovat arvokasta kokemusta.

– Ei sitä työtä koulun penkillä opi. Koulussa me saamme tietotaidon ja työkaluja, joiden avulla lähdemme kentälle tekemään työtä, Lasse van Riel sanoo.

Panostusta opiskeluhuoltoon

Kouluväkivalta ja koulukiusaaminen ovat olleet puheenaiheina pitkin syksyä.

– Viime keväänä suunnitellessamme koulutusta emme tienneet, että osuisimme näin naulan kantaan. Koulutuksessa painotetaan koulu- ja opiskelijahyvinvoinnin edistämistä, Taija Pakarinen sanoo.

Kuraattorien on tarkoitus olla helposti lähestyttäviä ja luotettavia tukijoita. He luovat oppilaille tukiverkkoa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan kuraattorin tai psykologin luokse pitäisi päästä kriisitilanteissa jo samana tai seuraavana päivänä, muussa tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluessa.

Ensisijaisesti ennaltaehkäisevää työtä

Viime viikolla julkaistussa sote-esityksessä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuuta (siirryt toiseen palveluun) (lakiluonnos-pdf, s. 1355) ollaan siirtämässä kunnilta maakunnille. Lainsäädännöllä turvataan, että opiskeluhuoltopalvelut järjestettäisiin ensisijaisesti kouluilla ja oppilaitoksissa.

Koulukuraattorien yhdistyksen puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen kummeksuu lakiluonnoksen kohtaa, jossa koulukuraattoreille ollaan siirtämässä sosiaalihuoltolain mukaisia virkatehtäviä. Se tarkoittaisi muun muassa palvelutarpeen arviointia, päätösten tekemistä ja seurantaa.

Gråsten-Salonen korostaa koulukuraattorien työn olevan ensisijaisesti matalan kynnyksen palvelua.

– Kuraattorien pitäisi pystyä panostamaan täysipäiväisesti ennaltaehkäisevään työhön, hän sanoo.

Sote-uudistuksen lakiluonnos (siirryt toiseen palveluun) on tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltävänä.

Lue myös:

Kouluväkivalta ei ole Vantaalla sen suurempi ongelma kuin muualla, toteaa apulaiskaupunginjohtaja – mutta viimeaikaiset tapahtumat otetaan vakavasti

Poliisi tutkii pahoinpitelyä koulussa Joensuussa: osapuolet yläkouluikäisiä, uhrille hoitoa vaativia vammoja

Opettajankoulutuksen menettänyt Savonlinna iloitsee uusista koulutusaloista – harvinaiset alat tuovat kaupunkiin satoja uusia opiskelijoita

Lue seuraavaksi