1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun kaivos ehtyy

Pyhäsalmen kaivoksen toiminta maan alla loppuu ensi kesänä. Nyt kaivokselle etsitään kuumeisesti uutta käyttöä.

Pyhäjärvi. Pieni kaupunki Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa tunnetaan kaivoskaupunkina. Kaikki sai alkunsa, kun paikallinen maanviljelijä löysi 50-luvun lopulla kaivon paikkaa katsoessaan sattumalta malmipitoisen kiven.

Pyhäsalmen kaivoksella on lähes 60 vuoden aikana kaivauduttu syvälle. Itse asiassa syvemmälle kuin missään muualla Euroopassa.

Nyt vuonna 1962 avatun kaivoksen mineraalit ovat ehtymässä, ja maanalainen kaivostoiminta päättyy ensi kesänä. Kaivoksesta on louhittu vuosien aikana pääosin kuparia, sinkkiä ja pyriittiä.

Mitä tapahtuu, kun kaivos sulkeutuu? Lähdetään kierrokselle kaivoksella ja Pyhäjärvellä. Mennään aluksi maan alle.

Kaivoskuilu yltää lähes puoleentoista kilometriin. Hissi kulkee 12 metriä sekunnissa, ja matka alas kestää kolmisen minuuttia.

Autolla matkaa kaivoksen pohjalta maan pinnalle kertyy serpentiiniteitä pitkin 11 kilometriä. Aikaa menee nelisenkymmentä minuuttia.

Maan alla on pienoiskaupunki. Ja jatkuva reilun 25 asteen lämpötila.

Siellä on myös työmaaruokala,

ja kaluston huolto- ja pesutiloja,

sekä järeitä koneita,

ja hyllymetreittäin varaosia niiden huoltamista varten.

Löytyypä maan uumenista myös maailman syvimmällä sijaitseva sauna. Sitä ei kuitenkaan lämmitetä kuin erityistapauksissa, kuten työntekijöiden läksiäisissä. Kaivosmiesten sauna lämpiää aina työvuorojen päätteeksi, mutta maan pinnalla.

Mitä näille tiloille tapahtuu, kun kaivostoiminta päättyy?

Kaivos on ollut jo pitkään jatkoajalla, sillä alun perin mineraalien arveltiin riittävän ehkä 2000-luvun alkupuolelle. Parin viime vuoden aikana kaivoksen työntekijämäärä ja tuotanto ovat kuitenkin jo selvästi pienentyneet huippuvuosista.

Jos uutta, kannattavaa toimintaa ei saada luotua ensi vuoden loppuun mennessä, kuivanapitopumppaukset lopetetaan ja kaivoksen annetaan täyttyä hiljalleen vedellä.

Ennen sitä koneet ja ympäristölle vaaraa tai haittaa aiheuttavat laitteet, rakenteet ja kemikaalit tuodaan pois maan alta.

Vedellä täyttymistä halutaan välttää viimeiseen asti. Kaivostoiminnan aikana rakennetut tilat halutaan hyötykäyttöön, vaikka kaivosyhtiö sieltä poistuukin.

Ideoita on heitelty ilmoille paljon: hiukkastutkimuksesta datakeskukseen ja maanalaiseen kylpylään. Lukuisia kokeiluja on ehditty jo tehdä.

Luolissa on kokeiltu esimerkiksi kasvien kasvatusta.

Siellä on kuvattu kansainvälinen tv-sarja, White Wall. Siinä ollaan rakentamassa maailman suurinta ydinjätteen loppusijoituspaikkaa. Sarja tullaan näkemään myöhemmin myös Ylellä.

Syvällä maan alla on selvitetty kalliolämmön mahdollisuuksia ja juostu kilpaa kaivostunneleita pitkin maan pinnalle.

Kaivoksen syvimmässä kohdassa kuuluu nykyisin siritystä. Siellä kasvatetaan kotisirkkoja.

Maan alle on valmistumassa myös pelastusalan ammattilaisten koulutuskeskus.

Kaivoksessa voidaan harjoitella tehtäviä vaativissa olosuhteissa: tunnelissa palavien kulkuneuvojen sammuttamista, ihmisten pelastamista kuiluista ja niin edelleen.

Nämä hankkeet eivät kuitenkaan riitä siihen, että kaivos olisi kannattavaa pitää kuivana ja toimintakunnossa.

Me tarvitsemme lyhyellä aikavälillä ainakin yhden isomman hankkeen, joka nytkähtää eteenpäin.

Henrik Kiviniemi, Pyhäjärven kaupunginjohtaja

Sakari Nokela on kaivoksen jatkokäyttöä selvittävän Pyhäjärven Callion ohjelmajohtaja. Suuri visio on rakentaa kaivokseen pumppuvoimala, jota kutsutaan myös energiavarastoksi.

Se olisi suuri, yli 100 miljoonan euron hanke, ja se riittäisi kaivoksen jatkokäytön turvaamiseen. Voimalan ohella kaivoksessa voisi olla myös pienempiä toimintoja.

Yksinkertaistettuna vettä laskettaisiin maan pinnalta turbiinien läpi kaivokseen ja samalla syntyisi sähköä. Halvan sähkön aikaan vesi pumpattaisiin takaisin maan päälle ja vesi olisi taas valmiina voimalan läpi laskettavaksi.

Voimalaa on valmisteltu jo vuosia, mutta kumppanin löytäminen on ollut hankalaa. Viimeksi ruotsalaisyhtiö, jonka kanssa oli tehty esisopimus demolaitoksen rakentamisesta, vetäytyi hankkeesta. Nyt rahoitusta ja rakentamista edistämään haetaan leveämpiä harteita konsulttien avulla.

Vaikka maan alla kaivostoimintaa ollaan lopettamassa, jatketaan maan päällä vielä pyriittiä sisältävien rikastehiekkakasojen käsittelyä muun muassa lannoiteteollisuuden tarpeisiin.

Kaivoksen sulkemista on kuitenkin valmisteltu jo vuosia. Parhaillaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa on käsiteltävänä kaivoksen sulkemissuunnitelma ja siihen sisältyvät toimenpiteet.

Vuosikymmeniä kestänyt toiminta jättää jälkensä, ja kaivos on kuormittanut lähiympäristöä.

Koska kaivoksen toiminta jatkuu vielä muutamien vuosien ajan, on sulkeminenkin arviolta 7-8 vuoden prosessi. Sen jälkeen korostuu ympäristön tarkkailu ja vesien käsittely. Jälkihoitokustannuksiin on varattu 41,1 miljoonaa euroa.

Jatkossa rikastushiekka-altaat peitetään tiiviisti ja vesivarastoaltaasta on tarkoitus rakentaa kosteikko. Avolouhokset aidataan, ja ne muuttuvat ajan myötä syviksi järviksi.

Kaivosalueen vesiä pitää seurata tarkasti myös sulkemisen jälkeen. Ne ovat happamia, ja ne pitää käsitellä ympäristölle vähemmän haitallisiksi.

Ensi vuonna kaivokselle aletaan rakentaa vesienkäsittelylaitosta.

Kaivoksen ja louhosten täyttyminen vedellä voi kestää jopa viisikymmentä vuotta. Vesien pitää olla hallittavissa ennen sitä ja sen jälkeen.

Kaivosyhtiön vastuu alueesta ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelmassa on varauduttu 30 vuoteen, ja mikäli edellytyksiä aikanaan on, haetaan lupaa myös tarkkailun lopettamiselle, kertoo kaivoksen ympäristöpäällikkö Maria Hänninen.

Tulevaisuudessa toivoisin näkeväni täällä uusiokäyttöä, ulkoilualueita ja jotain alueen historiasta kertovaa.

Maria Hänninen, Pyhäsalmen kaivoksen ympäristöpäällikkö

Pyhäjärven kunnassa on valmistauduttu jo pitkään kaivoksen sulkeutumiseen.

Kaupunki tunnetaan kaivoksen lisäksi myös olympiavoittaja Helena Takalosta. Jos uutta toimintaa kaivokseen ei synny, on reilun 5000 asukkaan Pyhäjärvi vaikeassa tilanteessa. Vielä kymmenen vuotta sitten kaivos työllisti noin 400 ihmistä.

Tilanne on kunnanjohtajan mukaan hankala. Äkillisen rakennemuutoksen tukia ei voi haikailla, kun muutos on ollut tiedossa jo pitkään. Kunnassa käydään jälleen yt-neuvotteluja.

Kaivoksen toiminnan hiljeneminen on näkynyt myös kaivoksen kupeeseen syntyneessä Ruotasen kaivoskylässä.

Kylän raitti on hiljentynyt, palvelut ovat vähentyneet, ja esimerkiksi koulun sulkeminen on harmittanut kyläläisiä.

Silti jotain jää. Vaikka kaivos sulkeutuu ja maisemointeja tehdään, säilyvät muutamat maamerkit, kuten kaivostorni, muistuttamassa myös tulevia polvia alueen kaivoshistoriasta.

Tekijät

Hanna Juopperi

Teksti

Hanna Juopperi / Yle

Kuvat

Timo Nykyri / Yle ja Hanna Juopperi / Yle

Videot

Timo Nykyri / Yle

Grafiikka

Matti Kurkela / Yle

Lähteet

  • Juttua varten haastateltu: johtaja Aki Tuikka, Pyhäsalmen kaivos, ympäristöpäällikkö Maria Hänninen, Pyhäsalmen kaivos, ohjelmajohtaja Sakari Nokela, Callio, ympäristöylitarkastaja Maarit Saukkoriipi, Pohjois-Suomen avi, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi, Pyhäjärven kaupunki, projektipäällikkö Risto Mäkeläinen, Undergroud Rescue Pelastuskontin kuva: Risto Mäkeläinen, Underground Rescue Pumppuvoimalan video: Pyhäjärven Callio

Julkaistu 5.10.

Lue seuraavaksi