1. yle.fi
  2. Uutiset

Virolaistutkija syyttää Ruotsia Estonian uppoamissyyn salailusta – suomalaistutkijat uskovat, että pelastuneet olisivat kertoneet rungon repeytymisen äänestä

Tv-yhtiö Discoveryn dokumenttisarjassa esitetään tietoja, joiden mukaan aluksen kyljessä olisi ollut neljä metriä korkea reikä.

M/S Estonia
Kuvakaappauksessa näkyy mahdollinen reikä uponneessa Estonia-aluksessa.
Kuvakaappaus sukellusrobotin kuvaamalta videolta Dplayn dokumenttisarjasta Estonia - Mullistava löytö näyttää mahdollisen reiän aluksen rungossa.DPlay / EPA

Upposiko matkustaja-alus Estonia keulavisiirin pettämiseen, vai oliko uppoamisen taustalla jotakin muutakin? Eilen julkaistut uudet kuvat hylystä, jossa näkyy suuri repeämä, ovat herättäneet vanhan keskustelun henkiin.

Eri asiantuntijat arvioivat, että aukko olisi aiheutunut ulkopuolisesta törmäyksestä. Sen syistä on kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä.

Virolaistutkija on väittänyt, että alukseen olisi törmännyt sukellusvene, toiset ovat sitä mieltä, että vaurioituminen on tapahtunut uppoamisen jälkeen.

Virolainen Kurm syyttää Ruotsia salailusta

Estonian uppoamisen tutkintaa aiemmin Virossa johtanut entinen valtakunnansyyttäjä Margus Kurm esitti jo eilen maanantaina teorian, että Estoniaan olisi voinut törmätä sukellusvene.

– Mielestäni reikä osoittaa, että Estonia ei uponnut, koska keulavisiiri rikkoontui, vaan se johtui törmäyksestä johonkin, joka oli tarpeeksi suuri luodakseen neljä metriä korkean reiän laivan runkoon, Kurm sanoi Viron yleisradioyhtiön ERR:n mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Hän syyttää Ruotsia salailusta Estonian turmatutkinnassa, väittää Ruotsin valehdelleen Virolle ja salanneen hylyn vaurioiden kuntoa, kertoo Eesti Päevaleht (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsalainen Schreuder: Epätodennäköistä

Ruotsissa, Chalmersin teknillisen yliopiston Martin Schreuder, joka on osallistunut Estonian uppoamissyyn selvittämiseen pitää dokumentin väitteitä aukosta huomiota herättävinä, mutta teorioita uppoamissyistä epätodennäköisinä, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun).

Hän huomauttaa, että aluksen uppoamissyy, keulavisiirin repeytyminen ja veden tulviminen autokannalle, on osoitettu perusteellisesti.

– Olisi hyvin epätodennäköistä, että samanaikaisesti ja toisesta tapahtumasta riippumatta olisi tapahtunut myös törmäys, Schreuder sanoo Dagens Nyheterissä.

Hän ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että vaurio olisi tapahtunut uppoamisen yhteydessä ja tullut esille vasta nyt. Dokumenttikuvaajien mukaan alus on liikkunut pehmeässä pohjassa ja paljastanut repeämän.

Schreuder kaipaa lisätietoa siitä, mistä kulmasta hylkyä on kuvattu ja miltä vaurio tarkalleen ottaen näyttää. Hän pitää dokumenttikuvaajien materiaalia epätarkkana ja epäselvänä.

Virolainen professori uskoo reiän syntyneen kivistä

Myös Virosta on löytynyt kriittisiä vastaääniä Kurmin väitteille. Estonian turman kansainvälisessä tutkimusryhmässä mukana ollut virolaisprofessori Jaan Metsaveer sanoo, että hän ei pidä väitteitä sukellusveneestä uskottavina.

Hän uskoo, että reikä laivan kylkeen on ilmaantunut vasta sen upottua.

– Uskon, että siinä kohdassa jonne Estonia upposi on voinut olla kiviä, jotka ovat voineet aiheuttaa reikiä. Pidän tätä versiota kaikkein todennäköisimpänä, hän sanoi virolaismedialle uutistoimisto BNS:n mukaan.

Hän myös sanoi, että Kurm on "väittänyt monenlaisia asioita" vuosien saatossa.

Suomalaiset: Reikä syntyi aluksen upotessa

Suomen tutkintakomission entiset jäsenet Tuomo Karppinen ja Heimo Iivonen kertovat uutistoimisto STT:lle lähettämässään kannanotossa uskovansa, että Estonian kyljessä oleva reikä on syntynyt aluksen upotessa kylki edellä merenpohjaan.

Heidän mukaansa hylyn rungossa on todennäköisesti lisää reikiä, joita voi tulla näkyviin ajan kuluessa ja laivanhylyn liikkuessa.

– Estonia upposi niin, että perä upposi ensin, ja perä koski pohjaan. Laiva jäi pystyssä 45 asteen kulmassa kellumaan keula merenpinnan yläpuolella. Kun se täyttyi, keulakin lähti kaatumaan alaspäin. Koko runko löi meren pohjaan, Karppinen sanoo.

Hän on sitä mieltä, että painavan matkustajalaivan kaatuessa ja iskeytyessä meren pohjaan "totta kai syntyy vaurioita".

Iskeytyessään pohjaan laivan runko on heidän mukaansa notkahtanut, minkä seurauksena kyljen teräksinen laidoituslevy on repeytynyt.

Teräksen repeytymisestä kauhea ääni

Estonialta pelastuneista ihmisistä kukaan ei ole kertonut kuulleensa laivan kyljen reiän syntymisestä aiheutuneita ääniä. Karppisen ja Iivosen kannanoton mukaan ihmisiä pelastui laivan konehuoneen lisäksi myös sellaisista hyteistä, jotka ovat aivan reiän lähellä.

– Laitalevytys oli 8–10 millimetriä paksua terästä. Jos sellaista lähdetään repimään, lähteehän siitä ihan kauhea ääni, Karppinen toteaa.

Neljä metriä korkea reikä ulottuu Iivosen ja Karppisen mukaan autokannelta ainakin sen alla olleeseen hyttiosastoon. Heidän mukaansa Estonian järjestelmäkonemestari sekä muut konevalvomossa työskennelleet ja sieltä pelastuneet eivät ole kertoneet havainneensa laivan sisällä vettä muualla kuin autokannella.

Suomessa Otkes tyrmännyt väitteet

Myös Suomen onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen tyrmäsi dokumenttisarjan väitteet tuoreeltaan eilen maanantaina.

– Loppuraportin johtopäätökset pitävät edelleen hyvin. Laiva upposi, koska autokannelle tuli edestä vettä. Vesilinjan alapuolinen reikä uppoamissyynä on mahdoton, Valonen kirjoitti Twitterissä..

Valonen korosti, että onnettomuustutkijoilla ei ole onnettomuuksien syiden suhteen mitään omia intressejä.

Suomen, Ruotsin ja Viron ulkoministerit julkaisivat eilen lausunnon, jonka mukaan maat yhteisesti arvioivat uudessa dokumentissa esitetyt väitteet autolautta Estonian uppoamisesta.

Estonian uppoamisessa vuonna 1994 kuoli 852 ihmistä ja pelastui 137.

Lisää aiheesta:

Haavisto pitää dokumentin tietoa Estonian rungon repeämästä luotettavana: "Uskotaan, että se ei ole räjähdyksessä syntynyt aukko" – Onnettomuustutkija: "Reikä uppoamissyynä mahdoton"

Lähteet: STT

Lue seuraavaksi