1. yle.fi
  2. Uutiset

Työllisyyskeinoista edessä ankara väittely – kolme keskeistä kiistakohtaa hallituksen talouspolitiikasta

Hallitus vastaa iltapäivällä opposition välikysymykseen taloustoimista.

välikysymykset
Harry Harkimo, Päivi Räsänen, Riikka Purra, Kai Mykkänen ja Petteri Orpo Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattisen ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa Helsingissä 18. syyskuuta 2020.
Harry Harkimo, Päivi Räsänen, Riikka Purra, Kai Mykkänen ja Petteri Orpo Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattisen ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän välikysymystä koskevassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä 18. syyskuuta 2020. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Koronakriisin aloittama välirauha politiikassa on virallisesti päättynyt, kun iltapäivällä käydään kuluvan vuoden ensimmäinen välikysymyskeskustelu hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Välikysymys on oppositiopolitiikan raskain väline, jolla oppositio voi yrittää kaataa hallitusta ja nostaa haluamiaan teemoja keskusteluun.

Keväällä oppositiopuolueet pidättäytyivät välikysymysten tekemisestä antaakseen työrauhan koronakriisin kanssa kamppailevalle hallitukselle.

Budjettiriihen jälkeen oppositio otti eri asennon. Kaikki neljä oppositiopuoluetta ovat sitä mieltä, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on niin vastuutonta, että hallituksen sietäisi kaatua.

Yle kävi läpi kolme keskeistä talouspolitiikan kiistakohtaa, jotka toistuvat iltapäivän välikysymyskeskustelussa.

1. Johtaako hallitus työllisyystoimilla harhaan?

Hallitus ilmoitti budjettiriihen jälkeen tehneensä päätöksiä, joiden tarkoituksena on tuoda yhteensä 31 000–36 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Opposition mielestä tämä on palturia kahdesta syystä.

Ensinnäkin, yksi merkittävimmistä päätöksistä – yli 55-vuotiaiden työllistämisen parantaminen – siirrettiin jatkovalmisteluun työmarkkinajärjestöille. Toiseksi, hallitus ei ota laskelmissaan huomioon päätöksiä, joiden arvioidaan heikentävän työllisyyttä.

Opposition mielestä hallitus onnistui budjettiriihessä tosiasiassa sopimaan vain Pohjoismaisen työnhaun mallista, jota vielä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan valmisteltiin aktiivimalli kakkosen nimellä. Työllisyysvaikutus olisi opposition mielestä sama kuin hallituksen purkamalla edellisen hallituksen aktiivimallilla, joten toimien yhteisvaikutus jäisi neutraaliksi hallituskauden alkuun nähden.

Hallituksen mielestä taas yli 55-vuotiaiden työllistämisen parantaminen voidaan laskea mukaan, sillä hallitus on sitoutunut tekemään työllisyyttä parantavat toimet, mikäli tulosta ei neuvotteluissa synny.

Työllisyysvaikutusten laskeminen eri toimille on kiperämpi kysymys. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan esimerkiksi etuuskorotuksien vaikutusta ei ole laskettu mukaan, sillä niitä ei ole tehty ensisijaisesti työllisyysvaikutusten takia.

Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat, että tämän vuoden alkupuolella voimaan tulleilla etuuskorotuksilla on noin 6 000 hengen työllisyyttä heikentävä vaikutus.

– Sen sijaan aktiivimallin perumisen vaikutuksista ei ole selvää näyttöä, minkä takia sen aiheuttamaa työllisyyden heikentymistä ei ole arvioitu, kertoo valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen.

Vielä aktiivimallin valmisteluvaiheessa valtiovarainministeriö arvioi sen lisäävän työllisyyttä 5 000–12 000 henkilöllä.

Aktiivimallin käyttöönoton jälkeen sen vaikutuksia yritettiin selvittää Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), mutta työllisyysvaikutukset jäivät arvoitukseksi.

Opetusministeri Li Andersson, sisäministeri Maria Ohisalo, pääministeri Sanna Marin, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson hallituksen talousarvioneuvottelujen tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen budjettiriihessä neuvoteltiin työllisyystoimista, mutta ratkaisut jäivät oppositiopuolueiden mielestä tekemättä. Markku Ulander / Lehtikuva

2. Lykkäsikö hallitus työllisyystoimia seuraaville hallituksille?

Budjettiriihessä hallitus päätti myös nostaa työllisyystavoitteen aiemmasta 60 000 työllisestä 80 000 työlliseen, mutta samalla tavoite siirtyi vaalikauden lopusta vuosikymmenen loppuun.

Opposition mielestä hallitus käyttää koronakriisiä tekosyynä, jolla päätökset saadaan lykättyä seuraaville hallituksille.

Hallituksen mielestä aikataulun muuttuminen on epidemiasta johtuvaa realismia.

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan istuva hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, mutta työllisyysvaikutuksissa menee aikaa. Tähän vaikuttaa erityisesti huono suhdannetilanne, jonka takia työpaikkoja ylipäätään on vähemmän tarjolla.

– Kuka ajattelee tai uskoo, että samaan aikaan kun tehtaita lakkautetaan ja tulee paljon irtisanomisilmoituksia, että siihen suhdannevaiheeseen ajoitettaisiin työttömyysturvaan tai eläkeputkeen liittyviä kiristyksiä, Vanhanen sanoo.

3. Onko hallituksen talouspolitiikka vastuutonta?

Suurin osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että koronakriisin oloissa voimakaskaan velkaantuminen lyhyellä aikavälillä ei ole ongelma niin kauan, kuin velkaantuminen saadaan jossain vaiheessa hallintaan. Opposition mielestä hallitukselta tällainen suunnitelma kuitenkin puuttuu.

Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa julkisen talouden velkasuhteen vakauttamista vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiovarainministeriössä arvioidaan, että tämä vaatisi julkisen talouden tasapainottamista viidellä miljardilla eurolla.

Hallituksen budjettiriihessä yhteydessä julkistetun kestävyystiekartan mukaan noin 2 miljardia euroa tästä hoidettaisiin työllisyyttä lisäämällä, noin miljardi euroa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä vahvistamalla ja loput julkista hallintoa tehostamalla sekä sote-uudistuksella.

Opposition mielestä velkasuhde tulisi vakauttaa jo vuoteen 2025 mennessä 75 prosentin tasolle.

Opposition mielestä ongelmallista on myös se, että hallitus on hylännyt hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta, mutta uutta hallitusohjelmaa ei kuulu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan pääministeripuolue SDP:llä olisi halua käydä hallitusohjelma kohta kohdalta läpi, mutta kaikilla hallituspuolueilla ei ole siihen intoa.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on suhtautunut julkisuudessa nihkeästi hallitusohjelman avaamiseen.

Viittä puoluetta yhteen sitova hallitusohjelma saatiin aikaan työllä ja tuskalla. Hallituspuolueissa on pelkoja siitä, että niiden vaivalla neuvottelemat kompromissit voisivat muuttua puolueiden kannalta huonompaan suuntaan, jos hallitusohjelmaa lähdetään avaamaan.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan 1.10. klo 23.

Lisää aiheesta:

Näin valtiovarainministeriö arvioi hallituksen työllisyystoimia: Työnhakuvelvoitteella vain vähäiset vaikutukset, monet keinoista kalliita

Yle pyysi opposition varjoriiheen: Perussuomalaiset tekisi säästölistan, kokoomus heti rajut työllisyystoimet – "Hallituksen päätökset eivät riitä mihinkään"

Oppositio jätti välikysymyksen hallituksen työllisyyspolitiikasta, Orpo: Epäonnistuminen, Purra: Koronaa käytetään savuverhona

Lue seuraavaksi