1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uniapnea-oireyhtymä

Uniapneapotilas, käytätkö CPAP-laitetta riittävän pitkään? Alle neljä tuntia yössä ei riitä, osoittaa tuore tutkimus

Ylipainehoitoa antavaa laitetta tulisi käyttää reilut 4–6 tuntia yössä sydän- ja verisuonitautiriskin vähentämiseksi.

Sari Mäkinen kertoi CPAP-hoidon tuomasta avusta Ylen haastattelussa vuonna 2018. Arkistokuva. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvan uniapnean hoidossa CPAP-laitteen käyttötunnit ovat avainasemassa.

Ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta väitöksessään tutkinut lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylä havaitsi, että sydän- ja verisuonitautien kannalta suotuisan vaikutuksen saavuttaminen edellyttää laitteen ahkeraa käyttöä.

– CPAP-laitetta tulisi käyttää yli 4-6 tuntia vuorokaudessa, että voidaan saavuttaa mahdolliset hyvät vaikutukset sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen. Mitä enemmän laitetta käyttää, sitä parempi hoitovaste todennäköisimmin saadaan, kiteyttää Minna Myllylä.

Aamuyön REM-unen aikaiset hengityskatkokset pahimpia

Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä. Näitä ovat muun muassa suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt.

Ylähengitysteiden ahtautuminen aiheuttaa unen aikana toistuvaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista ja hengityskatkoksia sekä pirstoo unta. Obstruktiivisen uniapnean ensisijainen hoitomuoto on ylipaine- eli CPAP-hoito, jossa hengitysteihin johdetaan ahtautumista estävä jatkuva positiivinen ilmanpaine.

Alle neljän tunnin käyttöjaksoilla REM- eli vilkeunen (rapid eye movement) aikaiset hengityskatkot jäävät usein hoitamatta.

REM-unen aikaiset hengityskatkokset ovat yleensä pidempikestoisempia ja veren happikyllästeisyys pienenee niiden yhteydessä enemmän kuin muissa univaiheissa, minkä vuoksi niitä pidetään haitallisempana sydän- ja verisuonitautien kannalta. Suurin osa unista nähdään REM-unen aikana, ja siihen liittyy vilkkaita silmän liikkeitä sekä lihasjänteyden häviäminen.

– Jos laitetta käytetään vain 3-4 tuntia yössä, jää valtaosa REM-unen aikaisista obstruktiivisista hengitystapahtumista hoitamatta. REM-unta esiintyy pääsääntöisesti vasta aamuyön tunneilla. Lisäksi CPAP-hoidon on todettu alentavan verenpainetta merkittävämmin niillä, jotka sitoutuvat hoitoon paremmin, kertoo Minna Myllylä.

Optimitulos yli kuuden tunnin käytöllä

Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Minna Myllylä selvitti pitkäaikaisen CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisessa uniapneassa.

Tutkimuksessa oli mukana 1 030 pitkäaikaisesti hoitoon sitoutunutta potilasta ja 1 030 verrokkia, jotka olivat lopettaneet CPAP-hoidon lääkärin suosituksesta huolimatta. CPAP-hoidettujen potilaiden sydän- ja verisuonitautisairastavuutta seurattiin keskimäärin yhdeksän vuoden ja painon muutoksia seitsemän vuoden ajan.

Tutkimuksen perusteella CPAP-laitehoidon käyttö yli 4-6 tuntia yössä liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin verrattuna hoitamattomiin verrokkeihin tai niihin, jotka käyttivät laitetta vähemmän. Optimaalisesti käyttötuntien tulisi olla yli kuusi tuntia yössä.

– CPAP-hoito liittyi pienempään kokonaiskuolleisuuteen, mutta vain niillä, jotka olivat käyttäneet laitetta yli kuusi tuntia päivässä. Jos käyttötunnit olivat keskimäärin matalammat, ei yhteyttä nähty, sanoo Myllylä.

CPAP ei ole laihdustuslaite

Myllylä havaitsi väitöstutkimuksessaan CPAP-hoidetuilla potilailla ryhmätasolla vähäisen painonnousun, joka oli vastaava kuin suomalaisessa keski-ikäisessä väestössä yleensä. Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu painon pysyvän muuttumattomana tai jopa nousevan CPAP-hoidon aikana.

Elintapahoito on tärkeää myös CPAP-hoidetuilla potilailla, korostaa lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylä. Lihavuus on obstruktiivisen uniapnean merkittävin riskitekijä.

– Valtaosalla potilaista painonnousu hoidon aikana oli vähäistä. Kuitenkin lihominen oli todennäköisempää kuin laihtuminen CPAP-hoidon aikana. Ei voi ajatella, että CPAP olisi jokin laihdutuslaite.

CPAP-laitteen tuottama ylipaine johdetaan letkun ja maskin avulla hengitysteihin. Arkistokuva. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Yksilötasolla kymmenen prosenttia potilaista lihoi merkittävästi CPAP-hoidon aikana. Huolestuttavana Myllylä pitää sitä, että nämä potilaat olivat nuoremmasta iästään huolimatta vaikeammin lihavia kuin muut CPAP-hoidetut potilaat hoidon alkaessa.

Hoidonaikaisen lihomisen syyt eivät ole tarkasti tiedossa.

CPAP-hoito laskee öistä energiankulutusta, koska se vähentää obstruktiiviseen uniapneaan liittyvää ilmateiden vastusta ja hengitystyötä. Lisäksi CPAP-hoidon on todettu korjaavan tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston yliaktivaatiota, mikä voi johtaa vähentyneeseen energiankulutukseen.

On myös todettu, ettei CPAP-hoito merkittävästi nosta potilaiden aktiivisuustasoa valveilla ollessa, vaikka helpottaakin päiväväsymysoireita.

– Öisen energiankulutuksen vähenemisellä on kuitenkin suhteellisen pieni merkitys verrattuna peruselintapoihin, eli mitä syö ja kuluttaa, huomauttaa Minna Myllylä.

Lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylän väitöskirjatutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. lokakuuta 2020.

Aiheesta aiemmin:

Uniapnea ei katso ikää tai sukupuolta – Hanna Tuovila kärsi uniapneasta lähes 20 vuotta ennen diagnoosin saamista

Moni saa uniapneasta turhan diagnoosin ja vielä useampi jää hoitamatta – Juha Hytönen haki apua, kun väsymys keskeytti toistuvasti työpäivän

Sari Mäkistä hoidettiin vuosia unettomana, sitten väsymyksen syyksi paljastui vakava uniapnea – "Norsunkärsästä on tullut paras petikaverini"