1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronatartuntoja on nyt saman verran kuin maaliskuussa, silloin Suomeen julistettiin poikkeusolot – onko tilanne nyt yhtä paha?

THL:n mukaan Uudellamaalla korona on kiihtymisvaiheessa, pienemmissä sairaanhoitopiireissä näin ei välttämättä vielä ole.

koronavirus
Koronaviruksen haistavat koronakoirat Valo (vas.) ja Heli Niuro ja E.T. ja Anette Kare näytteenantopisteellä Helsinki-Vantaan lentoasemalla 22. syyskuuta 2020.
Koronaviruksen haistavat koronakoirat Valo (vas.) ja E.T. sekä Heli Niuro (vas.) ja Anette Kare näytteenantopisteellä Helsinki-Vantaan lentoasemalla syyskuussa. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Maaliskuussa elettiin koronan takia dramaattisia hetkiä. Maan hallitus ja presidentti totesivat Suomen olevan poikkeusoloissa.

Alle kahta viikkoa myöhemmin Uudenmaan maakunta eristettiin tartuntojen leviämisen minimoimiseksi muusta Suomesta.

Jos katsotaan pelkkää varmennettujen koronavirustartuntojen määrää, Suomen epidemiatilanne näyttää nyt yhtä pahalta kuin tuolloin: maaliskuun puolessa välissä poikkeusolojen toteamisen aikaan eli viikolla 12 koko maassa oli THL:n tartuntatautirekisterin mukaan (siirryt toiseen palveluun)541 (siirryt toiseen palveluun) varmistettua koronavirustartuntaa.

Viime viikolla eli viikolla 39 tartuntoja oli saman rekisterin mukaan koko maassa jo enemmän, 686 tapausta.

Lisäksi epidemian niin sanotun kiihtymisvaiheen yksi kriteeri on, että alueella on todettu 14 vuorokauden aikana vähintään kymmenen tartuntaa 100 000:aa asukasta kohti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kymmenen tartunnan rajan yli oltiin keskiviikkona useassa sairaanhoitopiirissä. Korkein ilmaantuvuus on Keski-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa.

Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne olisi epidemian suhteen identtinen kuin keväällä, sanovat HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

1. Ollaanko nyt yhtä pahassa koronatilanteessa kuin keväällä?

Mika Salminen, THL: – Kevään ja syksyn tilannetta ei voi verrata toisiinsa pelkästään tapausluvuilla. Keväällä matala testikapasiteetti esti lievien ja kotihoidossa olevien tapausten testaamisen. Niitä ei siis kukaan voinut tilastoida. Määrä on todennäköisesti ollut moninkertainen ilmoitettuihin lukuihin verrattuna, mutta miten moninkertainen: viisinkertainen vai kymmenkertainen? Emme voi tietää.

Trendiä voi toki katsoa ja nousun jyrkkyyttä, siinä on yhä eroa. Olemme kyllä toki huolestuttavassa kasvuvaiheessa, siitä ei pääse mihinkään.

Laakson koronaterveysasemalle ohjaava kyltti.
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUSista kertoo, että kun hallitus ilmoitti 25. maaliskuuta Uudenmaan sulusta, oli HUSin alueella koronatartuntojen ilmaantuvuusluku noin 17. Nyt vastaava luku on noin 38. Keväällä kuitenkin testattiin vähemmän ja sairaalahoidossa oli huomattavasti enemmän ihmisiä.  Tiina Jutila / Yle

Lasse Lehtonen, HUS: – Tautitilanne ei HUSin alueella ole vielä pahempi kuin keväällä, koska meillä on hyvin vähän sairaalahoitoa vaativia potilaita ja kuolleisuus on alhaisempi. Epidemian kiihtymisnopeus on kuitenkin valitettavan suuri tällä hetkellä. Jos tämä kehitys jatkuu, päädymme hyvin korkeisiin tartuntalukuihin. Jos kehitystä ei onnistuta kääntämään, olemme todennäköisesti samassa tilanteessa kuin keväällä ellei huonommassakin. Kieltämättä tiettyyn huoleen on aihetta.

Lue lisää:

"Näyttää siltä, että epidemia karkaa käsistä", sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja – positiivisia koronatestituloksia eilen lähes kolminkertainen määrä viime viikkoon verrattuna

2. Testausmäärä on kymmenkertaistunut, miten tämä vaikuttaa arvioon epidemiatilanteesta?

Mika Salminen, THL: – Nyt löydämme paljon isomman osan tapauksia. Lievät tapaukset ja nuoret (tartunnan saaneet) löytyvät paljon herkemmin ja nopeamminkin, ja meillä on paljon parempi mahdollisuus estää jatkotartunnat.

Erot otetaan epidemia-arvioinnissa ilman muuta huomioon.

Lasse Lehtonen
HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitää huolestuttavana epidemian kiihtymisnopeutta alueella.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Lasse Lehtonen, HUS: – Keväällä testauskriteerit olivat paljon tiukemmat. Tartuntoja jäi varmasti aika paljon piiloon. Tällä hetkellä testataan kohtuullisen runsaasti. Epäilen silti, että alle 30-vuotiaissa, jotka liikkuvat paljon ja jotka ovat ehkä hieman aliedustettuina meidän testatuissamme, tartuntoja jää yhä piiloon.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

3. Mitä sairaalahoitoa tarvitsevien määrästä voidaan päätellä epidemian vakavuudesta?

Mika Salminen, THL: – Sairaalahoidon kasvu on tärkeä, mutta viiveellä reagoiva indikaattori, joka on riippuvainen myös tapausten ikäjakaumasta. Nuoremmat joutuvat harvemmin sairaalaan. Hyvin tärkeässä roolissa on lisäksi osuus, joiden altistus tiedetään. Jos tämä osuus laskee kovin matalaksi, epidemian hallinta vaikeutuu.

Lasse Lehtonen, HUS: – Jos mietimme kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen eroa, tällä hetkellä Uudenmaan alue täyttää käytännössä kolme leviämisvaiheen neljästä kriteeristä. Meillä on ilmaantuvuus jo niin korkea, että sen perusteella voitaisiin puhua leviämisvaiheesta. Samoin tapausten määrän päivittäinen lisääntyminen on sitä tasoa ja testituloksista lähes kaksi prosenttia on positiivisia. Mutta sairaalahoidon tarve ei ole vielä lisääntynyt.

4. Mitä Keski-Suomen luvut kertovat koronan leviämisestä?

Mika Salminen, THL: – Eivät ehkä aivan vielä kovinkaan paljon. Sairaanhoitopiirien väestöpohja on aika pieni, jolloin yksittäisten tapausrypäiden kasauma nostaa luvut nopeasti korkeaksi.

Pohjois-Savossa tapauksia on edellisellä viikolla ollut yhteensä 20 ja Keski-Suomessa 50. Merkittävä osa liittyy yhä tunnettuihin tartuntaketjuihin, eikä nousutrendi ole vielä selvä. Toki tilannetta on koko ajan seurattava.

THL:n johtaja Mika Salminen esitteli kenttälaboratorion toimintaa yhdessä THL:n kanssa Helsingissä 21. syyskuuta 2020.
THL:n Mika Salmisen mukaan kevään ja syksyn tilannetta ei voi verrata suoraan toisiinsa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Samaan aikaan uusia Uudellamaalla on ollut 425, ja määrä on viikoittain noussut. Siellä ollaan selkeästi kiihtymisvaiheessa.

Lue lisää:

Uusimmat koronatiedot Keski-Suomesta: Keski-Suomessa lauantaina viisi uutta koronatartuntaa

5. Miten tästä eteenpäin, toistetaanko kevään järeitä toimia?

Lasse Lehtonen, HUS: – Nyt meillä on hyvin kevyitä rajoituksia. Haaste on myös se, että siihen asti, kun ravintolarajoitukset tulevat voimaan, tartunnat leviävät entiseen malliin.

Voi olla, että emme pysty pysäyttämään epidemiaa ilman tämänhetkistä voimakkaampia rajoitustoimia. Silloin tulevat eteen hyvin samantyyppiset asiat kuin keväällä. En kuitenkaan usko, että mentäisiin aivan totaaliseen sulkuun tai alueellisiin eristämisiin, mutta esimerkiksi yleisötilaisuuksiin ja erilaisiin harrastuksiin tulee varmastikin lisää rajoitteita.

Rajoitustoimet on tärkeitä, mutta väestön suhtautuminen tautiin on vielä tärkeämpää. Ihmisten toiminnan pitää muuttua samantyyppiseksi kuin keväällä.

Voit keskustella aiheesta 1.10.2020 kello 23 saakka.

* Juttua muokattu 1.10.2020 kello 21.23: Täsmennetty Lehtosen sitaattia, joka koskee epidemian vaihetta HUSissa ja leviämisvaiheen kriteerien täyttämistä. Lisätty sana "käytännössä" ja muutettu "yli prosentin" lähes kahdeksi prosentiksi.

* Juttua korjattu 30.9.2020 kello 23.23: Täsmennetty, että Uusimaa kuuluu korkeimpien ilmaantuvuuden alueisiin. Aiemmin jutussa luki, että korkein ilmaantuvuus on Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Todellisuudessa HUSin alueella on Etelä-Savoa suurempi ilmaantuvuusluku, noin 38. Muutettu luku myös kuvatekstiin.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ravintoloiden lopetettava anniskelu puoliltaöin ja suljettava ovensa kello 1 lokakuun 8. päivä alkaen – Yle seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Ylläksen ruskaretki on poikinut jo 26 koronatartuntaa – täällä virus levisi

Lue seuraavaksi