Kysyimme asiantuntijoilta, olemmeko nyt koronan toisessa aallossa – virologilta kova näkemys: Rajoituksista ollaan irti vasta ensi syksynä

Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät näe korotilanteeseen nopeaa helpotusta.

Terveyspalveluyritys Mehiläisen drive-in -koronatestausasema avattiin Messukeskuksen parkkipaikalle Helsingissä 26. elokuuta 2020. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomen tämänhetkinen koronatilanne on alkanut muistuttaa viime kevättä, jolloin päivittäiset tartuntaluvut olivat huipussaan ja elimme tiukkojen rajoitustoimien keskellä.

Kysyimme virusasiantuntijoilta, missä vaiheessa tautitaistelua nyt olemme. Kysyimme heiltä näkemystä myös siitä, kauanko vielä kestää, että pääsemme irti kaikista koronarajoituksista ja pystymme palaamaan suurin piirtein sellaiseen aikaan, joka vallitsi ennen koronaa.

Haastattelimme tähän juttuun Turun yliopiston virusopin professoria Ilkka Julkusta, Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessoria Pauliina Ilmosta ja Helsingin yliopiston virologian professoria Olli Vapalahtea.

Kaikki pitävät mahdollisena, että tautitilanne vain pahenee lähiviikkojen aikana.

Ilkka Julkunen sanoo, että tautitilanne on edelleen valtakunnallisesti katsoen ”kohtuullisen hyvä”, mutta suunta on ollut huolestuttava.

– Tautitapausten määrä on noussut edellisiin viikkoihin nähden. Tämä voi enteillä tilanteen pahenemista tästä eteenpäin, Julkunen toteaa.

Koronavirustartuntojen ilmaantumisaste (siirryt toiseen palveluun) on nyt Suomessa 22,5 tapausta 100 000:ta henkilöä kohti viimeksi kuluneen kahden viikon aikana.

Luku on kaksinkertaistunut muutaman viikon aikana. Koronailmaantuvuus lisääntyy nyt lähes kaikkialla maassa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pauliina Ilmonen katsoo, että Suomen tautitilanne on menossa huonompaan suuntaan.

– Jos katsoo, mitä vauhtia koronatilanne pahenee, niin ei tämä hyvältä näytä. Jos trendi jatkuu tämänsuuntaisena, terveydenhuolto kuormittuu ja tartuntoja alkaa näkyä enenevissä määrin myös vanhemmissa ikäluokissa, Ilmonen sanoo.

Ilmonen silti painottaa, että tilanne ei ole mitenkään katastrofaalinen ja Suomen epidemiatilanne on ollut muihin maihin verrattuna koko ajan hyvä. Tartuntojen määrän kasvu olisi silti hyvä saada taittumaan.

Ilmonen pitää Suomen valttina syksyn tilanteen hallinnassa sitä, mitä keväällä taudista opittiin. Ilmonen huomauttaa, että nyt testauskapasiteetti on kohdallaan ja virukselta osataan suojautua paremmin.

Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen sanoo, että jos tartuntojen trendi jatkuu nykyisenkaltaisena, terveydenhuolto kuormittuu ja tartuntoja alkaa näkyä enenevissä määrin myös vanhemmissa ikäluokissa. Kuva: Yle

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomessa on nyt meneillään tai vähintäänkin tulossa koronan toinen aalto. Julkunen ei kuitenkaan puhuisi toisesta aallosta, koska ilmiölle ei ole olemassa selkeää määritelmää.

– Enemmän on kyse siitä, miltä tilanne näyttää kokonaisuudessaan. Jos tautitapaukset ovat noususuunnassa viikoittain, enteilee se toki uutta epidemia-aaltoa, Julkunen myöntää.

Tuleeko uusia koronatartunta-aaltoja tai tartuntapiikkejä vielä tästä eteenkin päin? Julkusen mukaan vaihtoehtoja on useita, koska kenelläkään ei ole tietoa siitä, kuinka paljon tautitapausten määrä lopulta lisääntyy.

Julkusen mielestä nyt on käytännössä käynnissä vasta ensimmäinen epidemia-aalto, kun tautitapausten määrää katsotaan maailmanlaajuisesti.

– Tautitapauksia on ollut hyvinkin paljon erityisesti väkirikkaissa maissa koko kesän. Jos tautitapaukset saadaan Suomessa ajoissa kiinni ja epidemiaketjut rajoitettua, voimme ainakin madaltaa mahdollista tulevaa epidemia-aaltoa.

Tartunnat jo lämpimään aikaan huolestuttavat, mitä tapahtuu talvella?

Olli VapalahtiHelsingin yliopistosta näkee syksyn koronatilanteessa huolestuttavana piirteenä sen, että tartunnat ovat lähteneet kasvuun jo lämpimän sään aikana.

Vapalahti pohtii, mitä tapahtuu, kun sää viilenee loppuvuotta kohden. Taudit leviävät helpommin kylmänä vuodenaikana.

– Talven merkitys on siinä, että kuivemmassa ja kylmemmässä säässä aerosolit ja pisarat säilyvät paremmin ja ehkä isompina. Ihmiset myös viettävät enemmän aikaa keskenään sisätiloissa kylmempänä aikana, jolloin tartuntariski kasvaa, Vapalahti miettii.

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen sanoo, että nyt on käynnissä käytännössä vasta ensimmäinen epidemia-aalto, kun tautitapausten määrää katsotaan maailmanlaajuisesti. Kuva: Yle

"Rokote ei välttämättä hopealuoti koronaan"

Moni on kyllästynyt koronaan ja edestakaisin sahaaviin rajoitustoimiin. Milloin yhteiskunnassa palataan aikaan, jolloin ihmisten ei enää tarvitse elää keskellä koronavirusrajoituksia?

Ilkka Julkusen mukaan on hyvin vaikea arvioida, kuinka pitkälle ajalle rajoitukset vielä ulottuvat.

– Toivottavaa olisi, että rajoituksia pystyttäisiin pikku hiljaa avaamaan vielä enemmän. Siihen nähden kaikkein tärkeintä infektion välttämisessä on ihmisten yksilöllinen toiminta. Eli pyritään noudattamaan ohjeita, jotka liittyvät infektion välttämiseen.

Olli Vapalahti arvioi, että rajoitustoimenpiteitä tulee olemaan mahdollisesti jopa ensi syksyyn saakka. Arvio perustuu rokotteeseen liittyviin epävarmuustekijöihin.

– En näe, että rokotteita pystyttäisiin jakamaan yhtä nopeasti ja tasaisesti joka puolelle. Lisäksi rokotteiden laatu voi vaihdella, joten rokote ei tule olemaan välttämättä mikään hopealuoti koronaan. Myös taudin purkaukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa.

Vapalahti kuitenkin arvioi, että ensi vuosi tulee olemaan taudin kannalta parempi vuosi kuin tämä vuosi.

– Jos rokotteet toimivat optimaalisesti, ensi kesää kohti voidaan pystyä vapauttamaan paljon asioita. Mutta infektio ehtii vielä levitä ennen kuin se saadaan kontrolliin.

Virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta näkee syksyn koronatilanteessa huolestuttavana piirteenä sen, että koronatartunnat ovat lähtenee kasvuun jo lämpimän sään aikana. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Pauliina Ilmonen pitää Vapalahden arviota koronarajoituksettomaan aikaan paluusta realistisena. Ilmosenkin mielestä paljon riippuu siitä, että miten ja millä aikataululla rokotteiden kehitys etenee ja siitä, miten hyvin rokotetta saadaan jakeluun.

– Rokotteen pitää olla myös toimiva. Normaali aika kyllä koittaa riippumatta siitäkin, tuleeko rokote vai ei. Koronapandemiasta voi tulla hirvittävä globaali tragedia, mutta espanjantaudistakin selvittiin aikoinaan, Ilmonen lohduttelee.

Julkusen mukaan voi käydä niinkin, että koronavirus jää kiertämään väestöön niin kuin aikaisemmat flunssaa aiheuttavat koronavirukset ovat tehneet. Ne aiheuttavat sairastuvuutta ympäri vuoden painottuen enemmän syksy- ja talviaikaan.

– Vaikka meillä olisi rokote käytettävissä, on hyvin todennäköistä, että siitä saatava immuniteetti ei kata koko väestöä. Osa ihmisistä voi myös jättää rokotteen ottamatta. Toivottavasti heidän osuus jää kuitenkin hyvin pieneksi.

Lue myös: