1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronapandemia tunkeutui keväällä suomalaisten uniin – turvavälimokat ja koronatartunnat toistuivat unien tapahtumissa

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä analysoi koronakevään unien sisältöä tekoälyn avulla.

painajaiset
Mies nukkuu sängyssä koiran pitäessä seuraa Helsingissä 29. maaliskuuta 2019.
Vaikka unien tarinat ja paikat vaihtelivat, monien ihmisten unissa oli keväällä samanlaisia pandemiateemoja. Kuvituskuva.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kun koronapandemia mullisti keväällä suomalaisten elämän, myös uniin ilmestyivät turvavälit, suojavarusteet, erilaiset rajoitukset ja pelot.

Helsingin yliopiston Sleep & Mind -tutkimusryhmä analysoi tekoälyn avulla noin 800:n suomalaisen keväällä näkemien pahojen unien sisältöä. Koronan havaittiin vaikuttavan niistä yli puoleen.

Vaikka unien tarinat ja paikat vaihtelivat, monien ihmisten unissa oli samanlaisia apokalyptistä tunnelmaa heijastavia sisältöjä.

– Juonet ihmisten unissa olivat erilaisia ja yksilöllisiä, mutta yhteistä oli se, että tietyt asiat assosioituivat toisiinsa. Monet asiat heijastuivat samalla tavalla ihmisten uniin, professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Pesosen mukaan poikkeusolojen unet voidaankin nähdä yhteisöä yhdistävänä tekijänä.

Frontiers in Psychology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus (siirryt toiseen palveluun) perustuu Helsingin Sanomien aineistoon, joka kerättiin huhti-toukokuun vaihteessa, kun poikkeusolot jatkuivat kuudetta viikkoa. Kyselyssä vastaajia oli runsaat 4 000, joista noin 800 kertoi myös näkemistään unista.

Turvavälien puuttuminen ja rajojen sulkeutuminen toistuivat unissa

Unien sisältöjä purkaessa havaittiin, että epäonnistuminen turvavälin pitämisessä oli yksi sisällöistä, joka toistui keväällä nähdyissä pahoissa unissa usein.

– Unessa ihminen vaikkapa vahingossa halaa ja huomaa, että on tehnyt virheen. Tai hän on tilanteessa, jossa ei pidetä turvavälejä ja tilanteeseen liittyy ahdistusta, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

Toistuvia pandemiateemoja painajaisissa olivat myös esimerkiksi koronavirustartunnat, matkustusvaikeudet tai maailmanloppu.

– Unissa oli paljon esimerkiksi huolta vanhuksista ja heidän huolenpidostaan. Oli myös matkustamiseen liittyviä unia, joissa rajat olivat menossa kiinni eikä enää päässyt rajan yli. Jonkin verran oli apokalyptisiä visioita, joissa kaikki oli muuttunut ja ihminen oli yksin, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

Sleep & Mind -tutkimusryhmän tutkimuksessa unia ei käsitelty kokonaisina unikertomuksina, vaan ne purettiin kronologisiksi sanaluetteloiksi. Tekoälyn avulla niistä etsittiin usein toistuvia sanayhdistelmiä, kuten vaikkapa halaaminen ja virhe. Sanaparien tai sanojen verkostojen avulla analysoitiin, mitkä asiat unissa yhdistyivät usein toisiinsa.

– Metodologia, jolla tutkimme unia, on unitutkimuksessa aivan uusi. Toivomme näkevämme lisää tämän tyylistä tietokoneavusteista analyysiä, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

Mitä enemmän poikkeustila lisäsi stressiä, sitä enemmän tuli painajaisia

Tutkimukseen osallistuneista neljännes kertoi, että he näkivät tutkimusajankohtana enemmän painajaisia kuin aiemmin. Lisäksi saatiin tietoa poikkeusolojen aikana koetun stressin vaikutuksesta painajaisiin.

– Mitä enemmän ihminen koki, että poikkeustila oli lisännyt hänen stressiään, sitä enemmän hän näki painajaisia, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

Anu-Katriina Pesosen mukaan painajaiset voivat toistuessaan viitata traumaattisiin tapahtumiin ja niiden avulla voi myös löytyä avaimia tapahtumien käsittelyyn. Painajaisten näkemisen merkitys kuitenkin vaihtelee.

– Painajaiset voivat vahvistaa oppimista tai toimia ikään kuin stressin lieventäjänä, jolloin käsiteltävä asia ei enää ole niin ahdistava päiväsaikaan. Tai sitten ne voivat olla pelkästään heijastumia siitä, mitä päiväsaikaan tapahtuu, hän sanoo.

Lue myös:

Korona on lisännyt tauteihin ja sairauksiin liittyviä uhkaunia, olettaa tutkija – 300 ihmistä kirjasi 1500 korona-ajan unta Turun yliopistolle

Lue seuraavaksi