1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. marjanpoiminta

2000 euron tähden

46-vuotias Narong Pitawan on yksi Suomeen tulleista noin kahdestatuhannesta thaipoimijasta. Täällä hän tienaa marjoilla enemmän kuin kotimaassaan saisi vuodessa.

Metsä kylpee syyskuisena päivänä ruskan sävyissä. Luonnon ääniin sekoittuvat ympärillä viuhuvien marjaharavoiden vedot.

Olemme Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäellä, ja tämä on thaimaalaisten marjanpoimijoiden työmaa.

Narong Pitawan käyttää poimintavälinettään tottunein elkein. Tämä on jo yhdeksäs vuosi, kun hän on Suomessa poimimassa luonnonmarjoja.

Tänä vuonna näytti pitkään epävarmalta, pääsevätkö thaipoimijat koronan takia ollenkaan Suomeen. Kun pääsy varmistui, Pitawan kertoo olleensa helpottunut.

Mies matkustaa Suomeen Thaimaan Udon Thanista yli 7 000 kilometrin matkan aina uudestaan, koska hänen mukaansa kokemukset täällä työskentelemisestä ovat olleet hyviä ja hänellä on ollut mukavaa.

Se ei kuitenkaan ole perimmäinen syy.

Hän poimii marjoja Suomen metsissä, koska saa siitä tulon, jollaisesta kotimaassaan voisi vain haaveilla.

Parhaimpina vuosina marjat ovat tuoneet Pitawanille käteen noin 3 000 euroa. Tänä vuonna summa jäänee 2 000 euroon, koska hän pääsi poimimaan kuukautta tavallista myöhemmin. Thaimaassa hän muun muassa kuljettaa työkseen ihmisiä kolmipyöräisellä skootterilla, eivätkä tulot ole suuret.

Thaimaassa ei yleensä saa vuodessakaan samanlaisia ansioita kuin täällä saan nyt. Tulotaso on siellä ihan erilainen kuin Suomessa. Ei niitä voi verratakaan keskenään.

Narong Pitawan

Tällä kertaa Narong Pitawan ei tullut Suomeen yksin.

Mukana tuli myös hänen poikansa Kiatisak Pitawan. Isä-Narong iloitsee, että nyt he voivat viedä kotiin kaksinkertaiset tulot.

Rahat eivät kuitenkaan tule helpolla. Suomessa viettämänsä puolentoista kuukauden aikana Pitawan huhkii yleensä metsässä 10–12 tuntia joka ikinen päivä.

Sen jälkeen ei tehdäkään juuri muuta kuin levätään. Se tapahtuu Kärsämäellä sijaitsevalla marjafirma Tessacraftin poimijaleirillä.

Siellä, vanhoissa koulurakennuksissa, majoittuu 90 thaimaalaista. Heistä 85 on poimijoita ja loput kuuluvat huoltojoukkoihin.

Näissä tiloissa he nukkuvat.

Pesevät pyykkiään.

Kuivattelevat vaatteitaan.

Käyvät suihkussa.

Ja säilyttävät tavaroitaan.

Marjafirmojen poimijaleirejä on käyty tutkimassa tänä vuonna viime vuotta enemmän. Niitä on kiertänyt Suomessa keskitetysti yksi virkamies, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kansainvälisen työnvälityksen koordination asiantuntija Tuomas Komulainen.

Hän kävi syyskuussa 15 poimijaleirillä eri puolilla maata, kun viime vuonna vastaavia käyntejä tehtiin 6. TE-toimisto ei paljasta, mille paikkakunnille leirivierailuja on tehty yritysten liikesalaisuuksiin vedoten.

Komulainen sanoo, että korona on aiheuttanut yrityksille ylimääräisiä vaatimuksia sekä erilaisia lisäkustannuksia. Leirikäynneillä on haluttu katsoa, millä tolalla poimijoiden olot ovat.

Paikat, joissa on vierailtu, ovat olleet TE-toimiston mukaan pääosin kunnossa. Myös hygieniaa leireillä oli tehostettu koronan takia riittävästi. Puhtaat paperit näistä asioista sai myös parikymmentä vuotta marja-alalla toiminut Tessacraft.

Marjayrittäjä Risto Isohätälä sanoo pitävänsä hyvänä, että leirioloja käydään katsomassa.

On hyvin tärkeää sekä meille että koko alalle, että täällä on paikat kunnossa ja jos on puutteita, ne laitetaan kuntoon. Näin ei tule jälkipuinteja.

Risto Isohätälä

Moni poimijaleiri jäi kuitenkin myös penkaisematta: ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden leirejä on ollut tänä vuonna Suomessa kuusikymmentä, eli moninkertainen määrä nyt tehtyihin leirikäynteihin nähden.

Marja-alaan liittyvät ongelmat ovat nousseet tänäkin vuonna uutisotsikoihin.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun) vasta, että Pudasjärvelle saapui kesällä nepalilaisia marjanpoimijoita, jotka kokivat tulleensa huijatuiksi – he tulivat maahan ulkopuolisen nepalilaisvälittäjän kautta, joka on nyt etsintäkuulutettu.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tällaiset luonnonmarjanpoimintaan liitetyt ongelmat ovat huolestuttavia, mutta todennäköisesti vain yksittäistapauksia.

Suurin osa luonnonmarjanpoiminnasta kuitenkin tapahtui toivon mukaan niin kuin piti.

Olli Sorainen, hallitusneuvos, TEM

Narong Pitawanin aika Suomessa alkaa tällä erää käydä kohti loppuaan. Hän pakkaa pian laukkunsa poikansa kanssa ja ottaa suunnan kohti kotimaataan, jossa vaimo jo odottaa. Hän aikoo kuitenkin taas palata.

Tulen takaisin, kun sen aika on. Sehän on minun ammattini – marjanpoiminta.

Narong Pitawan

Tekijät

Teksti

Kirsi Karppinen

Kuvat ja videot

Paulus Markkula

Lähteet

  • Narong Pitawanin haastattelun Ylelle järjesti marjayritys Tessacraft, jolle hän poimii marjoja. Pitawanin haastattelussa käytettiin ulkopuolista tulkkia.

Julkaistu 4.10.2020

Lue seuraavaksi