1. yle.fi
  2. Uutiset

Traaginen onnettomuus, purettu torni ja vain kymmenen harrastajaa – Toni Nieminen yrittää elvyttää Helsingissä lajia, jonka kohtalo näytti sinetöidyltä

Hyppytornin purkaminen ja vuoden 2015 onnettomuus saivat monet ajattelemaan, että Herttoniemen mäkihyppytoiminta on lopetettu. Näin ei kuitenkaan ole.

mäkihyppy
Mäkihyppyä yritetään elvyttää Helsingissä
Mäkihyppyä yritetään elvyttää Helsingissä

Syysruskan väreissä koreilevat lehtipuut antavat kauniin taustan 13-vuotiaan Anna Kerkon ilmalennolle, joka kantaa 17–18 metriä. Kerkon jälkeen hyppytornin puomille istahtaa vuotta nuorempi Andreas Helanne, jonka v-tyyli kantaa suunnilleen samoihin lukemiin.

Kerko ja Helanne kuuluvat harvalukuiseen joukkoon: Helsingin mäkihyppääjissä on tällä hetkellä noin kymmenen aktiivista hyppääjää, jotka harrastavat lajia Herttoniemen mäkikeskuksessa. Harjoituksia on 3–4 kertaa viikossa.

  • Katso pääkuvan videolta Anna Kerkon ja Andreas Helanteen taidonnäytteet Herttoniemen K22-mäessä

Hyppytorneja on kaksi: toisen kriittinen piste on 15 metrissä ja toisen 22 metrissä. Pidempiä hyppyjä havittelevien täytyy ajaa Lahteen.

– Helsingissä lajin kokonaiskuva on tällä hetkellä tämä, mutta se on silti parempi kuin ei mitään. Ongelma on siinä, että ihmiset eivät oikein tiedä, että Herttoniemessä on edelleen mahdollisuus hypätä mäkeä, toteaa Helsingin mäkihyppääjien aktiivi Antti Kainulainen.

Myös pikkumäessä hyppäävä Anna Kerko sai tietää Herttomäen mäkihyppytoiminnasta vasta aloitettuaan lajin.

– Kun aloitin joskus 3–4 vuotta sitten, ei me heti edes tiedetty, että Helsingissä on hyppyrimäkiä. Me mentiin aluksi Lahteen.

Ainakin tiedottamisessa on siis parantamisen varaa.

Tämän tilanteen paikkaamiseksi seura on valjastanut taustavaikuttajakseen uunituoreen helsinkiläisen, 45-vuotiaan asuntomyyjän, ex-mäkihyppääjän ja olympiavoittajan Toni Niemisen.

Iso torni purettiin, mutta hyppääminen jatkuu

Elokuussa 2015 Herttoniemen suuressa hyppyrimäessä sattui kuolemaan johtanut onnettomuus, kun kolme nuorta laski ilta-aikaan mäestä alas. Mäkeen oli asetettu kaksi vaijeria estämään ilkivaltaa, mutta nuoret eivät huomanneet vaijereita pimeässä. Turmassa sai surmansa 16-vuotias tyttö. Kaksi muuta mäkeä laskenutta nuorta loukkaantui.

Kesäkuussa 2018 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tapauksen johdosta sakkorangaistuksiin kolme Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä sekä kaksi Helsingin mäkihyppääjien vastuuhenkilöä. Helsingin mäkihyppääjien vastuuhenkilöt valittivat tuomiosta edelleen hovioikeuteen, joka piti helmikuussa 2020 sakkotuomiot ennallaan.

Onnettomuuden jälkeen suuri mäkihyppytorni laitettiin käyttökieltoon, ja keväällä 2019 huonoon kuntoon päässyt torni purettiin kokonaan pois. Tätä moni piti lopullisena kuoliniskuna Helsingin mäkihyppytoiminnalle. Hyppääminen on kuitenkin jatkunut kahdessa pienemmässä mäessä näihin päiviin saakka.

– Moni paikallinenkaan ei tiedä, että lajia voi edelleen täällä harrastaa. Meidän täytyy nyt pitää asiasta vähän meteliä, Toni Nieminen sanoo.

Toni Nieminen ja Antti Kainulainen
Olympiavoittaja Toni Nieminen tekee nyt yhteistyötä Helsingin mäkihyppääjien kanssa. Seuran aktiivi Antti Kainulainen uskoo tämän tuovan näkyvyyttä ja lisää harrastajia.Tiina Jutila / Yle

Nieminen muutti elokuussa Helsingin Paloheinään. Pian pääkaupunkiin asetuttuaan hän kävi katsastamassa paikan, johon liittyy herkullisia lapsuudenmuistoja. Nieminen hyppäsi ensimmäisen mäkihyppykilpailunsa Herttoniemessä.

– Täällä pidettiin silloin paljon juniorikilpailuja, ja muistan, että sarjan voittaja palkittiin aina paketillisella lakuja. Meitä oli kolme veljestä täällä usein hyppäämässä ja pärjäsimme kohtuullisen hyvin. Mahat olivat aina jumalattoman kipeitä jo ennen kuin oltiin kotona Lahdessa, kun lakut oli syöty jo siihen mennessä.

Haaveissa uusi hyppytorni

Helsinkiin muutettuaan Nieminen tutustui nopeasti paikallisten mäkihyppyaktiivien kanssa, ja nyt hänelle on jo soviteltu jonkinlaista mentorin ja taustavaikuttajan roolia seuran toiminnassa. Tavoite on yksiselitteisen selkeä: harrastajamäärän kasvattaminen.

– Mäkihyppy kilpailee monen muun yksilölajin tavoin elintilasta e-urheilun ja kaikenlaisten muiden uusien lajien kanssa, mutta on aika huono selitys piiloutua sen taakse. Meidänkin pitää rohkeasti uudistaa omaa toimintaa ja muistuttaa ihmisille, että mäkihyppy on edelleen hieno laji, Nieminen sanoo.

Tarinassa ja argumenteissa on tuttuja piirteitä: Nieminen oli mukana vastaavanlaisessa yhteistyössä jo ainakin pari vuotta sitten, kun hän oli muuttanut Ouluun.

Helsingin mäkihyppääjien aktiivijäsenen Antti Kainulaisen mukaan jalat maassa lausuttu realistinen toive on, että tulevan talven aikana saataisiin mukaan kymmenen uutta harrastajaa. Heitä yritetään houkutella lajin pariin tulevana sunnuntaina järjestettävässä tapahtumassa (siirryt toiseen palveluun). Tarkoitus on lisäksi käynnistää Niemisen luotsaama mäkikoulu.

Andreas Helanne
Herttoniemen mäkikeskuksessa ei ole hissejä. Niinpä mäkitorniin kiipeäminen käy liikunnasta, tietää Andreas Helanne. Tiina Jutila / Yle

Ja kun harrastajamäärää on saatu hiljalleen kasvatettua, seuraava tavoite on jo tiedossa. Puretun suuren mäkihyppytornin tilalle pitäisi saada uusi.

– Nyt nuoret hyppääjät tarvitsevat isomman mäen jo suunnilleen 10 ikävuoden jälkeen. On aika kova homma käydä kolme kertaa viikossa Lahdessa harrastamassa, Kainulainen sanoo.

Hän puhuu kokemuksen äänellä: oma 12-vuotias poika Andreas Helanne leiskauttaa jo päälle 40-metrisiä ilmalentoja, ja sellaisia ei Helsingissä voi hypätä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 3. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Yle Puhe Urheiluperjantai: Kuinka Toni Nieminen pelastaa mäkihypyn?

Helsingin Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomio: Sakkorangaistukset liikuntaviraston työntekijöille ja yhdistyksen vastuuhenkilöille

Hovioikeus piti Herttoniemen hyppyrimäkituomion ennallaan

Lue seuraavaksi