1. yle.fi
  2. Uutiset

Abdullatif Hamidi kokee tekevänsä arvokasta työtä lähihoitajana: “Tunnen ihmisiä, jotka ovat menneet pikaravintoloihin töihin paremman palkan vuoksi"

Nuorten Ääni -toimitus tapasi nuoria, jotka pitävät ammattejaan tärkeinä, vaikka kohtaavatkin ennakkoluuloja.

nuoret
Abdullatif Hamidi
"Jos palkka on pieni, niin nämä hetket ovat arvokkaita sen tilalla", Hamidi toteaa viitaten muistoihin vanhusten kanssa. Vita Davydova

– Tulin Iranista pakolaisleirin kautta Suomeen, Abdullatif Hamidi kertoo.

Matkan aikana hän kertoi nähneensä ihmisten hukkuvan veteen ja kärsivän pahoinvoinnista vuoristossa kävelemisestä johtuen. Hamidi kokee näiden tapahtumien vahvistaneen hänen pyrkimystään hakea lähihoitajaksi.

– Ajattelin, että olisi kiva, että minulla olisi tietoa ja voisin auttaa niitä ihmisiä.

21-vuotias Hamidi työskentelee nyt lähihoitajana vanhusten parissa Myyrinkodissa Vantaalla. Hänen työtehtäviinsä kuuluu potilaiden syömisestä, kunnosta, hygieniasta ja lääkehoidosta huolehtiminen.

– Yleisesti kaikista tarpeista, mitä ihmiselle tulee vuorokauden aikana ja ihminen ei itse pysty tekemään, Hamidi kertoo.

“Helppo tie, miksi sä nuorena semmoiseen menet”, on yksi kommenteista, joita Hamidi sai kertoessaan opiskelevansa lähihoitajaksi. Hamidin ammatinvalintaa on usein kyseenalaistettu eikä sitä olla nähty yhtä arvokkaana muihin ammatteihin verrattuna. Hamidi kokee, ettei lähihoitajien palkkakaan ole kovin suuri.

– Tunnen muutaman ihmisen, jotka ovat menneet pikaravintoloihin töihin sen takia, että he ovat saaneet sieltä enemmän palkkaa kuin lähihoitajana.

Senni Martikainen kiinnostui politiikasta jo nuorena

– Luin yläasteella ilmastonmuutoksesta ja huolestuin tosi paljon, että eikö tälle tehdä mitään, Senni Martikainen kertoo.

Tämän lisäksi koulutuksen puolustaminen ja kaikkien kohtelu tasa-arvoisesti olivat hänelle tärkeitä aiheita.

– Halusin kaverin kanssa perustaa oman puolueen, joka ajaisi näitä asioita, Martikainen muistelee.

Martikainen on ammatiltaan kansanedustajan poliittinen avustaja. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa tapaamisista, kalenterista ja sähköposteista huolehtiminen, blogitekstien ja puheenvuorojen valmistelu sekä tiedon etsiminen lakiesityksistä ja lakiluonnoksista.

– Jos kansanedustaja tarvitsee tietoa jostain asiasta, olen yhteydessä henkilöön, joka tietää asiasta, ja välitän tiedon eteenpäin, kertoo Martikainen.

Poliittinen avustaja Senni Martikainen istuu puiston penkillä ja työskentelee läppärillään
"Me olemme kansanedustajan apuna ja tukena siinä, että he voisivat tehdä mahdollisimman pitkälle katsovia lakeja ja päätöksiä, jotka hyödyttää seuraavia sukupolvia”. Katriina Kontuniemi

Hänen tehtävänsä muuttuvat kansanedustajan työn mukaan. Esimerkiksi korona muutti työn sisältöä ja sitä, miten hän tekee työtään.

– Piti yhtäkkiä olla ajan hermolla siitä, mikä tämä korona on, mistä se tulee ja mitä muut maat tekevät, Martikainen kertoo.

Suomen kuvalehden vuonna 2018 tekemän tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan poliittinen avustaja on yksi vähiten arvostetuimmista ammateista Suomessa. Se löytyi sijalta 372 heti turkistarhurin, manikyristin ja pysäköinninvalvojan jälkeen.

Kansanedustaja on listassa vain parikymmentä sijaa ylempänä. Martikainen epäilee arvostuksen puutteen johtuvan siitä, etteivät kaikki ymmärrä Suomen poliittista järjestelmää ja politiikan roolia esimerkiksi koronatilanteessa.

– Olen lukenut somesta ihmisten ilkeitä kommentteja siitä, että toivottaisiin kansanedustajien sairastuvan koronaan, Martikainen kertoo.

– Miten sitten voitaisiin tehdä koronaan liittyviä päätöksiä, jos vaaleilla valitut edustajat olisivat sairaana? Olisihan se kauheaa ja lamauttaisi koko meidän yhteiskunnan, Martikainen parahtaa.

"Se, että yrittää tehdä oman tehtävänsä hyvin, se on arvokasta minun mielestäni"

Abdullatif Hamid

"Jos hoitaja tekee virheen, toinen ihminen kärsii"

Hamidi kokee lähihoitajan ammatin rankaksi, koska heidän vastuualueensa on niin iso.

– Meidän potilaiden tarpeet vaihtelevat päivästä toiseen.

Etukäteen ei voi tietää, mitä kaikkea päivän aikana tullaan tekemään. Hamidi ei pysty edes kuvittelemaan maita ilman lähihoitajia, sillä jotkut ihmiset eivät voi olla sekuntiakaan ilman hoitoa.

Vaikeata lähihoitajan työssä on Hamidin mielestä sen kriittisyys.

– Jos ompelija tekee virheen, vaatteisiin tulee ongelma, mutta jos hoitaja tekee virheen, toinen ihminen kärsii.

Hamidin mielestä jokainen ammatti on kuitenkin yhtä arvokas riippumatta siitä, kuka työtä tekee ja millä palkalla.

– Se, että yrittää tehdä oman tehtävänsä hyvin, se on arvokasta minun mielestäni.

Lähihoitaja vanhuksen kanssa.
Vita Davydova

Martikainen puolestaan arvelee negatiivisten ennakkoluulojen olevan peräisin siitä, että aiemmin politiikkaa ollaan tehty suljetuissa kabineteissa tai saunan lauteilla.

– Se on ollut salamyhkäistä ja kähmästä, hän toteaa.

Martikainen kokee kuitenkin asioiden muuttuneen.

– Suomen eduskunta on yksi maailman avoimmimmista parlamenteista. Eduskunnan työtä seuraavat monet toimittajat, jotka kirjoittavat eduskunnan työstä. Kaikissa maissa eivät asiat ole näin hyvin.

Uutisten ja sosiaalisen median avulla voidaan Martikaisen mukaan murtaa näitä ennakkoluuloja. Avustajien ja muiden työntekijöiden rooleista pitäisi hänen mielestään puhua enemmän.

– Se lisäisi ymmärrystä siitä, mitä teen ja miksi meitä avustajia tarvitaan .

Senni Martikaisen kasvokuva
Martikaisen mielestä olisi tärkeää, että jokainen nuori uskaltaisi vaikuttaa jossakin vaiheessa.Katriina Kontuniemi

"Omat havainnot riittävät siihen, että voi olla mukana politiikassa"

Mitä Hamidi haluaisi sanoa nuorelle, joka harkitsee lähihoitajan ammattia? Jos pitää muiden auttamisesta ja työskentelemisestä heidän kanssaan, kannattaa Hamidin mukaan hakeutua lähihoitajaksi.

– Mielestäni tarvitaan lähihoitajan opinnot, että sinusta tulee lähihoitaja. Mutta jos haluat, että sinusta tulee hyvä lähihoitaja, tarvitset inhimillisyyttä, tarvitset kärsivällisyyttä, tarvitset, että näet asioita toisen ihmisen näkökulmasta, Hamidi sanoo.

– Omat havainnot riittävät siihen, että voi olla mukana politiikassa, vakuuttaa Martikainen.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että jokainen nuori uskaltaisi vaikuttaa jossakin vaiheessa. Nuorilla on paras käsitys siitä, millaista nuorten elämä on, ja miten suomalaista yhteiskuntaa voisi kehittää enemmän nuorten näköiseksi, hän perustelee.

– Jokainen on tarpeeksi kyvykäs edustamaan itseään, ja jokaisella on tarpeeksi tietoa siihen, Martikainen päättää.

Elli Haaramo

Kirjoittaja kuuluu Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa

Katso kaikki juttusarjaan liittyvät videot:

Lue seuraavaksi