1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Tutkimus: Koronarokotteen turvallisuus ratkaisee, kuinka halukkaasti ihmiset sen ottaisivat

Suurin osa suomalaisista ottaisi rokotteen, jos viranomaiset sitä suosittelevat.

Koronarokotteita testataan jo eri puolilla maailmaa. Kuva: Siphiwe Sibeko / EPA

Kolme eri kyselytutkimusta mittasi suomalaisten käsityksiä COVID-19-tautia vastaan kehitettävästä rokotteesta. Turun yliopiston, Åbo Akademin ja University of Bristol-yliopiston tutkijat kysyivät Turun seudun pienten lasten vanhemmilta, Pietarsaaren seudun ihmisiltä ja Facebookin kautta toteutetulla tutkimuksella suhtautumista rokotteeseen. Nyt on saatu alustavia tuloksia näistä kyselyistä.

Jos viranomaiset suosittelisivat rokotetta koronatartuntaa vastaan ja rokote olisi kaikille ilmainen, niin kolmeen kyselyyn vastanneista keskimäärin 73 prosenttia ottaisi sen.

Vaihtelua oli eri ryhmien välillä hieman. Pienten lasten vanhemmista 74 prosenttia hyväksyisi rokotuksen, Pietarsaaren otoksesta 78 prosenttia ja Facebook-kyselyyn vastanneista 73 prosenttia.

Rokotekielteisten osuus oli Turun ja Pietarsaaren otosten vastauksissa 12 prosenttia ja Facebook-kyselyssä 16 prosenttia.

Sen lisäksi epäröivien osuus oli Pietarsaaressa 10 prosenttia, Turussa 15 ja Facebook-vastauksissa 11 prosenttia.

Turun seudun otoksessa vastaajia oli 825 ja Pietarsaaren seudulla 205. Facebookissa vastauksista hyväksyttiin 1325, jolloin kyselylomake oli täytetty kokonaan.

Testivaiheen rokote epäilyttää

Tutkimuksissa kysyttiin myös halukkuutta ottaa vasta testivaiheessa oleva COVID-19-rokote, jonka turvallisuutta ei ole täysin todettu. Tällöin rokotemyönteisyys laski huomattavasti.

Pietarsaaren otoksessa vain 17,5 prosenttia vastanneista ottaisi testivaiheen rokotteen. Facebookissa toteutetussa kyselyssä osuus oli isompi ja tutkijat arvelevat sen johtuvan iäkkäämmistä vastaajista. Näistä vastaajista 30 prosenttia ottaisi myös testivaiheen rokotteen.

Turun seudun tutkimuksessa ei ollut mukana kysymystä testivaiheen rokotteesta.

Koronarokotteeseen suhtautumista on tutkittu myös muualla. Rokotemyönteisyys on vaihdellut niissä eri tavoin. Yhdysvaltalaistutkimuksessa hyväksyttävyys oli 67 prosenttia, Australiassa 81-86 % ja eri Euroopan maissa 62-85 prosenttia.

– Muissa tutkimuksissa rokote-kielteisyyttä tai -epäröintiä tulevaa koronavirusrokotetta kohtaan esiintyy noin 20-40% vastaajista. Tämän tutkimuksen tulokset ovat samaa luokkaa. Muihin maihin verrattuna, suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvin myönteinen suhtautuminen rokotuksiin, sanovat dosentti Anna Soveri ja tohtorikoulutettava Linda Karlsson.

Turvallisuus etusijalla rokotetta harkitessa

Tutkimuksen päälöydös osoitti, että ihmisten halukkuuteen ottaa tuleva koronavirusrokote vaikuttaa pääasiassa heidän näkemyksensä kyseisen rokotteen turvallisuudesta.

Se, kuinka vakavana tautina he pitävät koronavirusinfektiota, on rokotepäätöksen kannalta selkeästi toissijaista. Tämä pitää paikkaansa myös influenssa- ja tuhkarokkorokotteen kohdalla.

Viranomaisten suosittelemaa koronarokotetta pidettiin hieman turvallisempana kuin influenssarokotetta. Tuhkarokkorokotetta sen sijaan pidettiin tulevaa kokonarokotetta turvallisempana.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Suhtautuminen COVID-19-tautiin vaihteli hieman ikäryhmittäin. Nuoremmat vastaajat olivat iäkkäämpiä vastaajia vähemmän huolissaan taudin vakavuudesta muille ihmisille ja yhteiskunnalle, sekä omasta terveydestään, jos saavat tartunnan.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kun tietoa uuden rokotteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta ei ole, ihminen muodostaa käsityksen uudesta rokotteesta sen perusteella, mitä hän ajattelee muista rokotteista.

– Tämän tutkimuksen valossa on siis mahdollista, että ihminen suhtautuu myönteisesti tulevaan koronavirusrokotteeseen jos hänellä on myönteiset asenteet myös muita rokotuksia kohtaan, Soveri ja Karlsson arvioivat.

Facebookissa tehdyn kyselyn luotettavuus herättää epäilyjä, mutta tutkijoiden mukaan tulosta voidaan pitää luotettavana.

– Tämänkaltaisten tutkimusten kohdalla, joissa jokainen tutkimuslinkin nähnyt henkilö itse valitsee, osallistuuko hän tutkimukseen vai ei, on aina olemassa se riski, että kyselyyn osallistuu ihmisiä, joilla on tietynlaisia mielipiteitä tutkittavasta aiheesta, Turun yliopiston dosentti Anna Soveri sanoo.

Luotettavuuden puolesta puhuu kuitenkin tutkijoiden mukaan se, että tutkimustulokset eivät selkeästi poikkea muista aikaisemmista tutkimuksista. Tulokset ovat myös samankaltaisia kaikissa kolmessa suomalaisessa otoksessa.

Kyselyt toteutettiin maalis-kesäkuussa 2020. Facebook- ja Pietarsaaren seudun kyselyn aikana Uudenmaan tiukat rajoitukset olivat voimassa. Tutkimus tehtiin osana Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteistä VaccAtt (siirryt toiseen palveluun)-tutkimusprojektia. Otos, joka koostuu pienten lasten vanhemmista, kerättiin osana FinnBrain-tutkimuksen COVID-19 projektia.

Tutkimusartikkeli Fearing the Disease or the Vaccine: The Case of COVID-19 on nyt julkaistu preprinttinä eli vertaisarvioimattomana Psyarxiv-sivustolla (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös

HUSin Lehtonen: Rokotetta odotettava vielä vuosi – hyviä ehdokkaita on kuitenkin useita

Vapaaehtoiset rokotetaan ja sen jälkeen heihin tartutetaan koronavirus – Britanniassa alkaa "human challenge" -rokotetestaus

Itä-Suomen yliopiston koronarokotteen ensimmäiset versiot valmiina

Koronarokotetta kehitetään tulipalokiireellä – konstit ovat monet mutta tulos yhä epävarma

AstraZeneca: Koronarokote voi yhä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä