Asiantuntijan yllättävä laskelma: Valtion yli miljardin euron tuet kunnille ovat niin avokätisiä, että useat kunnat tekevät tuilla jopa voittoa

Viiden vuoden ennusteen mukaan kuntavero nousee 1,4 prosenttiyksikköä, mutta Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla vain 0,3 prosenttiyksikköä.

Matkailun vähentyminen heijastuu työllisyyteen ja verotuloihin. Linnanmäki on Suomen vetovoimaisimpia matkailukohteita. Tänä vuonna se rajoitti asiakasmääriään neljäsosaan tavallisesta ja päätti kautensa suunniteltua aiemmin. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Suomalaisen kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä on päätynyt uusissa laskelmissaan yllättävään tulokseen.

Hänen mukaansa keväällä nopeasti päätetyt valtion yli miljardin euron tuet (siirryt toiseen palveluun) kunnille ovat niin avokätisiä, että useat kunnat tekevät tuilla jopa voittoa. Voitolla tarkoitetaan käytännössä sitä, että valtion lupaamat tuet ovat monille kunnille suurempia kuin koronasta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Tällaisia kuntia on Laesterän mukaan monia.

Tuen merkitys voi olla varsin huomattava.

– Joissain kunnissa koronakompensaation merkitys on jopa 1-2 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Korona ei kohtaa kaikkia kuntia tasaisesti.

Laesterän mukaan valtion päätökset kuntien tukemisesta tehtiin nopeasti. Hänen mielestään päätöksiä ei ole kuitenkaan tarpeen enää muuttaa.

– Käytännössä niitä on mahdotonta enää perua, eikä siihen ole tarvettakaan.

Koronan aiheuttama kriisi iskee kovimmin kaupunkeihin, joiden taloudessa erilaisilla palveluilla on suuri merkitys.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Esimerkiksi kansainvälisten matkailijoiden katoamisen talousvaikutus kertaantuu ravintoloiden, konferenssien ja hotellien kautta kasvukeskusten talouteen työttömyyden kasvun ja pienentyvien verotulojen kautta.

Myös joukkoliikenteestä ja muista palveluista kertyvät maksutulot vähentyvät. Samalla testaaminen ja terveydenhoito lisäävät menoja.

Sen sijaan maaseudulla suorat talousvaikutukset ovat usein maltillisempia varsinkin, jos kunnan asukkaista suuri osuus on eläkeläisiä, joiden tuloihin työttömyyden kasvu ei pure.

Nousupaineita: kuntavero +1,4 prosenttiyksikköä

Korona kohtelee kuntia hyvin eri tavoin, mutta keskimäärin isku on kova – rahan meno kasvaa samaan aikaan, kun tulot pienentyvät.

Kuntien veroprosenttien kehityksestä ennusteen tehnyt Finnish Consulting Groupin (FCG) Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela laskevat, että vuoteen 2025 mennessä kuntien veroprosentin nousupaine on keskimäärin 1,4 prosenttiyksikköä.

Se on tuntuva korotus, kun tänä vuonna kuntaveron prosentti on keskimäärin hiukan alle 20.

Erot maakuntien välillä ovat suuria. Pienin korotustarve on Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Suurin paine verojen korottamiseen on Kainuussa, 2,8 prosenttiyksikköä.

FCG:n Laesterän mukaan verotuksen erot tulevat kasvamaan koronan tasoittavasta vaikutuksesta huolimatta.

Kuntien taloustilannetta vuoteen 2025 saakka ennustaneen Eero Laesterän mukaan useat kunnat saavat valtion koronatukia viruksen aiheuttamia kustannuksia. enemmän. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

– Iso huoli on siinä, että maaseudulla tilanne ei käänny ainakaan positiiviseksi, koska veroprosentteihin tulee niin isot erot.

Laesterä korostaakin, että "maaseutu voi pelastua", jos menoja osataan sopeuttaa siellä, missä se on mahdollista ja käyttää rahaa siellä, missä se kohentaa tulevaisuutta.

Pohjois-Karjala muita pienemmässä pulassa

FCG ei halua avata kuntakohtaisia laskelmia, mutta suuriin korotuspaineisiin joutuvan kunnan tunnusmerkit ovat selvät.

Koronatilanteesta suhteellisesti hyötyvä kunta on asukasmäärältään taantuva ja sen väestö on ikääntyvää. Lisäksi kunnassa on paljon työttömyyttä, mutta eläkeläisillä hyvät tulot.

Maakuntien sisällä kuntien väliset erot ovat suuria.

Pohjois-Karjala on maakuntana vähäisimpien korotuspaineiden alueita, mutta siellä sijaitsevassa Liperissä korotuspaine on 2,46 prosenttiyksikköä. FCG laskee, että "perusvaihtoehtoon" verrattuna eli ilman sote-uudistusta, koronaa ja valtion koronatukia Liperin korotuspaine olisi 1,91 prosenttiyksikköä.

Liperin talousjohtaja Pellervo Hämäläinen muistuttaa, että veroprosenttia ei ole nostettu seitsemään vuoteen, vaikka keskustelua siitä käydäänkin valtuustossa joka syksy. Korottamisen varaa ei kovin paljon enää olekaan, sillä kuntavero alkaa olla jo Suomen kalleimmasta päästä, 21,5 prosenttia. Lainaa on tosin vain 2 904 euroa asukasta kohden, kun maan keskiarvo on 3 337 euroa.

Terveydenhoito nappaa kuntien taloudesta leijonan osan ja siksi sote-uudistuksella on suuri merkitys.

– Sote-uudistus vähentäisi korotuspainetta, mutta ei johtaisi veroprosentin laskemiseen, Hämäläinen laskee.

Uudenmaan korotuspaine on 1,3 prosenttiyksikköä, mutta siellä sijaitsevan Vantaan vain 0,72 prosenttiyksikköä. Vantaalla perusvaihtoehto olisi -0,15 eli korotuksen sijasta veroja olisi ollut varaa laskea.

Selkeä merkitys näyttää olevan myös kunnan koolla. Alle 2 000 asukkaan kunnissa korotuspaine on peräti 3,6 prosenttiyksikköä ja yli 100 000 asukkaan kunnissa kolmasosan eli 1,2 prosenttiyksikköä.

Selvää tutkimustietoa ei ole siitä, miten suuret erot veroprosentissa vaikuttavat muuttoliikkeeseen. Mutta varsinkin työikäisen väestön silmissä korkea veroprosenttia ei ainakaan lisää kunnan vetovoimaa.

Liperin Hämäläinen pitää korotusta viimeisenä vaihtoehtona.

– Talouden tasapainottamisessa veronkorotus on tehokas keino sikäli, että sen vaikutus näkyy heti seuraavana vuonna, mutta kyllä se on työkalupakissa niitä viimeisiä keinoja.

9.10.2020 klo 6.45 Jutun alaotsikkoon korjattu virheellisesti olleiden "prosenttien" sijaan "prosenttiyksiköt".