1. yle.fi
  2. Uutiset

Tällainen on maalaiskylän kerrostalo – Valkamat selvittivät lupaviidakon ja tekivät viljankuivaajasta kodin: "Tulva ei ainakaan tule lattialle"

Kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, rakennuslupa harkitaan tarkasti. Valkamat odottivat unelmansa toteutumista vuosia.

Koti ja asuminen
Viljankuivaajasta rakentui Valkaman perheelle uusi koti.
Kun viljankuivaajasta rakennettiin koti, Valkamat vuorasivat kaksi rakennettua kerrosta ulkoapäin vinyylilevyillä. Kuivaajan yläosa todennäköisesti maalataan ja ikkunat saavat vielä valkoiset pellit pieliinsä.Päivi Rautanen/Yle

Jalasjärveläisten Anna-Maija ja Olavi Valkaman piti rakentaa ajan saatossa hirsimökki jonnekin. Sitä hetkeä ja paikkaa ei tullut, vaan valmiiksi hankitut, kymmensenttiset hirret pölyttyivät Valkaman tilan varastoissa.

Tilan päärakennus siirtyi pojalle, mutta vanhaan maalaistaloon jäi silti tilat myös “vanhalle parille”.

– Pojan tiloissa olisi kyllä ollut neliöitä tarpeeksi, mutta jotenkin sitä vain halusi omiin tiloihin ja ajatteli, että saisi poikakin elää omaa elämäänsä, Olavi Valkama pohjustaa.

Anna-Maija Valkama kertoo, että puoliso kävi kuivaajan ovella melkoista pohdintaa ja siinä se idea syntyi.

– Meinasin kyllä ensin purkaa kuivaajan kivijalkaan asti ja tehdä siihen päälle sen hirsimökin, mutta ei tullut kokonaan purettua, Olavi Valkama selvittää.

Mitä puoliso tuumasi ideastasi?

– Ei se muutamaan päivään puhunut mitään, Olavi Valkama tuumaa.

Puoliso kiirehtii täsmentämään, ettei kyse ollut mykkäkoulusta, vaan asiaa piti todella miettiä.

– Kyllä pitkä yhteinen elämä vaikutti myös päätökseen. Tiesin, että kun Olavi saa jonkin idean, sen toteuttamista kannattaa miettiä, Anna-Maija Valkama jatkaa.

Rakennuslupa tiukassa

Valkamat ovat asuneet kuivaajakodissaan nyt vähän toista vuotta. Kuivaaja rakennettiin Valkamanmäelle vuonna 1985, ja viimeisen kerran siellä on kuivattu viljaa kymmenisen vuotta sitten.

Neljä vuotta sitten Olavi Valkama ryhtyi hiljalleen purkamaan kuivaajan koneistoja ja myöhemmin siilojen pohjia ja osaa siilojen sisäseinistä. Rakennusvaiheessa purettiin myös ikkunan mentävät aukot seinäpelteihin.

– Tämän kodin “arkkitehti” on Olavi. Aluksi en oikein ymmärtänyt, mitä tästä tulee, Anna-Maija Valkama myöntää.

Kuivaajan muuttaminen kodiksi sai luonnollisesti ihmetystä aikaan, eikä rakennusluvankaan saaminen ollut mikään läpihuutojuttu.

– Viranomaisilla otti kyllä lujaan ajatus siitä, että tätä ruvetaan asunnoksi muuttamaan. Tuulikuormia pohdittiin, että pysyykö tämä pystyssä, kun seiniä otetaan pois, Olavi Valkama kertoo.

Valkaman mukaan rakennusinsinööri teki tarkat laskelmat ja piirsi rakennuskuvat isäntäväen toiveiden mukaisesti.

– Kyllä ne sitten vihdoin kelpasivat.

Olavi Valkama
Tämän kodin "arkkitehti" on talon isäntä, ja paikkaa kutsutaankin jo Luopajärven kylällä Olavinlinnaksi tai tuttavallisemmin Ollinlinnaksi.Päivi Rautanen/Yle

Turvallisuus ja terveys

Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja, Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä sanoo, että rakennuksen käyttötarkoituksen muutos vaatii aina monien asioiden pohdintaa.

– Ne ovat haastavia. Ensinnäkin ne ovat kaavaan sidottuja ratkaisuja ja toisekseen on otettava huomioon ainakin turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat. Rakennusluvan myöntäjä on suuressa vastuussa.

Seppälän mukaan yleisimpiä rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksia ovat tilan muuntaminen ravintolaksi tai vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi.

Kuivaajan muuttamisesta asuntokäyttöön hän ei muista kuulleensa aiemmin.

– Kuulostaa haasteelliselta. Siinä täytyy monien kriteerien täyttyä, ennen kaikkea turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät seikat, kuten paloturvallisuus ja esimerkiksi tasolta toiselle liikkumiset.

Anna-Maija ja Olavi Valkama
Ensimmäisen asuinkerroksen täyttää tupakeittiö. Kuivaajan ylävintiltä haettiin käyttöön parrut, joilla varmistellaan myös kantavuutta.Päivi Rautanen/Yle

Siilot väistyivät kodin tieltä

Valkaman pariskunnalla ei ollut mitään esikuvaa, miten kuivaaja muutetaan kodiksi. Missään vastaavassa kodissa kumpikaan ei koskaan ollut vieraillut.

– Lehdistä olen lukenut ja katsellut kuvia, kun vesitorneihin ja navettoihin on tehty asuntoja, Anna-Maija Valkama sanoo.

Valkamat rakensivat kuivaajaansa alkuvaiheessa kaksi kerrosta. Kellarikerroksessa on toistaiseksi vain lämmityskattila ja kuumavesivaraaja. Alakerrassa on eteistilat, tupakeittiö ja vessa suihkutiloineen. Myös yläkertaan johtavat rappuset vievät tilansa.

Yläkerrassa sijaitsevat vessa ja pyykkitupa samassa tilassa sekä vaatehuone, makuuhuone ja oleskelutila. Olavi Valkama mittailee, että kellarin lisäksi ylöspäin voisi vielä rakentaa puolentoista kerroksen verran.

– Se vaatisi ehkä sitten jo hissin!

Leivinlauta uusiokäytössä.
Vanhan kodin perinteinen leivinlauta on päässyt uusiokäyttöön.Päivi Rautanen/Yle

Sauna alas vai ylös?

Pariskunnan rakennusurakka jatkuu vielä ainakin saunan, pesutilojen ja varastotilan rakentamisella.

Rakennusurakkaa jarruttaa tässä vaiheessa saunan paikka. Anna-Maija Valkama rakentaisi saunan ja pesutilat kellariin, mutta puoliso katselee yläilmoihin.

– Siellä olisi hyvä terassin ja saunan paikka. Näköalat läpi lakeuden olisivat hienot, Olavi Valkama suunnittelee.

Puoliso toppuuttelee ja toteaa, että terassi pitäisi ainakin tehdä rakennuksen sisäpuolelle. Sen verran ylhäällä huimaa!

Kuivaajakodin korkeus madalletusta kellarista harjalle saakka on 16 metriä. Sillä korkeudella pääsee reippaasti maalaiskylän kerrostalojen joukkoon!

Valkamat ovat käyttäneet kotinsa rakentamiseen paljon kierrätysmateriaaleja, muun muassa omista ja lasten varastoista löytynyttä puutavaraa.

Alakerran tupakeittiössä komeilevat ja kantavuutta lisäävät pystyparrut, jotka lojuivat aiemmin tyhjänpanttina kuivaajan ylävintillä.

Ne hirsimökin rakennustarpeetkin löysivät paikkansa. Hirret komeilevat nyt uuden kodin alakerran seinissä. Talossa on puulattiat ja yläkerrassa puupaneeli.

Rakennusvaiheessa seinien eristäminen oli työlästä, sillä eriste piti muotoilla seiniin peltien aaltomaisen muodon mukaisesti.

Kuivaajasta rakennetun kodin makuuhuone.
Valkamat päättivät ensin kokeilla, miltä uni kuivaajasta rakennetussa kodissa maistuu. Sille tielle on jääty.

Asiakasta kuunnellen ja lakeja rikkomatta

Rakennustarkastusyhdistyksen Pekka Seppälä korostaa asiakkaan tarkkaa kuulemista, kun rakennuksia muutetaan uuteen käyttöön.

– Viranomaisella täytyy olla empatiakykyä. Täytyy asettua asiakkaan tilanteeseen ja ymmärtää hänen tahtotilaa, mutta ratkaisu täytyy löytyä rikkomatta lakeja, säädöksiä ja kaavoja.

Pekka Seppälä painottaa myös viranomaisten ennakoivaa roolia.

– Ennakkoon ohjaamalla saadaan ihmiset ymmärtämään paremmin kuin jälkikäteen vaatimalla, miksi juuri näin pitää tehdä. Rakennusvalvonnassakin kannattaa mieluummin olla kätilönä synnytyksessä kuin poliisina rikospaikalla.

Rakennusvalvonnassakin kannattaa mieluummin olla kätilönä synnytyksessä kuin poliisina rikospaikalla.

Pekka Seppälä

Haja-asutusalueella rakennuksen käyttötarkoitusta on Seppälän mukaan paljon helpompi muuttaa kuin kaava-alueella. Hän ottaa esimerkiksi viime vuosina yleistyneen airbnb-toiminnan, jossa oma koti annetaan korvausta vastaan väliaikaiseen majoituskäyttöön.

– Jos tätä tapahtuu omakotialueella, alueen käyttö muuttuu ja siitä kärsivät naapurit.

Pönttöuuni
Viisi metriä korkea pönttöuuni lämmittää kahdessa kerroksessa.Päivi Rautanen/Yle

Pönttöuuni lämmittää kahta kerrosta

Anna-Maija ja Olavi Valkaman uudessa kodissa katseenvangitsija on tupakeittiön keskellä seisova pönttöuuni, joka yltää myös toiseen asuinkerrokseen.

Pöntöllä on korkeutta viisi metriä ja siitä lähtee yhdeksänmetrinen piippu katolle. Rakennuksessa on myös lattialämmitys.

Samaan aikaan kun Olavi rakensi, Anna-Maija imuroi ja pesi sekä vahasi ja maalasi puupintoja. Pestävää on riittänyt, sillä pölyä riittää vanhassa kuivaajassa.

Uuden kodin rakennetut kerrokset on vuorattu ulkoa päin vinyylillä osin sen helppohoitoisuuden vuoksi. Kuivaajarakennuksen yläosa on edelleen vanhallaan eli puulla. Sen kohtalo ratkeaa myöhemmin.

Luottamuksen mittaamista

Vinyylilevyjen asentamisessa mitattiin pariskunnan luottamusta toisiaan kohtaan.

Perheen poika oli auttanut kaivinkoneella levyjen ja isänsä nostamisessa korkeuksiin. Kun poika ei työtehtäviensä vuoksi ollut paikalla, Olavi Valkama ohjasi vaimonsa kaivinkoneen puikkoihin.

– Olavi oli nostokorissa ja minä yritin vähäisillä taidoillani nostaa häntä ylös. Isäntä antoi rauhallisesti minulle ohjeet ja niin saatiin vinyylit paikalleen ja mies turvallisesti alas, Anna-Maija Valkama kertoo.

– Kaivuri on hyvä kone. Se ei tee mitään, mitä ei käsketä, puoliso tyytyy toteamaan vaimonsa kiperästä tilanteesta.

Anna-Maija ja Olavi Valkama
Anna-Maija ja Olavi Valkama ovat rakentaneet uuden kotinsa rappuset ja sisäänkäynnin kivistä.Päivi Rautanen/Yle

Luonnonkiviä pitkin

Olavi Valkaman matkaan on kaivuutyömailta kertynyt vuosien varrella erilaisia kiviä. Hän on myös laittanut talteen kivipelkkoja. Niitä on tullut eteen, kun vanhoja rakennuksia on purettu.

Nyt nämä luonnonkivet ja kivipelkat komeilevat portaina talon sisäänkäynnillä.

Iso kynnyskivi pistää silmään. Se on musta.

– Se löytyi serkkupojan pellolta Ilmajoelta. Huomasin heti sen erikoisen värin ja pyysin lupaa laittaa kyytiin.

Valkamat kertovat viihtyvänsä hyvin uudessa kodissaan.

– Rakentaessa oli ehkä vähän sellainen ajatus, että tämä olisi tällainen kakkoskoti. Kun sitten jäimme tänne ensimmäiseksi yöksi kokeilemaan, miltä tuntuu, niin ei täältä ole malttanut sen jälkeen lähteä pois, Anna-Maija Valkama kertoo.

Ollinlinnaksi nimetty

Minne Valkamat sitten menevät, kun menevät kotiinsa? Kuivaajalleko?

– Kyllä se on kodiksi muodostunut. Rakennusvaiheessa sanoin, että mennään riihituvalle. Kylältä kuului paras versio, kun eräs kyläläinen kutsui tätä Ollinlinnaksi tai Olavinlinnaksi, Anna-Maija Valkama kertoo.

Arvata saattaa, että monet ovat kiinnostuneet kurkkaamaan erilaiseen kotiin. Vieraita on poikennut ja aina joskus joku autoilija pysähtyy tien poskeen ottamaan kuvaa.

– Kysymyksiä on tullut muun muassa siitä, että miten vanhempana pärjäätte epätasaisilla, kivisillä ulkorappusilla ja miten jaksatte kiivetä yläkertaan. Emme ole niitä asioita vielä murehtineet.

Ei tule tulva lattialle

Olavi Valkama katselee uudesta kodistaan kotikylänsä Luopajärven peltomaisemia, aikanaan kuivatettua järvimaisemaa.

– Se on varmaa, että tulva ei tänne ainakaan nouse. Pitää tulla parikymmentä metriä vettä järvelle, ennen kuin se yltää tänne lattialle.

Lue seuraavaksi