1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun turvapaikanhakija ei enää jaksa, hän saa apua Lahdesta: Suomen ainoaan mielenterveysongelmiin erikoistuneeseen tuetun asumisen yksikköön on kuukauden jono

Turvapaikanhakijat kärsivät mielenterveysongelmista selvästi keskimääräistä enemmän.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakija Mohanad kävelee vastaanottokeskuksen käytävällä.
Turvapaikanhakija Mohanad on ollut Suomessa vuodesta 2015. Elina Rantalainen / Yle

– Haluan, että kuuntelet. Haluan, että autat, vetoaa irakilaisnainen puutteellisella englannin taidollaan.

Hänen nimensä on Azhar. Hän on 40-vuotias ja epätoivoinen. Azhar esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Olemme Lahden Tapanilassa, vanhassa vanhainkodissa, joka toimii nykyisin Lahden vastaanottokeskuksen tehostetun tuen tukiasuntolana. Paikka on tarkoitettu turvapaikanhakijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea jaksamiseensa.

Tutkimusten mukaan masennus ja traumaperäinen stressihäiriö ovat hyvin yleisiä turvapaikanhakijoilla (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun). Noin kolmannes turvapaikanhakijoista kärsii joissain elämänsä vaiheessa masennusoireista ja yhtä moni traumaperäisestä stressihäiriöstä, kertoo tuore, 26 kansainvälisen tutkimuksen tiedoista koottu analyysi. Tutkijoiden mukaan turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluita tulisikin vahvistaa.

Suomessa on jo pyritty luomaan järjestelmä, jossa avun tarvitsijoista saadaan koppi varhaisessa vaiheessa, kuten Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman asian muotoilee. Vastaanottokeskuksissa toimitaan niin sanotusti yhden luukun taktiikalla.

Turvapaikanhakija Eesee Lahden vastaanottokeskuksen erityisen tuen yksikössä
Turvapaikanhakija Azhar on 40-vuotias, mutta hän on sairas ja liikkuu kuin vanhus. Hän kertoo, ettei jaksaisi elää epävarmuudessa.Elina Rantalainen / Yle

– Jos on huonovointisuutta, ihmisellä ei välttämättä ole voimavaroja – vaikkei olisi turvapaikanhakijakaan – etsiä apua ja palveluita yksin. Niin ei pitäisi vastaanottojärjestelmässä käydä. Keskukset voivat myös havainnoida asiakkaiden tilanteita ja vointia, eikä avunpyynnön tarvitse aina tulla asiakkaalta.

Tehostettua tukea arjessa jaksamiseen

Turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalvelut koostuvat vastaanottokeskuksissa työskentelevien hoitajien, sosiaalityöntekijöiden, ohjaajien sekä kriisi- ja perhetyöntekijöiden tarjoamasta avusta ja toiminnasta, ulkopuolisilta toimijoilta ostettavista lääkäri- ja terapiapalveluista sekä julkisesta erikoissairaanhoidosta sekä kolmannen sektorin keskusteluapupalveluista.

Vastaanottojärjestelmän erikoisuus, Lahden vastaanottokeskuksen osana toimiva tehostetun tuen osasto (tetu) on ainoa laatuaan, eikä sen toimintaa voi suoraan verrata muihin mielenterveyshuoltoa tarjoaviin yksiköihin. Kuntoutuksen tavoitteena on saada ihminen voimaan paremmin, pääsemään jaloilleen ja estää ongelmien paisuminen vakavammiksi.

Lahden tetu on ollut viime aikoina paikallisuutisten otsikoissa, sillä Lahden kaupunki on ajamassa sen toimintaa pois nykyisistä tiloistaan (siirryt toiseen palveluun) (ESS, tilaajille). Paikallisten viranomaisten mukaan kyseessä on ympärivuorokautista hoitoa tarjoava yksikkö, mikä on alueella voimassa olevan kaavan ja rakennukselle haetun rakennusluvan vastaista. Snellman ei tätä näkemystä allekirjoita, kuten ei paikasta vastaava SPR:n Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussilakaan.

– Kyseessä Lahden vastaanottokeskuksen osana toimiva tuetun asumisen toimintayksikkö, Jussila painottaa.

Lahden vastaanottokeskuksen tehostetun tuen yksikkö
Lahden vastaanottokeskuksen erityisen tuen osasto toimii vanhassa vanhainkotikiinteistössä.Elina Rantalainen / Yle

Siis toimintayksikkö, jossa asukkaille tarjottava erityinen tuki tarkoittaa esimerkiksi keskusteluja, siivouksessa ja ruoan valmistuksessa avustamista tai huolehtimista siitä, että asiakkaalle määrätyt lääkkeet tulevat syödyksi. Asukkaat pääsevät tarvittaessa myös psykiatrin vastaanotolle, joka järjestetään käytännön syistä yksikön seinien sisällä.

Asukkaat Lahteen tulevat eri vastaanottokeskuksista ympäri Suomen. Tetu-osastolla vietetään yleensä muutama kuukausi.

– Pyrimme siihen, että jaksot eivät venyisi yli puolivuotisiksi, jotta asukkaat pysyisivät mahdollisimman toimintakykyisinä, Lahden vastaanottokeskuksen johtaja Eija Rantanen kertoo.

Lahden tehostetun tuen osastolla on 20 asukaspaikkaa, ja tällä hetkellä sinne on noin kuukauden jono.

Epävarmuus turhauttaa ja ahdistaa

Lahden tetu-asuntolan asukkaat suhtautuvat vierailijaan ensin välinpitämättömästi, ehkä hieman epäluuloisestikin. Käytävillä on hiljaista.

Mutta kun yksi asukkaista avaa suunsa, halua puhua löytyy muiltakin. Paikalla ei ole tulkkeja, eikä yhteistä kieltä löydy. Vaikka asukkaiden tilanteet ovat erilaisia, yhteinen, takeltelevalla englannilla kerrottu viesti on selkeä: Haluamme tavallisen elämän.

Osa asukkaista on saapunut Suomeen jo vuonna 2015. He eivät tiedä vieläkään, saavatko jäädä, ja se ahdistaa.

– Meitä ei nähdä ihmisinä. Miksei kukaan kuuntele meitä?, kysyy Azhar.

Hän kertoo toimineensa opettajana Irakissa ja haluaisi tehdä samaa Suomessa. Nyt hän on kuitenkin jumissa vastaanottokeskuksessa ja silmin nähden ahdistunut.

– Voisitko sinä elää näin?

Niin ikään Irakista tuleva Mohanad kertoo haluavansa opiskella, mutta se ei tällä hetkellä onnistu keskeneräisen turvapaikkaprosessin vuoksi. Myös hän esiintyy jutussa pelkällä etunimellä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

– Joskus tuntuu, että koiratkin ovat arvokkaampia kuin minä, hän sanoo.

Iso osa mielenterveysongelmista, joiden vuoksi tehostetun tuen asumisyksikköön tullaan, liittyy nimenomaan pitkittyneeseen turvapaikkaprosessiin.

– Kenelle tahansa on kova paikka odottaa viisi vuotta. Siihen liittyy paljon epätoivoa ja pelkoa, eikä ole ihme, että alkaa hermo kiristyä ja tulee mielenterveysongelmia. Vaikka osa ongelmista liittyy tietenkin asukkaiden historiaan, sanoo johtaja Minna Jussila.

Hänen mukaansa tetu-jaksoilla on saatu aikaan hyviä tuloksia, vaikka masennus- ja ahdistusoireiden taustalla usein olevaa syytä, epävarmuutta tulevaisuudesta, ei vastaanottokeskuksen keinoin pystytä korjaamaan.

– Se, että ihmisen toimintakyky säilyy, on aika hyvä juttu.

Apu yhdeltä luukulta

Yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista on parantaa ja tehostaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluita. Kaikesta päätellen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa tämä on jo arkipäivää. Miten se on mahdollista?

Tulosalueen johtaja Olli Snellman ei halua vertailla tai arvioida vastaanottojärjestelmän toimintaa kuntien ja sairaanhoitopiirien tarjoamiin palveluihin, mutta toteaa, että asiaa helpottavat esimerkiksi yhtenäiset tietojärjestelmät. Ja se, että turvapaikanhakijat on rekisteröity keskuksen asiakkaiksi silloin, kun he ovat hakeneet turvapaikkaa.

– Toinen tärkeä juttu on, että vastaanottokeskukset toimivat verkostona, vaikka ovatkin erillisiä yksiköitä. Ehkä juuri tästä rakenteesta johtuen asiakkaiden ei pitäisi jäädä yksin, ja myös ohjautumisen keskusten ulkopuolisiin palveluihin pitäisi tapahtua hallitusti, Snellman sanoo.

Haastatellut turvapaikanhakijat esiintyvät jutussa vain etunimillään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Haastateltujen koko nimet ovat toimituksen tiedossa.

Lue seuraavaksi