1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. malminetsintä

Akkumineraalien perässä olevat kaivosyhtiöt jonottavat yhä kiivaasti kairasydänarkistoon – ruuhkaa puretaan yksityisen yrityksen avulla

Sähköautobuumin takia litiumin, koboltin, nikkelin ja grafiitin tarve on valtava.

Kairasydänarkistossa on miljoonia kiloja kivinäytteitä yhteensä kymmenessä isossa hallissa. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Ulkomaiset kaivosyhtiöt pääsevät helpoimmin akkumineraalien jäljille tutkimalla Lopella GTK:n kairasydänarkistossa säilytettäviä kallioperästä kairattuja kivinäytteitä.

Tutkimusajat kairasydänarkistossa ovat kortilla, joten kaivosyhtiöt ovat jo muutaman vuoden ajan joutuneet jonottamaan vuoroaan. Tällä hetkellä ensimmäiset vapaat ajat ovat joulun tienoilla. Myös alkuvuosi alkaa olla täynnä.

Apua jonon purkamiseen haetaan nyt yksityiseltä toimijalta. Kiireisimmät kyselijät ovat viime vuodesta lähtien voineet pyytää arkistoa lähettämään haluamansa näytteet Kemiin.

Ajoksessa toimiva geopalveluyritys Palsatech Oy vuokraa kaivosyhtiöille tiloja ja välineitä Lopelta lähetettyjen kairasydänten tutkimiseen ja varastointiin, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ryhmäpäällikkö Tauno Rautio.

– Olemme muutaman kerran toimittaneet sinne kairasydämiä kaivosyhtiöille tutkittavaksi. Tämä on hyvä lisäapu ruuhkan purkamisessa, sanoo Rautio.

Kairasydännäytteitä voi tutkia GTK:n arkistossa Lopella. Näytteistä selviää muun muassa se, kuinka syvältä kallioperästä ne otettu. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Akkumineraaleja etsitään yhä kiivaasti

Lopen kairasydänarkisto ei ole aivan ainutlaatuinen, mutta se on maailman suurin. Arkisto on myös sen verran salamyhkäinen paikka, että harvemmin siellä tapaa yhtä aikaa kahden eri kaivosyhtiön tutkijoita. Yhtiöt eivät halua paljastaa toisilleen, mitä ne etsivät.

Raution mukaan tutkimuskeskuksella on vaitiolovelvollisuus, mutta hän tietää, mitä kaivosyhtiöt edelleen eniten etsivät.

– Joka kuukausi joku tutkija etsii viitteitä akkumineraaleista. Vielä neljäkymmentä vuotta sitten kukaan ei tiennyt, että tänä päivänä tarvitaan paljon litiumia. Toisaalta me emme tiedä, mitä kahdenkymmenen vuoden päästä tarvitaan.

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela vahvistaa, että viimeisten kahden-kolmen vuoden aikana kiinnostus akkumineraaleihin on kasvanut merkittävästi. Niitä on tähän mennessä tutkittu vähän.

Arkistonhoitaja Marko Puonti kantaa kairasydännäytteitä kaivosyhtiöiden tutkijoiden käyttöön. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Suomen Akkumineraalit Oy:n johtokunnan jäsen, geologi Alf Björklund kertoo, että heidän pääfokuksensa on Pohjanmaalla. Hän uskoo, että kobolttia ja nikkeliä löytyy paljon, mutta etsintä vaatii aikaa ja paljon rahaa. Rahoitusta haetaan osakemarkkinoilta ja yhteistyökumppaneilta.

Yksi metri kairausnäytettä maksaa 100–150 euroa, eikä kairauskonettakaan saa maastoon pikkurahalla. Myös kairauslupien saanti teettää töitä.

Maailmanmarkkinahinnat ohjaavat etsintää

Malminetsintäluvista vastaava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Ilkka Keskitalo toteaa, että etsintää ohjaavat metallien maailmanmarkkinahinnat.

– Akkumetallien lisäksi perusmetallien nikkelin ja kuparin suosio on säilynyt, tai jopa kasvanut.

Keskitalon mukaan malminetsijöiden yhteydenottoja tulee miltei kuukausittain. Viimeisen viidentoista vuoden ajan suurin kiinnostus on kohdistunut Keski-Lappiin vihreäkivi-vyöhykkeelle Kittilän ja Sodankylän alueella.

Malminetsinnän käynnistymisestä on pitkä matka kaivostoimintaan. Tukesin Ilkka Keskitalo huomauttaa, että kaivoksen syntyminen edellyttää tämän hetkisten tietojen perusteella parinkymmenen vuoden malminetsintää.

Suomessa toimii aktiivisesti viitisentoista kaivosyhtiöitä. Niiden taustalla on yleensä kanadalainen tai australialainen yritys.

Kulta kiinnostaa kaivosyhtiöitä aina. Tauno Raution mukaan kulta vetää tutkijoita GTK:n kairasydänarkistoon tasaisena virtana. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Kaivoslaki velvoittaa arkistointiin

Lopen kairasydänarkistoa ovat vuodesta 1994 lähtien kartuttaneet pääosin ulkomaalaiset malminetsintäyhtiöt. Tätä ennen arkistointia tekivät Outokumpu, Rautaruukki ja Geologian tutkimuskeskus (GTK).

Kaivoslaki velvoittaa malminetsintää tekevät yhtiöt luovuttamaan tutkimustensa päätyttyä kairasydämet ja keskeisimmät tuloksensa Lopen arkistoon. Tämä kartuttaa tietoa Suomen kallioperästä.

Ruotsin vastaavassa arkistossa Malåssa on noin 3000 kilometriä kairasydämiä 18 000 porausreiästä ja sen lisäksi tiedot noin 8 000 porausreiästä. Muualla vastaavan tasoisia arkistoja ei juurikaan ole, toteaa Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Kairasydänarkistossa on tarkoin järjesteltynä näytteitä kymmenien vuosien ajalta. Kuva: Timo Leponiemi / Yle