1. yle.fi
  2. Uutiset

Metsäteollisuuden rykäisy irti työehtosopimuksista on historiallinen käänne ja Amerikan mallia, sanovat tutkijat: "Väitän, että tätä on valmisteltu pitkään"

Sosiologian professori Harri Melin veikkaa, että muutkin alat seuraavat Metsäteollisuuden esimerkkiä.

metsäteollisuus
Tummat pilvet Kaipolan paperitehtaan yllä.
Kaipolan paperitehdas Jämsässä. Arkistokuva toukokuulta 2019.Petri Aaltonen / Yle

Järisyttävä ratkaisu ja työnantajapuolen kova peliliike, jonka todellisia vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea arvioida.

Näin työmarkkinatutkijat arvioivat Ylelle Metsäteollisuus ry:n eilistä ilmoitusta.

Metsäteollisuuden työnantajajärjestö ilmoitti torstaina, että se irtautuu työehtojen sopimisesta liittotasolla ja siirtää neuvottelut paikallistasolle yritysten ja henkilöstön välisiksi.

– Minusta tämä on samankaltainen työmarkkinoita järisyttävä ilmoitus kuin tammikuun kihlaus talvisodan aikana vuonna 1940, sanoo työmarkkinoita tutkiva ja metsäalan tunteva sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.

SAK:n kokous Helsingissä 24.10.1943, joukossa K. A. Fagerholm
SAK:n kokous vuonna 1943. Keskirivissä toinen edestä yksi tammikuun kihlauksen arkkitehdeistä, K.A. Fagerholm.F. E. Fremling / Museovirasto

Yliopistonlehtori Markku Sippola Helsingin yliopistosta puolestaan on tekemässä vertailua Euroopan maiden työmarkkinoista. Suomen osalta otsikkoajatuksena on ollut "Historiallinen kompromissi", jolla viitataan suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan.

Nyt otsikko voi mennä vaihtoon.

– Ensimmäinen ajatus oli, pitääkö se nyt muuttaa muotoon 'historiallisen kompromissin hautaaminen', Sippola sanoo.

"Väitän, että tätä on valmisteltu pitkään"

Professori Melin uskoo, että päätöstä on valmisteltu pitkään ja se on ollut työnantajaleirissä yleisesti tiedossa.

– Väitän, että tätä on valmisteltu pitkään. Ei tällaisissa asioissa toimita niin, että yhtäkkiä vain lokakuun 1. päivänä tehdään päätös. Vaikka Metsäteollisuus onkin irtautunut Elinkeinoelämän keskusliitosta, työnantajaleiri on varmasti ollut hyvin tietoinen tästä manööveristä, Melin sanoo.

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä yhdistyksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 1. lokakuuta 2020.
Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä kertoi irtiotosta torstaina.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sippola huomauttaa, että heti Metsäteollisuuden ilmoituksen perään Suomen Yrittäjät julkaisi kyselytuloksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan työntekijät kannattavat paikallisen sopimisen lisäämistä.

– Kyllähän nämä kaksi uutista ajoittuvat todella hyvin yhteen, Sippola sanoo.

Melinin mukaan EK:n rivit ovat tiivistyneet. Sippolan mukaan on mahdollista, että koronakriisivuodessa on nähty jonkinlainen momentum, kun epävarmuus työpaikkojen säilymisestä vähentää työtaistelujen uhkaa.

Kaipolan paperitehtaan keskusportti.
Kaipolan paperitehtaan sulkeminen päättää sanomalehtipaperin tuotannon Suomessa.Petri Aaltonen / Yle

Vasta käytäntö näyttää, mitä irtiotto oikeasti merkitsee

Irtiotto sinällään on historiallinen, mutta sen todelliset vaikutukset välttämättä eivät, tutkijat sanovat.

Seurauksia on vielä vaikea haarukoida.

– Vaikutus voi olla historiallinen, tai sitten ei. Meillä on tehty kaikenlaisista asioista kaikenlaisia ilmoituksia, ja sitten käytäntö on kuitenkin muovautunut sellaiseksi, että muutoksen kanssa voidaan elää ja kaikki ovat kutakuinkin tyytyväisiä, professori Melin sanoo.

– On vielä mahdotonta sanoa, kuinka suuri muutos tästä tulee.

Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vuosiin 2021–2022. Metsäteollisuuden irtioton voima paljastuu vasta niiden viimeisen voimassaolopäivän lähentyessä.

– Tämä päätös koskee vasta niiden jälkeistä aikaa. Sitten nähdään, millaiseen kuohuntaan tämä johtaa työmarkkinoilla, yliopistonlehtori Sippola sanoo.

Kotkamillsin paperitehtaalla työntekijöitä huoltoseisokin aikana.
Kotkamillsin paperitehtaan tuotantohalli.Antro Valo / Yle

"Keskustelu on alkanut 1980-luvun uusliberalistisesta käänteestä"

Työnantajien halu lisätä paikallista sopimista ei ole uusi asia. Pitkään jatkunut keskustelu työpaikoilla tehtävän paikallisen sopimisen lisäämisestä tuli vain jostain syystä juuri nyt käännekohtaan.

– Joustojen lisääminen on ollut Suomessakin teollisuuden agendalla ainakin 30 vuotta. Alunperin keskustelu on alkanut 1980-luvun Thatcherin ja Reaganin ajan uusliberalistisesta käänteestä, joka johti yritysten raa'an voitontavoittelun lisäämiseen, Melin sanoo.

Melinin mukaan eilinen uutinen on kuin suoraan globalisaation oppikirjasta.

– Tämä on siirtymistä angloamerikkalaisen mallin suuntaan. Tosin Yhdysvalloissa yksityisten yritysten työntekijöiden järjestäytymisaste on alle 10 prosenttia ja meillä paperialalla 97 prosenttia, joten meillä neuvottelutilanne on edelleen vahva, hän sanoo.

Sippola näkee käänteessä myös paluuta vanhaan.

– Ehkä tässä on paluuta Suomessa aikanaan vallinneeseen patruunamentaliteettiin. Suomessa työnantajan ja työntekijöiden välillä on perinteisesti ollut heikompi luottamus kuin muissa Pohjoismaissa, hän sanoo.

Mies paperikoneen ääressä vuonna 1947
Paperintuotantoa vuonna 1947.Otso Pietinen / Museovirasto

Palkat alas vai muita joustoja?

Metsäteollisuus sanoo hakevansa irtiotolla lisää kilpailukykyä, ei suoranaisia palkanalennuksia.

– Työnantajapuoli ajattelee varmasti niin, että he ovat yrittäneet lisätä joustavuutta ja yrityskohtaista sopimista, mutta koska eivät ole onnistuneet niin nyt tehdään näin. Heidän silmissään yhden koon malli, joka tarjoaa kutakuinkin samaa kaikille, on tullut tiensä päähän, Melin sanoo.

Ovatko palkat uhattuina vai eivät?

– Kun puhutaan keskitetystä järjestelmästä luopumisesta, niin väistämättä tulee mieleen halutaanko palkkajoustoa alaspäin, Sippola sanoo.

Sippolan mukaan tavoitteena saattaa olla saada aikaan Ruotsin kaltainen malli, jossa on sekä paikallista että liittotasoista sopimista.

Molemmat pitävät palkkoja suomalaisessa teollisuudessa verraten maltillisina. Suomalainen metsäteollisuus on Melinin mukaan erittäin tehokas koneisto, ja esimerkiksi paperitehtaissa pärjätään vähemmällä työntekijämäärällä kuin Ruotsissa.

– Jos mietitään paperitonnin hintaa, niin palkkojen osuus siitä on 7–8 prosenttia ja loput tulevat ennen kaikkia raaka-aineesta ja energiasta sekä myös kuljetuskustannuksista. Jos palkat ovat kilpailukyvyssä ainoa muuttuja, ollaan huonossa tilanteessa, Melin sanoo.

Melin jakaa metsäteollisuuden yritykset kahteen eri leiriin. Yksi on jättien kolmikko, eli UPM, Stora Enso ja Metsä Group. Toinen on sahojen ja puutuoteyritysten valtaosin pienistä tai keskisuurista yrityksistä koostuva joukko.

– Ne ovat kuin kaksi eri maailmaa. Paperiteollisuuden kannalta en usko, että tapahtuu juuri mitään, samat ihmiset neuvottelevat edelleen samoissa pöydissä. Mutta miten työehdoista sovitaan muissa yrityksissä, onkin sitten mielenkiintoisempaa, Melin sanoo.

Stora Enson paperitehdas mereltä päin Oulussa.
Stora Enson paperitehdas Oulussa.Risto Degerman / Yle

"Ilman perälautaa työnantaja sanelisi kaiken"

Työntekijäpuolella Metsäteollisuuden ilmoitus on otettu vastaan yllätyshyökkäyksenä.

Nykyisessä järjestelmässä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen solmimat työehtosopimukset takaavat alalle niin sanotun "perälaudan" eli minimitason, jonka alle palkkoja ei saa pudottaa.

Mitä tapahtuu, kun tätä kattojärjestön perälautaa ei enää olekaan? Sippola teki 2010-luvun alussa haastatteluja Pohjois-Karjalassa metsäteollisuusyrityksissä.

– Pienissä yrityksissä luottamusmiehet sanoivat, että ilman perälautaa työnantaja sanelisi kaiken. Ei heillä olisi mitenkään mahdollisuuksia neuvotella työnantajaa vastaan, hän sanoo.

Sekä Melin että Sippola pitävät paikallista neuvotteluosaamista ohuena.

– Työntekijöiden voima perustuu järjestäytymiseen ja ammattiliittojen toimistoihin keskittyneeseen osaamiseen. Siellä on juristeja, tilastotieteilijöitä ja kovia neuvottelijoita. Pienissä yrityksissä taas neuvotteluvoima voi olla hyvinkin hentoisissa hyppysissä. Metsäteollisuus on viemässä tilannetta epäsymmetriseen asemaan, Melin sanoo.

Kiinnostavaa on hänen mukaansa myös se, käydäänkö isojen konsernien neuvottelut koko konsernin vai tulosyksiköiden tasolla.

– Tullaan mielenkiintoiseen tilanteeseen, jos vaikkapa Stora Enso laittaa työntekijät Inkeroisissa ja Veitsiluodossa kilpailemaan siitä, kumpi tarjoaa kahden vuoden työehdot ja työrauhan halvemmalla.

Granplanta på kalhygge i Hammarland, Åland.
Raaka-aine ja energia ovat metsäteollisuuden suurimmat kustannustekijät.Niklas Evers

Seuraavatko muut perässä?

Melin uskoo, että Metsäteollisuus avasi portin, josta astelee pian muitakin.

– Aivan varmasti. Uskon, että esimerkkiä seurataan monilla aloilla, hän sanoo.

Melin haarukoi, mitä tämä tarkoittaisi palvelualalla, esimerkiksi päivittäistavarakaupassa.

– Tulisiko Lidlille oma sopimus, S-ryhmälle toinen ja Keskolle kolmas, jossa yhden itsenäisen Citymarketin sopimus voisi olla erilainen kuin toisen?

Sippola ei ole yhtä vakuuttunut siitä, että muut seuraavat Metsäteollisuutta ainakaan välittömästi.

– Metsäteollisuusala on ollut tapetilla ja järjestö ottanut irtiottoja aiemminkin, kuten eronnut Elinkeinoelämän Keskusliitosta neljä vuotta sitten, hän sanoo.

– Kommentit työnantajakentältä ovat olleet sellaisia, että katsovat mihin tämä menee. On vielä vaikea sanoa, miltä alalta seuraava aloite voisi tulla.

Lue lisää:

Metsäteollisuus hylkäsi tessin: laskeeko tai nostaako se palkkoja muilla aloilla? 6 helppoa kysymystä ja vastausta dramaattisesta irtiotosta

Työntekijät epätietoisia Metsäteollisuuden irtautumisen vaikutuksista: "Sekava tilanne"

Analyysi: Metsäteollisuuden irtiotto muuttaa merkittävästi suomalaisen sopimisen kulttuuria – Onko edessä palkanalennuksia vai lisää joustavuutta?

Lue seuraavaksi