1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. USA:n vaalit 2020

Kuka johtaa Yhdysvaltoja, jos presidentti estyy hoitamasta tehtäviään? Laki sanelee selvän marssijärjestyksen

Yhdysvalloissa perustuslaki määrää marssijärjestyksen. Varapresidentti on seuraajalistalla ensimmäisenä.

USA:n vaalit 2020
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapumassa tiedotustilaisuuteen Valkoisen talon puutarhaan perässään varapresidentti Mike Pence.
Jos Yhdysvaltain presidentti ei voisi hoitaa virkaansa, tehtävään nousisi varapresidentti. Donald Trumpin varapresidentti on Mike Pence. Trump ja Pence pitivät syyskuun lopussa Valkoisen talon pihamaalla koronatiedotustilaisuuden.Ken Cedeno / EPA

Jos presidentti Donald Trumpilla todettu koronatartunta veisi presidentin huonoon kuntoon, askelmerkit ovat selvät. Yhdysvalloissa on kirjattu perustuslakiin, miten edetään, jos istuva presidentti kuolee, eroaa tehtävästä, pannaan viralta tai muuten estyy hoitamasta virkaansa.

Presidentin lääkärin lausunnon mukaan Trumpin vointi on hyvä. Lääkäri ennakoi presidentin pystyvän hoitamaan virkaansa keskeytyksettä. Trump kuuluu kuitenkin ikänsä puolesta niin sanottuun riskiryhmään.

Jos hän ei voisi hoitaa virkaansa, ensimmäisenä presidentin tehtävään siirtyisi varapresidentti Mike Pence.

Mikäli myöskään varapresidentti ei pystyisi vastaanottamaan presidentin virkaa, seuraavaksi viranhoito siirtyisi Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtajalle. Hän on tällä hetkellä demokraattien Nancy Pelosi.

Edustajainhuoneen puheenjohtajan jälkeen seuraavana listalla on senaatin korkea-arvoisin jäsen, niin sanottu Senate President Pro Tempore. Hän toimii senaatin puheenjohtajana silloin, kun varapresidentti ei ole paikalla puhetta johtamassa.

Tämä senaatin korkea-arvoisin jäsen on tällä hetkellä republikaanien Chuck Grassley.

Sellaisessa äärimmäisen harvinaisessa tilanteessa, jossa kukaan näistä kolmesta ei pystyisi ottamaan presidentinvirkaa hoidettavakseen, tehtävä siirtyisi ministereille erikseen sovitun järjestyksen mukaisesti.

Ministereistä ensimmäisinä jonossa olisivat ulkoministeri, valtiovarainministeri ja puolustusministeri. Yhdysvaltain ylin lainvalvoja eli oikeusministeri olisi vuorossa vasta neljäs.

Presidentin kuolema tehnyt varapresidentistä seuraajan kahdeksan kertaa

Presidentti John F. Kennedyn arkkua kuljetetaan saattueessa Valkoisesta talosta kohti kongressirakennusta Capitolia vuonna 1963.
Salamurhatun presidentti John F. Kennedyn arkkua kuljetetaan kongressirakennukseen Washingtonissa vuonna 1963. Varapresidentti Lyndon B. Johnson nousi Kennedyn murhan jälkeen presidentiksi.EPA PHOTO / John Fitzgerald Kennedy Library / SP5 Raymond L. Miller, US Army

Yhdysvaltain historiassa on kahdeksan kertaa oltu tilanteessa, jossa presidentin kuoleman vuoksi varapresidentti on noussut presidentiksi. Synkimpiä hetkiä ovat olleet presidenttien murhat.

Abraham Lincolnin salamurha vuonna 1865 teki Andrew Johnsonista presidentin. Noin sata vuotta myöhemmin presidentti John F. Kennedy murhattiin vuonna 1963. JFK:n murhan jälkeen presidentiksi nousi varapresidentti Lyndon B. Johnson.

Vuonna 1967 perustuslakiin hyväksyttiin 25. lisäys, joka selkeytti, miten toimitaan, jos presidentti on kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä. Lisäystä on käytetty kolme kertaa. Tuolloin varapresidentti on noussut virkaatekeväksi presidentiksi.

Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 1985, kun presidentti Ronald Reagan joutui leikkaukseen. Tuolloin varapresidentti George Bush hoiti yhden työpäivän ajan presidentin tehtäviä. Hänen poikansa, presidentti George W. Bushin varapresidentti Dick Cheney oli hetken presidenttinä kahdesti vuosina 2002 ja 2007, kun Bush nukutettiin lääketieteellisen toimenpiteen yhteydessä.

Varapresidentti on noussut kerran presidentiksi siksi, että presidentti on eronnut tehtävästään. Tämä tapahtui Richard Nixonin erottua Watergate-skandaalin vuoksi vuonna 1974. Varapresidentti Gerald Fordista tuli tuolloin presidentti.

Gerald Ford vannoo presidentin virkavalan vuonna 1974 sen jälkeen kun presidentti Richard Nixon erosi.
Gerald Ford vannoi presidentin virkavalan vuonna 1974 sen jälkeen kun presidentti Richard Nixon oli eronnut Watergate-skandaalin vuoksi.CSU Archives / Everett Collection / All Over Press

Voiko Trump lykätä vaaleja koronatartuntansa vuoksi?

Tieto Trumpin koronatartunnasta tuli, kun presidentinvaaleihin on aikaa vain kuukausi. Karanteenin vuoksi presidentti on estynyt kampanjoimasta ihmisten parissa ainakin kaksi viikkoa.

Tästä huolimatta presidentti ei voi omavaltaisesti lykätä marraskuun vaaleja. Yhdysvaltain perustuslain mukaan vaalien ajankohdan päättää kongressi.

Vuoden 1845 laissa vaalipäiväksi määrättiin marraskuun ensimmäinen tiistai marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeen. Toisin sanoen vaalien lykkääminen vaatisi kongressissa lakimuutoksen.

Lakimuutos pitäisi hyväksyä kongressin molemmissa kamareissa, edustajainhuoneessa ja senaatissa, ja lisäksi presidentin pitäisi allekirjoittaa se. On varsin epätodennäköistä, että demokraattijohtoinen edustajainhuone suostuisi tässä vaiheessa vaalivuotta lakimuutokseen.

Vaalien lykkäämisen epätodennäköisyyttä lisää myös se, että Yhdysvalloissa ei ole koskaan lykätty presidentinvaaleja. Äänestys on toteutettu hankalissa tilanteissa ennenkin, muun muassa keskellä sisällissotaa vuonna 1864 ja espanjantautipandemiaa vuonna 1918.

Lähteet: CNN, www.senate.gov (siirryt toiseen palveluun), https://constitutioncenter.org/ (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi