1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liito-orava

Liito-oravan ja metsänomistajan edut yritetään yhdistää Kokkolan Trullevissa – hakkuukokeilut aloitetaan talvella

Trullevissa elelee paljon liito-oravia. Niille halutaan taata lisääntymis- ja ruokailupaikat ja myös kulku paikkojen välille.

liito-orava
Puita.
Sekametsää Kokkolan Trullevissa.Kalle Niskala / Yle

Kokkolan Trullevissa aletaan kokeilla erilaisia hakkuuvaihtoehtoja, jotka turvaisivat runsaan liito-oravakannan selviämisen, mutta pitäisivät metsänhoidon kannattavana.

Kokkola on mukana Metsäkeskuksen laajassa Liito-orava LIFE -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun), jonka rahoitus tulee EU:lta. Sen pohjana on vapaaehtoisuus ja maanomistajan suostumus.

Paikaksi valikoitui Trullevin niemi, jolla elää huomattavan paljon liito-oravia. Niiden pesiä on löydetty jopa harvoista alueella olevista ulkorakennuksista.

Alueen puustosta lähes 70 prosenttia on yli 80-vuotiasta, kuusivaltaista metsää, joka vaatii lähivuosikymmenien aikana uudistamista.

Liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, tärkeitä ovat lehtipuut – erityisesti haapa.

Iso hanke tutkii, miten liito-orava ja maanomistaja pärjäisivät samassa metsässä – edut eivät aina ole kovin kaukana toisistaan

Trullevissa toimenpiteitä on nyt suunniteltu 14 hehtaarille. Noilla alueilla on joko liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikka tai kulkureitti lisääntymispaikan ja ruokailualueen välillä.

Hankkeen tavoitteena onkin turvata paitsi lajin elinympäristöjä, myös kulkuyhteyksiä – ja samalla mahdollistaa kannattava metsänhoito.

Kullekin alueelle on suunniteltu omat hoitotoimet. Osassa tehdään normaalia talousmetsän harvennusta, toisaalla poistetaan poimintahakkuilla suurimpia kuusia, harvennetaan tiheikköjä tai kokeillaan kapean ajouran jättämistä kuvion sisään.

Lehtipuuta jätetään tavallista enemmän, ja puustoa aletaan kehittää sekametsiköksi.

Toimenpiteet tehdään ensi vuoden aikana. Paras ajankohta olisi tammi–maaliskuussa, jotta myös seurannalle jää tarpeeksi aikaa.

Liito-orava on luokiteltu Suomessa ja Virossa vaarantuneeksi lajiksi, sillä sen kanta on pienentynyt yli 30 prosenttia viime vuosikymmenen aikana. Siihen vaikuttaa osaltaan sopivien elinolojen väheneminen.

Lue seuraavaksi