1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirjeenvaihtajalta: EU:n ulkopoliittinen uskottavuus on heikko

EU:n päätös Valko-Venäjän vastaisista pakotteista on paitsi myöhässä, myös vajaa, koska Lukašenkalle ei asetettu pakotteita, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Euroopan unioni
Mielenosoittajia makuullaan maassa ympärillään poliisin erikoisjoukkoja
Poliisin erikoisjoukot ovat ottaneet mielenosoittajia kiinni kovin ottein Valko-Venäjän protesteissa. Venäläisen uutistoimisto Tassin välittämä kuva on otettu 8. syyskuuta.Natalia Fedosenko / Tass / AOP

Valko-Venäjän presidentinvaalit järjestettiin 9. elokuuta. Istuva presidentti Aljaksandr Lukašenka sai äänistä 80 prosenttia. Heti vaalien jälkeisenä päivänä vaalituloksen kiistivät sekä maan oppositio että useat EU-maat. Vaalivilpistä oli todisteita, ja hallintokoneiston väkivalta kansalaisia kohtaan vyöryi koteihin television ja sosiaalisen median välityksellä.

EU ilmoitti nopeasti, ettei se hyväksy vaalitulosta ja vaati uusia vaaleja sekä väkivallan lopettamista. Muuta ei sitten tapahtunutkaan kahteen kuukauteen.

EU:lla oli valmius asettaa taloudellisia ja henkilöpakotteita Valko-Venäjän johtoa ja vastuullisia viranomaisia vastaan, mutta yksimielistä näkemystä ei löytynyt. Lopulta kun yhteinen sävel löytyi, ja EU:n ulkoministerit olivat valmiit tekemään päätöksen, asettui unionin toiseksi pienin jäsenmaa Kypros vastustamaan pakotteita.

Kyproksella ei ollut mitään pakotteita vastaan, päinvastoin, mutta se käytti ulkopolitiikan yksimielisyysvaatimusta keppihevosenaan ja vaati EU:ta asettamaan pakotteita Turkille, joka tekee laittomia kaasuporauksia Kyproksen ja Kreikan vesillä itäisellä Välimerellä.

Kypros siis pakotti Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan odottamaan EU:n tukea oma lehmä ojassa.

Lue myös: EU-maiden johtajat pääsivät sopuun Valko-Venäjän pakotteista – Lukašenka ei toistaiseksi ole listalla, mutta Marinin mukaan sille olisi ollut perusteita

Liian vähän liian myöhään

Tämän viikon huippukokouksessa Kypros viimein taipui, kun EU-johtajat hyväksyivät torstaiyönä päätelmät, joissa EU ilmoittaa, että Turkin on aloitettava neuvottelut naapureidensa kanssa, jotta tulenarka tilanne lientyy. EU on valmis omalta osaltaan päivittämään Turkin kanssa tehtyä tulliliittosopimusta ja tarkastelemaan vuonna 2016 tehtyä pakolaissopimusta.

Päätelmiin oli upotettu laiha uhkaus (siirryt toiseen palveluun). EU seisoo jäsentensä Kreikan ja Kyproksen tukena ja toteaa, että mikäli Turkki toteuttaa uusia yksipuolisia kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia tai provokaatioita, EU käyttää kaikkia mahdollisia välineitä puolustaakseen omia ja jäsenvaltioidensa etuja.

Nicos Anastasiades osoittaa sormella Kyriakos Mitsotakisia
Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades (vas.) keskusteli torstaina EU-huippukokouksessa Kreikan pääministerin Kyriakos Mitsotakisin kanssa.Olivier Hoslet / EPA

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lehdistötilaisuudessa välineiden sisältävän myös pakotteet. Turkki on tietysti suivaantunut päätöksestä, mutta se oli odotettavissa. Joka tapauksessa taustalla Nato on onnistunut rauhoittamaan tilanteen sotilaallisesti, ovathan molemmat maat Naton jäseniä.

EU:n olisi pitänyt pystyä osoittamaan solidaarisuutta Kyprokselle huomattavasti nopeammin. Silloin se olisi pystynyt tukemaan myös Valko-Venäjän kansalaisia ripeämmin ja uskottavammin.

Toinen ongelma Valko-Venäjän pakotekysymyksessä on se, että henkilöpakotelistalla ei ole maata yksinvaltaisesti johtava presidentti Lukašenka. Listalla on noin 40 nimeä, ministereitä, korkeita virkamiehiä ja viranomaisia, jotka ovat vastuussa muun muassa väkivallasta kansalaisia kohtaan.

Suomen kanta Lukašenkan suhteen on alusta alkaen ollut epämääräinen. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi kaksi viikkoa sitten, että presidentin nostaminen listalle saattaisi katkaista keskusteluyhteyden. Pakotepäätöksen jälkeen huippukokouksessa pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että Lukašenkan olisi pitänyt olla listalla.

Lue myös: Miten käy Valko-Venäjän kansannousulle? YK:n ihmisoikeusraportoija Ylelle: "En ole kovin optimistinen"

EU:n on päästävä eroon yksimielisyysvaatimuksesta

Kypros ei ole ainoa, joka on käyttänyt hyväkseen yksimielisyyskorttia. Unkari ja Puola kiristävät EU:ta lopettamaan maiden hallintojen arvostelun ja rankaisemisen oikeusvaltioperiaatteiden rikkomuksista. Muussa tapauksessa maat torpedoivat yhteisesti päätetyn budjetin ja koronaviruksen takia luodun elvytysrahaston.

Jälleen kerran EU on oman järjestelmänsä panttivanki. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi huippukokouksen päätteeksi, että neuvotteluja jatketaan muutamien maiden ja parlamentin kanssa, jotta ongelma saadaan ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

On täysin todennäköistä, että EU ei pysty luomaan tarpeeksi vahvaa linkkiä oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisen ja EU:n rahoituksen välille. Yleensä ratkaisut tehdään pienimmän yhteisen nimittäjän kautta, siis lopputulos on vesitetty versio hyvästä aikeesta. Budjetti joka tapauksessa tarvitaan, kuten myös koronavaurioiden korjaamiseen tarkoitettu elvytysrahasto. Kyse on lähes 2000 miljardista eurosta.

EU:lta puuttuu tahto

Viime aikoina yhä useammalta poliittiselta taholta on kuulunut toive siirtymisestä määräenemmistöpäätöksiin rahoitusta ja ulkopolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.

Enemmistöpäätökset ovat ihan normaali päätöksentekotapa demokratiassa, jota EU:kin instituutioineen edustaa. Jäsenmaiden pöydässä määräenemmistö tarkoittaa, että päätöksen taakse pitää saada 55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia EU:n yhteenlasketusta väkimäärästä.

Jos EU:n määräenemmistölaskutapa on liian heikko niin tehdään siitä supermääräenemmistö. Miksei ulkopolitiikassa voisi äänestää 80 prosentin enemmistöllä? Joka tapauksessa järjestelmän pitäisi toimia niin, että yksi maa ei voi päättää 26 maan yli.

Suuri kokoushuone yläkulmasta kuvattuna
Eurooppa-neuvoston kokoustila Brysselissä.John Thys / EPA

Ennenkuin EU saa päätöksentekoaan uudistettua vastaamaan tämän ajan tarpeita, joka vaatii usein nopeaa reagointia, on EU:n turha haikailla vahvan globaalin vaikuttajan perään. EU ei ole uskottava ulkopoliittinen peluri. Sen hyvät aikeet kaatuvat liian usein jäsenmaiden välisiin riitoihin tai politikointiin oman edun hyväksi.

Ursula von der Leyen totesi huippukokouksen päätöslehdistötilaisuudessa Brexitistä ja kauppasopimuksen mahdollisuudesta Britannian kanssa seuraavaa:

– Jos on tahtoa, niin keinot löytyvät.

Tällä hetkellä EU:n sisällä tuntuu löytyvän hyvin vähän tahtoa ja siten myös keinoja rakentaa EU:sta vahva vaikuttaja ulkopolitiikassa.

Lue myös:

Huoli koronarokotteiden jaosta nousi esiin EU-huippukokouksessa – Valko-Venäjä kamppailee pakotteita vastaan

Valko-Venäjä sulki itsenäisen uutissivuston loppuvuodeksi

Britannia ja Kanada asettivat pakotteita Valko-Venäjän Lukašenkalle

Kreikka ja Turkki aloittavat jälleen neuvottelut merialuekiistassaan

Turkki ja Kreikka ärhentelevät Välimerellä – 5 kysymystä ja vastausta kiistasta

Lue seuraavaksi