1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Äänestämisen vaikeuttaminen uhkaa Yhdysvaltain demokratiaa

Koronatilanne hankaloittaa äänestämistä USA:ssa. Kaikki eivät siitä ole pahoillaan, sillä äänestämisen estämisestä on tullut maassa politiikan teon väline.

USA:n vaalit 2020
Don't Vote! -kuvituskuva. Kuvassa USAn lippu, jonka tähtien paikalla teksti "Don't vote!" ja vieressä käsi pystyssä stop-merkkiä symboloiden.
Äänestämisen vaikeuttamisella yritetään vaikuttaa vaalitulokseen. Joonas Haverinen / Yle

Periaatteessa Yhdysvalloissa äänioikeus kuuluu kaikille aikuisille. Käytännössä maassa on kuitenkin pitkät perinteet siitä, että osaa äänestäjiä yritetään estää äänestämästä.

Tämän vuoden presidentinvaalissa äänestämisen estämisestä näyttää tulevan aivan poikkeuksellisen härskiä. Jopa niin, että se saattaa ratkaista vaalit.

Keinoja on monia: vaalirekisterien kyseenalaista karsimista, pitkiä äänestysjonoja vähemmistöjen alueilla, postiäänestyksen hankaloittamista ja ennakkoehtoja sille kuka saa äänestää. Kaikkia näitä temppuja on jo nähty, ja nähdään vielä lisää.

Syy siihen on varsin selvä. Republikaaneilla on ongelma.

Musta nuori nainen kasvomaskissa, Juvanie Piquant poseraa kameralle. Maskissa lukee englanniksi Vote.
Vapaaehtoinen Juvanie Piquant auttaa äänestäjiä rekisteröitymään Brooklynissa, New Yorkissa syyskuussa.Stephen Lovekin / AOP

Valkoisen miehen valta kriisissä

Republikaanipuolueesta on tullut yhä enemmän konservatiivisten valkoisten puolue, ja heidän osuutensa koko äänestäjäkunnasta laskee koko ajan. Näissä vaaleissa ensi kertaa yli kolmannes äänioikeutetuista on latinoita, mustia tai muita ei-valkoisia.

Latino-äänestäjät ylittävät ensi kertaa mustien osuuden. Myös nuorten osuus kasvaa. Kaikki nämä ryhmät suosivat enemmän demokraatteja.

Donald Trump näkyy tabletin näytöllä kun hän puhuu republikaanien puoluekokouksessa. Kuvassa Trump näkyy myös isommalla näytöllä kuvan takaosassa.
Äänestäjä seuraa virtuaalisesti presidentti Trumpin puhetta republikaanien puoluekokouksessa elokuussa.Richard B. Levine / AOP

Yhdysvaltain selkein poliittinen jakolinja noudattaa kuitenkin väestötiheyttä. Mitä suurempi paikkakunta, sitä todennäköisemmin siellä äänestetään demokraatteja. Tämäkin alkaa olla republikaaneille ongelma.

Donald Trump johtaa selvin numeroin erityisesti valkoisten miesten kannatuksessa. Mutta vielä suurempi enemmistö naisista kannattaa Joe Bidenia.

Pelkillä valkoisten vihaisten miesten äänillä ei oikein enää pääse presidentiksi. Paitsi jos kaikki eivät äänestä.

Pienillä tempuilla voi olla suuri vaikutus

Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden johtaa valtakunnallisissa gallupeissa republikaanien Donald Trumpia noin 7–8 prosenttiyksikön erolla.

Kukaan ei oikeastaan epäile, etteikö Biden saisi vaalissa miljoonia ääniä enemmän kuin Donald Trump. Se ei kuitenkaan vaalia ratkaise. Yhdysvaltain vaalijärjestelmässä tunnetusti ratkaisevia ovat osavaltioiden valitsijamiespaikat. Osavaltion voittaja saa yleensä kaikki osavaltion valitsijamiespaikat.

Tie Trumpin voittoon on edelleen auki. Monissa osavaltioissa marginaalit ovat hyvin pienet.

Joe Bidenia kannattavia latinoita Miamissa. Etualalla olevalla naisella lukee paidassa espanjaksi Todos con Biden! Naisen kasvomaskissa lukee englanniksi Vote.
Latinoäänestäjät tukevat Joe Bidenia mielenosoituksessa Miamissa 30. syyskuuta.Cristobal Herrera-Ulashkevich / EPA

Vaikeuttamalla sopivasti tiettyjen väestöryhmien äänestämistä voi vaikuttaa juuri ratkaisevan paljon niin sanottujen vaa’ankieliosavaltioiden vaalitulokseen.

Kun väkiluku nousee ”väärillä” äänestäjillä, vähennetään äänestyspaikkoja

Yhdysvaltain vaalijärjestelmässä on useita erikoisia piirteitä, jotka mahdollistavat äänestämisen rajoittamisen.

Ensinnäkin äänestäminen vaatii erikseen rekisteröitymistä äänestäjäksi. Toiseksi osavaltioiden vaalitoimintaa johtaa useimmiten vaaleilla valittu henkilö, joka kuuluu jompaankumpaan puolueeseen.

Musta nainen kasvomaskissa pitää äänestäjäksirekisteröitymispistettä New Yorkissa. Nainen seisoo kadunkulmassa pienen pöydän ääressä.
Äänestäjäksi rekisteröitymisiä kerätään New Yorkissa syyskuussa. Richard B. Levine / AOP

Osavaltioiden erot käytännöissä ovat valtavat, ja jopa yksittäisellä piirikunnalla voi olla suuri valta siihen, kuinka äänestys järjestetään. Teksasissa McLennanin piirikunnassa (siirryt toiseen palveluun) suljettiin 44 prosenttia äänestyspaikoista vuosina 2012–2018, vaikka samaan aikaan piirikunnan väkiluku nousi.

Houstonin yliopistossa tehty selvitys osoittaa, että äänestyspaikkoja on vähennetty enemmän latinoiden ja mustien asuinalueilla. Heillä on selvästi pitempi matka äänestämään kuin valkoisilla.

Kansalaisjärjestöjen mukaan Yhdysvalloissa suljettiin vuosina 2012–2018 ainakin 1700 äänestyspaikkaa.

Tuntikausien jonot äänestämään – keskellä koronakriisiä

Ei ole sattumaa, että äänestyspaikkoja on vähennetty eniten juuri Teksasissa, Arizonassa ja Georgiassa.

Ilmakuva puistossa jossa ennakkoäänestäjät jonottavat Virginiassa, USA:ssa.
Jonot ovat olleet pitkiä jo ennakkoäänestyksessä. Kuvassa jonotetaan ennakkoäänestykseen Virginiassa 19. syyskuuta. Jim Lo Scalzo / EPA

Nämä ovat kaikki osavaltioita, jotka ovat pitkään olleet republikaanienemmistöisiä, mutta jotka ovat nyt muuttuneet vaa’ankieliosavaltioiksi. Yli puolet Teksasin asukkaista on nykyisin mustia tai latinoita. Erityisesti latinoiden osuus on kasvanut.

USA:n toiseksi suurin osavaltio Teksas on republikaaneille elintärkeä. Ajatuskin siitä, että osavaltio kääntyisi presidentinvaalissa demokraateille oli vielä muutama vuosi sitten mahdoton. Ei ole enää.

Tutkitusti Yhdysvalloissa juuri vähemmistöjen äänestysalueilla, jotka siis ovat vahvoja demokraattien kannatusalueita, äänestysjonot vaalipäivänä ovat erittäin pitkiä, jopa tuntikausien mittaisia. Tämä on ongelmallista myös siksi, että vaalipäivä, joka on aina tiistai, ei ole USA:ssa vapaapäivä. Matalapalkka-aloilla työskentelevillä on yleensä vaikeuksia päästä äänestämään työpäivänä.

Yhdysvaltain koronatilanne on edelleen erittäin paha ja monia hirvittää äänestää vaalipäivänä, varsinkin jos jonot ovat pitkiä.

Joukko ihmisiä jonottaa rankkasateessa äänestämään Virginiassa vuonna 2018. Monilla on suuri sateenvarjo.
Vuoden 2018 välivaaleissa haittasi paikoin rankkasade, mutta koronasta ei ollut huolta.Michael Reynolds / EPA

Korkein oikeus kumosi kansalaisoikeustaistelun keskeisen saavutuksen

Äänestämisen estämisellä on USA:ssa vahva perinne.

Sisällissodan jälkeen hävinneessä etelässä myös mustat miehet saivat äänioikeuden. Silloin valkoiset vallanpitäjät, jotka tuolloin olivat alueella demokraatteja, säätivät monenlaisia ehtoja äänioikeudelle, lukutaitovaatimuksista ja veronmaksuehdoista alkaen. Näiden määräysten tarkoitus oli estää mustia äänestämästä.

Vuonna 1965 säädetty äänioikeuslaki teki tällaisista rajoituksista lainvastaisia. Lakia pidetään mustien kansalaisoikeustaistelun kenties merkittävimpänä saavutuksena.

Yhdysvaltalainen demokraattinen musta poliitikko John Lewis puhuu kongressin portailla 2019.
Legendaarinen kansalaisoikeustaistelija John Lewis puhumassa äänestysoikeuden toteutumista vahtivien lakien puolesta 2019. Kongressiedustaja Lewis kuoli tänä kesänä. Michael Reynolds / EPA

Mutta vuonna 2013 Yhdysvaltain korkein kumosi lain vaikutukseltaan ehkä tärkeimmän kohdan konservatiivituomareiden äänin. Päätös lisäsi osavaltioiden valtaa: niiden ei enää tarvitse hyväksyttää äänioikeuden rajaamiseen liittyviä päätöksiä maan oikeusministeriössä.

Sen jälkeen erityisesti etelässä on tehty monenlaisia temppuja muun muassa ihmisten poistamiseksi virallisista äänestysrekistereistä.

”Vaalivilpin torjumisen” todellinen tarkoitus

Republikaanit ovat vuosia puhuneet laajamittaisesta ”vaalivilpistä” eri osavaltioissa. Näissä vaaleissa siitä on tullut suorastaan iskulause. Tällaisesta vilpistä ole kuitenkaan löytynyt juuri mitään todisteita. Viimeksi viime viikolla liittovaltion poliisin FBI:n pääjohtaja Christopher Wray totesi, ettei sellaisesta ole historiallisesti mitään näyttöä.

New York Times Magazine julkaisi keskiviikkona laajan selvityksen (siirryt toiseen palveluun) siitä, kuinka vaalivilppiväitteestä on tullut keskeinen menetelmä äänestyksen estämisessä.

Ennakkoäänestyskuoria laatikossa New Hampshiressä vuonna 2018.
Vuoden 2018 välivaalien ennakkoäänikuoria. Ennakkoäänten laskemisesta saattaa tänä vuonna tulla iso poliittinen kiista. Katherine Taylor / EPA

Menetelmä on toiminut esimerkiksi siten, että jonkin osavaltion republikaanijohto väittää äänestysrekisterissä olevan tuhansia henkilöitä, jotka eivät joko ole Yhdysvaltain kansalaisia tai osavaltion asukkaita. Nimiä on sitten poistettu rekisteristä ja moni täysin laillinen äänestäjä on omaksi hämmästyksekseen huomannut, ettei saa äänestää.

New York Timesin mukaan vuosina 2018–2019 Georgian, Ohion ja Teksasin osavaltioissa ainakin 160 000 ihmistä poistettiin tai oltiin poistamassa virheellisesti vaalirekistereistä. Näiden ihmisten joukossa mustia tai latinoita on ollut korostetun paljon.

Asian korjaamiseksi on usein jouduttu käymään oikeutta.

Trumpin hallinto on alusta asti panostanut ”vaalivilpin” löytämiseen äänestysrekistereistä. Massiivissa operaatioissa ei kuitenkaan ole löytynyt kuin yksittäisiä virheitä.

Joukko äänestäjiä äänestykopeissa Los Angelesissa vuonna 2018. Valkoisissa kopeissa on Yhdysvaltain lippu ja  lukee englanniksi Vote.
USA:ssa äänestäminen kestää usein kauan, sillä samaan vaalitoimitukseen on yhdistetty useita eri vaaleja, paikallisista valtakunnallisiin. Mike Nelson / EPA

Floridan ex-vankien äänioikeus

Toinen kiistanalainen tapa on esimerkiksi Floridassa käytetty entisten vankien äänioikeuden rajoittaminen. Floridalaiset päättivät kansanäänestyksellä, että suurin osa vangeista voi saada äänioikeutensa takaisin, kun tuomio on kärsitty.

Myöhemmin osavaltio sääti republikaanien johdolla kuitenkin toisen lain, jonka mukaan äänioikeuden voi saada takaisin vain, jos entisellä vangilla ei ole rästissä sakkoja tai muita maksuja. Se käytännössä estää yli 700 000 entisen vangin äänestämisen. Syyskuussa liittovaltion vetoomustuomioistuin hyväksyi tämän lain perustuslaillisuuden.

Mielenosoittajat vastustavat George Bushin toimintaa Floridan äänten uudelleenlaskun aikaan marraskuussa 2000. Kuva on Teksasista ja kuvaetualalla tilannetta valvoo cowboy-hattuinen poliisi.
Floridan äänten uudelleen lasku kuumensi tunteita myös Teksasissa marraskuussa 2000. Bob Daemmrich / AOP

Florida on vuosikymmeniä ollut presidentinvaalissa keskeinen osavaltio. Vuoden 2000 presidentinvaalin tulos oli viikkoja epäselvä, kun ero George Bushin ja Al Goren välillä oli Floridassa muutamia satoja ääniä.

700 000 entisellä vangilla, joista iso osa kuuluu etnisiin vähemmistöihin, on siis potentiaalisesti valtava merkitys vaalissa.

Ainakin 200 oikeusjuttua

Koronatilanteen takia ennätysmäärä amerikkalaisista aikoo äänestää ennakkoon tai postiäänestyksellä.

Olennaista on se, että erilaisia ennakkoäänestystapoja suosivat selvästi enemmän demokraattien kannattajat. Erään gallupin mukaan jopa puolet Joe Bidenin kannattajista aikoo äänestää postitse, Trumpin kannattajista vain viidennes.

Kun monissa demokraattien johtamissa osavaltioissa on yritetty keksiä erilaisia keinoja äänestämisen helpottamiseksi, republikaanit ovat yrittäneet kaataa niitä oikeusteitse.

Joissakin republikaanien johtamissa osavaltioissa taas on esimerkiksi rajoitettu postiäänestysmahdollisuutta tai ennakkoäänestyspaikkojen aukioloaikoja. Demokraatit ovat puolestaan yrittäneet kumota oikeudessa näitä päätöksiä.

Erilaisia näihin vaaleihin liittyviä oikeusjuttuja on käynnissä jo yli 200.

Kasvomaskilla varustautunut mielenosoittaja vastustaa USA:n postin muutoksia New Yorkissa. Kyltissä lukee englanniksi keep 'em open.
Postin uudelleen organisointi juuri vaalien alla kuohutti mieliä USA:ssa jo elokuussa.Justin Lane / EPA

Postin uudelleenjärjestely juuri vaalien alla

Postiäänien osuus näissä vaaleissa on poikkeuksellisen suuri. Tällä kertaa postikin on muuttunut poliittiseksi kysymykseksi.

Presidentti Trump nimitti toukokuussa USA:n postilaitoksen pääjohtajaksi tunnetun republikaanipuolueen rahoittajan, Louis DeJoyn. Tämä aloitti postissa välittömästi laajat muutostoimet, jotka demokraattien mielestä on suoraan suunnattu äänestämisen vaikeuttamiseksi.

Postinkantajille on määrätty ylityökielto ja postilaatikoita on vähennetty. Satoja postin nopeita lajittelulaitteita on yksinkertaisesti poistettu käytöstä.

Yhdysvaltain postilaitoksen johtaja Louis DeJoy
Postin johtaja Louis DeJoy esiintyi elokuussa kongressin tiukkasävyisess kuulemisesssa uhmakkaana. Tom Williams / EPA

Juuri kun postin kululla on historiallisen tärkeä asema koko USA:n demokratian kannalta, sitä on merkittävästi hankaloitettu (siirryt toiseen palveluun). Yli 20 osavaltiota on jo haastanut postilaitoksen oikeuteen näistä muutoksista.

Yksi postiäänen jättöpaikka neljälle miljoonalle ihmiselle

Postinkulun mahdollisten ongelmien takia joissakin osavaltioissa on lisätty erillisiä paikkoja, joihin postiäänen voi käydä jättämässä. Republikaanit ovat yrittäneet estää tällaisia toimia.

Presidentti Trump ja Teksasin kuvernööri Greg Abbot tapaavat Valkoisessa talossa presidentin virkahuoneessa. Abbott istuu pyörätuolissa Trump puhuu.
Teksasin kuvernööri Greg Abbott tapaa presidentti Trumpin toukokuussa valkoisessa talossa. Doug Mills / AOP

Torstaina 1. lokakuuta Teksasin republikaanikuvernööri Greg Abbott määräs (siirryt toiseen palveluun)i, että postiäänien jättöpaikkoja osavaltiossa saa olla vain yksi per piirikunta.

Esimerkiksi Harrisin piirikunnassa, jossa sijaitsee Houstonin suurkaupunki, on neljä miljoonaa asukasta. Määräyksen mukaan piirikunnan on suljettava 11 postiäänipistettä, jäljelle jää siis vain yksi.

Ongelmia voi tulla myös maaseudulla. Pinta-alaltaan yli kaksi kertaa Suomen kokoisessa Teksasissa on valtavia piirikuntia, joissa etäisyydet ovat pitkiä.

Kuvernöörin perustelu vain viikkoja ennen vaalia tehdylle muutokselle oli sama kuin republikaaneilla yleensä, “vaalivilpin” estäminen.

Kasvomaskilla varustautunut mielenosoittaja vastustaa USA:n postin muutoksia New Yorkissa.
Yli 240 vuotta toiminut USA:n postilaitos ei ennen ole joutunut yhtä suuren poliittisen kuohunnan kohteeksi. Justin Lane / EPA

Trump väittää postiäänestystä huijaukseksi

Presidentti Trump on viikkoja väittänyt, että postiäänestyksen laajeneminen näissä vaaleissa johtaa laajaan vaalivilppiin.

Tästäkään ei ole todisteita. Päinvastoin, postiäänestystä on USA:ssa käytetty vuosikausia, ilman ongelmia. Vuoden 2018 kongressinvaaleissa ennakkoon tai postitse äänesti lähes 40 prosenttia äänestäjistä.

Koskaan aikaisemmin Yhdysvalloissa ei ole nähty tilannetta, jossa istuva presidentti viikkoja ennen vaaleja jatkuvasti kyseenalaistaa vaalien rehellisyyden.

Lähteet: Mm. NYTimes, Economist, Guardian, BBC, Reuters, Fivethirtyeight, USA:n väestölaskentakeskus, Philadelphia Inquirer.

Lue seuraavaksi