1. yle.fi
  2. Uutiset

Aasiassa joki on kätevä kaatopaikka, koska sadekausi tyhjentää sen kerran vuodessa mereen – nyt suomalaisyrittäjä lupaa ratkaista jäteongelman

Aasian ja Afrikan isoja jokia käytetään kaatopaikkoina, koska toimivaa jätehuoltoa ei ole.

Merien muovijätteet
Anssi Mikola, Riverrecycle, toimitusjohtaja ja perustaja
Jokiputsari syntyi yrittäjä Anssi Mikolan ideasta. Videolla näet muun muassa kuinka kyseinen laite toimii.

Suomalainen sarjayrittäjä Anssi Mikola käveli Indonesiassa puoli tuntia roskat kädessään ennen kuin löysi roska-astian. Hän oli tutustumassa jokien roskaisuuteen, ja tämä herätti hänet lopullisesti.

Mikolan mukaan Aasiassa on kaksi vaihtoehtoa: voit heittää roskat jokeen muurin takana tai jättää ne kadulle tai etupihalle, joka on muutamassa tunnissa täynnä rottia.

– Joki on kätevä kaatopaikka, koska kerran vuodessa sadekausi pesee sen puhtaaksi, roskat lähtevät liikkeelle mereen, ja sen jälkeen voit taas heittää koko vuoden tavaraa sinne, Mikola kuvaa.

Mikola on koulutukseltaan laivanrakennusinsinööri, mutta ei ole päivääkään tehnyt niitä hommia, vaan on ollut yrittäjänä muun muassa hammashoitoon keskittyvässä Megaklinikassa sekä osakkaana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen erikoistuneessa Nordic Healthcare Groupissa.

Nyt hän yrittää ratkaista merten muoviroskaongelman patentoimallaan keksinnöllä: jokiputsarilla.

Suurin osa maailman muoviroskasta valuu meriin Aasian ja Afrikan suurten jokien kautta.

Keksintöön liittyvä kiertotalous on kuitenkin tämän keksinnön varsinainen sampo.

– Ei ole olemassa sellaista markkinaa kuin joenputsausmarkkina, kukaan ei osta joenputsausta, koska se on pelkkä kulu. Siksi tämä vaatii kiertotalouden siihen ympärille. Nimenomaan muoviroskan arvon nostaminen kiertotalouslogiikalla on se, millä jokiputsari saadaan pyörimään pysyvänä palveluna, Mikola selittää ideaansa.

Ensimmäinen laite lähtee Mumbaihin Intiaan

Mikolan perustaman ja johtaman RiverRecycle-yhtiön ensimmäistä jokiputsaria ryhdytään testaamaan ennen vuodenvaihdetta Intiassa, suurkaupunki Mumbain läpi virtaavalla Mithi-joella.

Joen pohjaan ankkuroitu putsari lakaisee veden pintaa ja ohjaa roskat joko maalle tai proomuun. Harsomainen keräyslaite ulottuu 80 senttiä vedenpinnan alle. Laite lataa itsensä aurinkopaneeleilla.

RiverRecyclen muovinkeräyslaiteen liukuhihna siirtää muovit joen pinnalta ns. katiskaan.
Jokiputsaria testataan parhaillaan VTT:n altaassa Espoossa. Kristiina Lehto / Yle

Paikallisen yhteistyökumppanin, jätehuoltoyrityksen, työntekijä lajittelee jätteitä heti jokiputsarilla ja lajittelu jatkuu maalla. Muovi halutaan kiertoon: joko uudeksi muoviksi tai pyrolyysilaitoksen kautta polttoöljyksi (siirryt toiseen palveluun).

Yrityksen toinen yhteistyökumppani, Mumbaissa ympäristöliike Earth5R, valistaa jokivarren asukkaita kierrätyksestä, jotta jäte saataisiin kiertoon jo maalla eli päästäisiin kohti nykyaikaista jätehuoltoa.

RiverRecyclen muovinkeräyslaiteeseen on asennettu aurinkopaneelit, jonka voimalla laite toimii.
Jokiputsari toimii aurinkoenergialla.Kristiina Lehto / Yle

Öljyntorjuntayhtiö valmistaa laitteet

Jokiputsaria testataan parhaillaan VTT:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä. Testialtaan pituus on 130 metriä ja leveyskin yli 10 metriä, ja jokiputsari täyttää sen lähes koko leveydeltä.

Oikealla joella jokiputsareita voidaan asentaa peräkkäin mutkittelemaan, jotta roskia saadaan napattua leveämmältä alalta.

Jokiputsaria valmistaa Lamor, yli sadassa maassa toimiva öljyntorjuntaan erikoistunut porvoolainen yritys.

– Kelluva roska veden pinnalla kuulostaa helpolta noukkia, mutta jos on kovaa virtausta ja kaikenlaista siellä seassa, vaikeusasteita tulee lisää, Lamorin tuotekehityspäällikkö Markus Nystedt kuvailee haasteita.

Koekäytössä intialaisen jätehuoltoyrityksen työntekijöiden kanssa ratkaistaan esimerkiksi se, miten isot ajopuut ohitetaan, ja mitä tehdään, jos jokiputsari tukkeutuu tai jos pakkautuva massa alkaa liukua verkon ali. Tämän vuoksi katamariinimaisten kellukkeiden päällä jokiputsarissa työskentelee ainakin koekäytön ajan ihminen.

Markus Nystedt, tuotekehityspäällikkö, Lamor Oy
Porvoolaisen öljyntorjuntaan erikoistuneen Lamorin tuotekehityspäällikkö Markus Nystedt kertoo, ettei vedenpinnan lakaisu roskasta ole ihan niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa. Kristiina Lehto / Yle

Ongelmia voi aiheuttaa myös vieraslajina Aasiaankin levinnyt vesihyasintti (siirryt toiseen palveluun), joka laajana mattona voisi tukkia laitteiston. Sitä on tarkoitus nostaa kuivumaan myöhempää energiakäyttöä varten.

VTT on mukana myös Intiassa

Teknologian tutkimuskeskus VTT jatkaa tutkimuksiaan myös Intiassa ensi vuoden loppuun.

– Haluamme tuoda jokien jäteongelmaan uusia ratkaisua. Kartoitamme kohdealuetta ilmasta käsin dronella ja erilaisilla sensoreilla ja pyrimme niiden avulla selvittämään, mistä jätettä tulee, milloin, kuinka paljon ja minkälaisia erilaisia jakeita veden pinnalla kelluu, erikoistutkija Jukka Sassi VTT:ltä kertoo.

Johtava tutkija Mona Arnold muistuttaa, että hanke onnistuu vain yhteistyössä paikallisten kanssa.

– Muovin hyötykäytön kannalta suuri haaste on Intiassa siinä, että jätettä on vähän siellä sun täällä. Jotta saamme taloudellisesti kestävän ratkaisun, pitää kerätä isoja volyymeja ja siihen taas tarvitaan toimiva paikallinen jätehuolto.

Arnold toivoo, että projektin päättyessä VTT voi antaa sellaisia suosituksia, josta paikalliset pystyvät rakentamaan toimivan jätehuoltoketjun.

Mona Arnold, johtava tutkija, VTT. Jukka Sassi, erikoistutkija, VTT.
VTT:n tutkijat Mona Arnold ja Jukka Sassi osallistuvat ensimmäiseen RiverRecyclen kiertotalouskokeiluun Intiassa ensi vuoden loppuun.Kristiina Lehto / Yle

Rahoitusta muun muassa Coca Colalta

Startup-yritys RiverRecycle on saanut rahoitusta projekteilleen muun muassa Coca Cola Foundation -säätiöltä (siirryt toiseen palveluun), Huhtamäki Oy:ltä (siirryt toiseen palveluun) ja Sinituote Oy:ltä (siirryt toiseen palveluun). Myös Suomen valtiolta on saatu apua Finnpartnershipin ja Business Finlandin kautta.

Toinen kokeilu on alkamassa Intian jälkeen Indonesiassa, Citarum-joella, joka on nimetty maailman saastuneimmaksi joeksi.

Sielläkin avainsana on kierrätys ja uusiokäytöstä saatavat tulot.

– Joku oli joskus lahjoittanut Manilaan jonkinlaisen jokiputsarin ja kun kysyin, paljonko se kerää joesta roskia, vastaus oli, että se meni rikki jo vuosia sitten, Anssi Mikola toteaa.

VTT:n testijoen päällä kulkeva testauslautta.
VTT:n laboratoriossa veden pinta on tyyni, mutta olosuhteet Intiassa Mithi-joella vaihtelevat.Kristiina Lehto / Yle

Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 8. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Suomalaisinnovaatio yrittää ratkaista sen, mihin muut eivät ole vielä pystyneet: puhdistaa meret mikromuovista (26.11.2019)

Syömmekö kalojen mukana muovia ja miksi arktiset vesistötkään eivät säästy muoviongelmalta – 8 kysymystä huippututkijalle (16.5.2019)

Ilmapallot ovat merilinnuille vaarallisinta muoviroskaa – pallonriekale on nieltynä kuolemaksi joka viidennelle (4.3.2019)

Lue seuraavaksi