Hyppää sisältöön

Analyysi: Korona-aika toi museoille yllättäviä kävijäryöppyjä, mutta musiikkimuseon vaikeudet kertovat alan hauraasta tilanteesta

Musiikkimuseo Fame on Suomen museokentällä poikkeuksellinen hanke, jonka ottama riski osui huonoon aikaan.

Museot kiinnostavat jälleen kävijöitä kevään koronasulun jälkeen. Kuva on Ateneumin taidemuseon aulasta Helsingistä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Helsingissä sijaitseva musiikkimuseo Fame hakeutui keskiviikkona yrityssaneeraukseen. Koronan ensimmäinen aalto sulki museot keväällä kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Ovien auetessa kesällä myös Famen tilanne palasi hitaasti lähes normaaliksi, kunnes toinen aalto pelotti ison osan kävijöistä pois uuden museon käytäviltä.

Suomen museokentällä Fame on kuitenkin poikkeus. Museoista suurin osa toimii julkisella rahalla. Noin 40 prosenttia museoista on yksityisiä eli säätiön tai yhdistyksen pyörittämiä. Niidenkin rahoituksesta osa tulee kuitenkin valtiolta tai kunnalta.

Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä sanoo, että Famen kohtaloksi on koitunut se, että museo oli niin uusi. Muut yksityiset museot ovat hänen mielestään siinä mielessä samassa veneessä, että ne joutuvat tienaamaan rahat, jotka ne tarvitsevat toimintaansa.

Helsingin Pasilaan vuosi sitten avattu musiikkimuseo Fame hakeutui yrityssaneeraukseen keskiviikkona. Kuva: Janne Lindroos / Yle

– Ne eivät kuitenkaan voi niin huonosti kuin Fame, koska niiden riippuvaisuus kävijätuloista on huomattavasti pienempi. Kauemmin toimineilla yksityisillä organisaatioilla on julkista rahaa taustalla, ja ne ovat valtion ja kunnan avustusten piirissä, hän sanoo.

Keskimäärin museoiden tarvitsemasta rahoituksesta noin 80 prosenttia tulee Levän mukaan avustuksista. Jäljelle jäävä viidennes täytyy siis saada katettua kävijöiden tuomalla rahalla. Famella tuo prosentti oli huomattavasti suurempi.

Van Goghiin jonotetaan Helsingissä

Helsingissä sijaitseva Didrichsenin taidemuseo on ollut onnekas. Didrichsenin taidesäätiön pyörittämässä museossa oli koronasulun aikana käynnissä kuvataiteilija Kuutti Lavosen näyttely, joka oli iso menestys.

– Näyttely ehti olla auki puolitoista kuukautta ja sen tulot olivat merkittävät. Sen ansiosta pystyimme selviämään keväästä, museonjohtaja Maria Didrichsen kertoo.

Lavonen kiinnosti yleisöä vielä sulun päätyttyä. Kaikkiaan 35 000 kävijää keränneestä näyttelystä tuli museon historian neljänneksi suurin menestys.

Myös Lavosta seurannut hollantilaisen Vincent van Goghin teosten näyttely on houkutellut paikalle yleisöä. Syyskuun alkupuolella auenneen näyttelyn on nähnyt jo noin 14 000 kävijää.

– On tavallaan uskomatonta, että sellainen määrä on saatu kulkemaan tästä läpi vaikka kävijämäärää on vahvasti rajoitettu, Didrichsen sanoo.

Didrichsenin taidemuseon johtaja Maria Didrichsen on tyytyväinen museon korona-ajan kävijämäärään. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Didrichsenin taidemuseo on pidentänyt aukioloaikojaan, että useampi kävijä ehtisi nähdä näyttelyn. Museon taloutta on auttanut myös se, että van Gogh kiinnostaa yleisöä myös museon myymälässä myytävinä oheistuotteina. Lisäksi museon saleihin on palkattu vartijoita laskemaan väkilukua, että jonottajat pääsisivät sisään ajallaan.

– Nytkin meille on koko ajan jonoa. Mutta totta kai jos meillä olisi joku tavanomaisempi näyttely, niin tulos olisi varmasti hyvin paljon negatiivisempi.

Museonjohtaja Maria Didrichsen sanoo, että ovien sulkeminen uudestaan olisi katastrofi.

– Minun on vaikea uskoa, että tulisi täyssulku. Mutta viranomaiset voivat ehkä rajata kokoontumismäärää, ja siihen pitäisi sitten sopeutua. Tilanne on vakava ja haluamme, että kaikilla on turvallista olla.

"Heinäkuussa ihmisiä tuli ovista ja ikkunoista"

Myös enimmäkseen julkisilla varoilla pyörivät museot tarvitsevat lipputuloja selvitäkseen. Tampereella sijaitseva museokeskus Vapriikki kärsi koronasulusta muiden museoiden mukana. Tammerkosken partaalla sijaitseva museokeskus oli satsannut historialliseen Ostia, portti Roomaan -näyttelyyn. Sen seuraajaksi aiottu Apinat - kädellisten tarina -näyttely jäi koronan takia jumiin Barcelonaan ja siirtyy vuodelle 2022.

– Kaikki asiakastulot jäivät saamatta, koska meiltä pantiin ovet säppiin. Toisaalta osa kuluista putosi pois, kun toiminta pantiin jäihin, sanoo Tampereen historiallisten museoiden johtaja Marjo-Riitta Saloniemi.

Kesäkuu oli muun maan tavoin hiljainen, mutta heinäkuussa ihmiset löysivät takaisin näyttelyihin.

– Ihmisiä tuli ovista ja ikkunoista. Meillä kävi yli 30 000 kävijää, mikä osoitti sen, että palveluillemme on kysyntää. Myös kotimaan matkailun buumi näkyi, koska liikkeellä oli paljon muitakin kuin tamperelaisia.

Ostia, portti Roomaan -näyttely osoittautui menestykseksi muesosulun molemmin puolin. Kuva: Vapriikki

Saloniemen mukaan Vapriikki on yltänyt vastaaviin kävijälukuihin esitellessään Kiinan terrakotta-armeijan vuonna 2013 ja jääkautta vuonna 2016. Kevään sulku kuitenkin tarkoittaa, että museokeskuksen tulos laahaa jäljessä keskikesän menestyksestä huolimatta.

Isoin miinustekijä syyskaudella on ollut opiskelija- ja koululaisryhmien ja ryhmämatkojen sekä monipuolisen tapahtumatarjonnan puuttuminen. Saloniemi sanoo, että museokeskuksen talous on tuskin ensi keväänäkään vielä lähelläkään normaalia.

– Kyllä me tästä selvitään, mutta en usko, että pääsemme mihinkään normaaliin ennen kuin rokote on olemassa ja koronasta päästään eroon, hän sanoo.

.
.