1. yle.fi
  2. Uutiset

Ratayhteydet Venäjälle ja Saimaan venematkailu – Näihin Etelä-Karjalassa toivotaan EU:n elvytysrahaa

Ministerit Lintilä ja Paatero kuuntelivat lauantaina Etelä-Karjalan ideoita käyttökohteiksi elvytysrahalle.

Talouden pelastuspaketti
Näkymä keväiselle Saimaalle Lappeenrannan sataman kohdalta.
Saimaan alueesta halutaan matkailun seuraava Lappi.Mikko Savolainen / Yle

Maakunnat kisaavat EU jakamista merkittävistä elvytysrahoista. Etelä-Karjalasta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan tarjotaan vetytalouden edistämistä, raideinvestointeja sekä eteläisen Saimaan venematkailun kehittämistä.

Erityisesti kaksoisraiteen jatkotyöt Luumäki - Imatra - Pelkola välillä ja raideliikenteen kansaivälistäminen nostettiin ministereille esille Lappeenrannassa järjestetyllä maakuntakiertueella. Raideyhteyden kehittämistä korostivat Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sekä Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka. He pitivät sitä tärkeänä sekä teollisuuden että matkailun kannalta.

Rajanylityspaikan kansainvälistämisen katsotaan hyödyttävän vientiteollisuutta, jotta kuljetusten ei tarvitsisi kiertää 200 kilometriä Vainikkalan rajanylityspaikan kautta. Toisaalta sillä olisi myös matkailullista vaikutusta, koska se edistäisi Pietarin alueen ihmisten kulkemista Suomeen.

Edellisen kerran Imatran rautatierajan kansainvälistämisen puolesta on vedottu liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaan hänen Imatran vierailullaan elokuun lopussa.

Saimaan matkailu ja Kutilan kanava

Esille tuotiin myös matkailun edistämistä Saimaan alueella. Kehitystyötä on jo aloitettu Etelä-Savon kanssa, ja Saimaan alueesta tavoitellaan Lapin kaltaista luontomatkailukohdetta.

Tästä konkereettisena kehityskohteena on Kutilan kanava, joka yhdistäisi vesitien Lappeenrannasta Suur-Saimaalle. Suunnitelmat ovat pitkällä ja hankeelle toivotaan elvytysrahaa, koska se tukisi sekä elinkeinotoimintaa, matkailua, vesiliikennettä ja ympäristöä.

Elvytystä koronan kurittamiin kohteisiin

Koronapandemialla on mittavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Esimerkiksi Etelä-Karjala menettää yksin matkailutuloa noin 25 miljoonaa euroa kuukaudessa, kun itäraja on kiinni. Tämä tarkoittaa noin 900 henkilötyövuoden menetystä.

Epidemian aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin jäsenmaille kohdennetaan avustuksina 390 miljardia euroa. Tästä Suomen osuudeksi arvioidaan noin 2,3 miljardia euroa. Rahoituksen saamiseksi jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma. Tahti on nopea, sillä investoinnit tulisi toteuttaa vuoden 2023 loppuun mennessä.

Ministerivetoisella maakuntakiertueella (siirryt toiseen palveluun) kerätään aluetoimijoiden näkemyksiä ja ideoita siitä, mihin EU:n elpymisrahoitusta pitäisi käyttää. Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja kuntaministeri Sirpa Paatero sekä alivaltiosihteeri Päivi Nerg kuulivat ehdotuksia lauantaina Lappeenrannassa. Heille esiteltiin ajatuksia siitä, millaisiin kohteisiin rahoitusta voisi Etelä-Karjalassa käyttää, jotta Suomi saataisiin kestävän kasvun uralle.

Lue seuraavaksi