1. yle.fi
  2. Uutiset

Korona voi syödä palkankorotukset – Metsäteollisuuden malli ja kulkutauti vievät Suomea kohti paikallisesti sovittavia työehtoja

Palvelualojen työnantajat haluavat avata jo sovittuja palkankorotuksia uudestaan neuvoteltavaksi.

työehtosopimukset
Työntekijä desinfioi myymälän ovenripaa kauppakeskuksessa.
Korona on pudottanut monen alan liikevaihdon. Työntekijä desinfioi myymälän ovenripaa kauppakeskuksessa huhtikuussa 2020.Tiina Jutila / Yle

Palkoista, työajoista ja muista työehdoista saatetaan pian neuvotella nykyistä enemmän paikallisesti työnantajan kanssa. Painetta tähän tulee nyt monesta suunnasta.

Metsäteollisuus ilmoitti torstaina, että tästä lähin työnantajaliitto ei enää neuvottele työehdoista, vaan sen tekevät yritykset. Yksikään ala ei suoraan rientänyt mukaan uuteen käytäntöön, joka rikkoo perinteistä liittojen välistä neuvottelutapaa.

Moni ala kuitenkin ymmärtää, miksi Metsäteollisuus teki niin kuin teki. Kysyimme neljältä työnantajaliiton johtajalta, miten he näkevät Metsäteollisuuden ratkaisun ja onko Suomen työmarkkinoiden sopimismallia syytä muuttaa.

Vastauksista paljastui, että koronakriisi ja metsäteollisuuden malli työntävät Suomea samaan suuntaan, kohti paikallista sopimista. Joka alalle se ei kuitenkaan sovi.

Paltan Tuomas Aarto: Kriisilausekkeet pitää ottaa käyttöön

Tuomas Aarto.
Palvelutyönantajien Tuomas Aarto sanoo koronakriisin olevan esimerkki nopean reagoimisen tarpeesta. Palta haluaa avata uudelleen neuvotteluun osan juuri tehdyistä työehtosopimuksista, koska sovittuihin palkankorotuksiin ei ole enää varaa.Henrietta Hassinen / Yle

Koronakriisi vei monelta palvelualan yritykseltä asiakkaat ja liikevaihdon. Se on yksi esimerkki nopeasti muuttuvasta tilanteesta, jollaiseen yritykset joutuvat nykymaailmassa sopeutumaan yhä useammin, arvioi palvelutyönantajia edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Palvelutyönantajien kanssa sovittuja työehtoja noudattavat esimerkiksi lentäjät, matkustamohenkilökunta, junahenkilökunta ja matkatoimistoala.

Aarton mielestä nopeasti muuttuviin tilanteisiin pystytään reagoimaan paremmin paikallistasolla, missä ratkaisut voidaan räätälöidä kunkin yrityksen tarpeisiin.

– Metsäteollisuuden ratkaisu auttaa siinä, että sopimustoiminta tulee siirtymään yhä enemmän paikallistasolle.

Palta on sitoutunut voimassa oleviin työehtosopimuksiin, eivätkä alan työnantajat ole vielä keskustelleet Metsäteollisuuden ratkaisusta. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin Aarton mielestä liian hidas reagoimaan, ja siksi Metsäteollisuuden irrottautuminen nykymallista haastaa myös työntekijäjärjestöt.

Nopeaa reagointia akuuttiin koronakriisiin Palta odottaa nyt monissa työehtosopimuksissa olevien kriisilausekkeiden kautta. Niiden avulla sopimuksia voidaan paikallisesti voidaan avata, jos yritysten taloustilanne vaatii sitä. Myös se on mahdollista, että liittojen välillä joudutaan käynnistämään neuvotteluja sopimusten muuttamiseksi.

– Jo sovituista palkankorotuksista pitäisi pystyä keskustelemaan uudelleen niillä aloilla, joilla koronan takia lisäkustannukset on liian suuria, Aarto sanoo.

Aiemmin syksyllä Teknologiateollisuus arvioi, että luvattuihin palkankorotuksiin ei ole varaa.

Palta saa ensi viikolla selvitettyä, millä aloilla palkankorotusvara on mennyt. Se toivoo työehtojen neuvottelemista osin uudestaan. Vaihtoehtona on, että tulossa on lomautuksia, irtisanomisia tai konkursseja.

– Vähintään se tarkoittaa sitä, että sopimusten kustannustaso pitää mitoittaa sellaiseksi, että koronakriisi otetaan huomioon.

Minna Etu-Seppälä, Kemianteollisuus: Paikallisesti sovitaan usein vain pienistä asioista

Kemianteollisuus on yksi merkittävistä teollisuus- ja vientialoista. Alan yrityksissä on jättiläisiä, kuten Neste, sekä paljon pieniä yrityksiä veneenrakennusalasta kenkientekijöihin.

Myös kemianalalla Metsäteollisuuden ratkaisu kiinnostaa.

– Jaamme sen näkemyksen, että tarve yrityskohtaisuuteen on kasvanut koronan myötä ja jo ennen sitä, koska työehtosopimukset koskevat hyvin erilaisia firmoja. Tarpeet ovat kovin erilaiset pienissä ja isoissa yrityksissä, sanoo työelämäjohtaja Minna Etu-Seppälä.

Nesteen Naantalin jalostamo 14. syyskuuta 2020.
Neste on suuri kemianalan yritys. Se aloittaa 470 henkilöä koskevat yt-neuvottelut ja kaavailee Naantalin jalostamon lakkauttamista.Roni Lehti / Lehtikuva

Jo nyt kemian työehtosopimuksissa on paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Niitä käytetäänkin, mutta useimmiten vain pienissä asioissa. Isommat kysymykset jäävät liittotasolle ratkaistavaksi.

Etu-Seppälä toivoo, että paikallista sopimista käytetään jatkossa enemmän. Se parantaisi liiketoimintamahdollisuuksia.

– Esimerkiksi tilauksiin vastaamisen mahdollisuudessa nousevat esiin työaikakysymykset. Silloin konkretisoituu joustamisen tarve, jotta saa tehokkaasti pyöritettyä tuotantoa.

Koronassa joustoja sovittiin nopeasti, Etu-Seppälä kehuu. Keskusjärjestöt pääsivät nopeasti sopuun siitä, että yt-neuvotteluita voidaan käydä ja lomautuksista sopia aiempaa lyhyemmällä varoajalla.

Markku Jalonen, Kuntatyönantajat: Lomautusten sijaan paikallisesti voisi keskustella palkka- ja työaikajoustoista

Kuntien työntekijöiden työ- ja virkaehtosopimuksia solmii Kuntatyönantajat. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen painottaa, että Suomen työmarkkinajärjestelmässä Metsäteollisuus ry:n päätös on todella iso. Hän uskoo sen kuitenkin syntyneen harkitusti.

– Mielestäni se kertoo, että Metsäteollisuudessa työnantaja on tehnyt sen harkinnan ja päätöksen, että nykyinen sopimisjärjestelmä ei riittävästi mahdollista paikallista yrityskohtaista sopimista.

Kunta-alan sopimuksissa on paljon mahdollisuuksia sopia paikallisesti toisin. Jalosen mielestä kuntien tilanne muistuttaa siinä mielessä metsäalaa, että paikallisesti pitäisi sopia vielä paljon nykyistä enemmän. Eikä pelkästään niin, että jokin asia sovitaan paremmin kuin työehtosopimuksessa, vaan hankalassa taloustilanteessa olisi tehtävä paikallisesti myös heikompia sopimuksia.

Kuvassa koululaiset kulkevat jonossa turvavälien kera.
Jos kunnat lomauttavat esimerkiksi opettajia, palvelut kärsivät. Kuva on Helsingin Pasilan peruskoulun pihalta toukokuussa. Silja Viitala / Yle

– Erityisesti siinä tilanteessa, kun kunnissa joudutaan aloittamaan yt-menettelyt, jopa irtisanomaan tai lomauttamaan, siinä tilanteessa paikallinen sopiminen voisi turvata työpaikkoja, Jalonen sanoo.

Käytännössä se tarkoittaisi, että säästöjä pitää hakea vaihtoehtoista tietä eli käydä työehtosopimuksen numerot ja tekstit läpi.

– Keskusteluun nousevat silloin palkka- ja työaikajoustot.

Kuntien taloustilanne vaihtelee, mutta ennätyksellinen moni kunta joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään. Koronakriisi on vaikeuttanut jo ennestään heikkoa taloutta.

Jotkut kunnat ovat tehneet paikallisia ratkaisuita, joilla palveluita on saatu ylläpidettyä ja lomautuksia vältetty.

– Paikallisesti on päädytty siihen, että kun vaakakupissa on toisella puolella irtisanomiset tai palveluitten heikentämiset, on myös sovittu siitä, että tietyin ehdoin tulevia palkankorotuksia voidaan siirtää.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että nykyiselläkin systeemillä on saatu tehtyä joustavia työehtosopimuksia. Jari Kovalainen / Yle

Timo Lappi, MaRa: Paikallinen sopiminen aiheuttaisi riitelyä, mitä on sovittu

Matkailu- ja ravintola-ala on historiansa suurimmassa kriisissä, sanoo työnantajaliitto MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Hän ei halua kommentoida Metsäteollisuuden irtiottoa liittojen välisestä sopimisesta.

Sen sijaan hän näkee paljon hyviä puolia siinä, että omalla alalla sopimus tehdään työnantajaliiton ja työntekijäliiton välillä.

– Jos meillä ei olisi valtakunnallista työehtosopimusta, harmaan talouden määrä lisääntyisi varmasti, Lappi arvioi.

Sopiminen ei myöskään ole helppoa.

– Varmasti pienimmät yritykset eivät pystyisi sitä tekemään, ja todennäköisesti seuraisi myöhemmin riitoja, mitä on sovittu.

Kun kriisi on suuri, yhteistyö sujuu, ainakin työntekijäliitto PAMin kanssa. Suurimman alan kanssa syntyi juuri syvimmän kriisin keskellä työehtosopimus, jonka piirissä on 85 000 työntekijää. Ilman minkäänlaista riitelyä, Lappi sanoo.

Palvelualan sopimuksiin on työntekijöiden kanssa saatu neuvoteltua paljon joustoa. Ihmiset ovat töissä silloin, kun palveluita tarvitaan ja kysyntää on. Isossa kriisissä hynttyyt on lyöty yhteen siinäkin mielessä, että palkankorotuksia harkitaan sitten, jos kriisi hellittää.

– Kriisi tulee minun arvioni mukaan jatkumaan ainakin ensi syksyyn. Palkankorotusvara on todella vähissä. Toisaalta tunnemme suurta myötätuntoa työntekijöitä kohtaan, kyllä työntekijät ovat erittäin vaikeassa asemassa, Timo Lappi sanoo.

Lue seuraavaksi