1. yle.fi
  2. Uutiset

Äärimmäisen harvinainen järvilohi yrittää sinnikkäästi Venäjältä kotiin Suomeen kutemaan – WWF:n kalakamera näyttää, mihin matka päättyy

Maailman luonnonsäätiö asetti Hiitolanjokeen kalakameran, jonka kuvassa pienet poikaset uiskentelevat.

Hiitolanjoki
Järvilohi Hiihtolanjoessa
Tällainen järvilohi ui Hiitolanjoen kalakameran eteen vuosi sitten. WWF

Aivan itärajan tuntumassa Rautjärvellä Etelä-Karjalassa elää Suomen ainoa alkuperäinen järvilohikanta. Kerran vuodessa lohi lähtee vaellusmatkalleen Venäjältä Laatokasta kohti Suomea. Uintimatkasta reilut 40 kilometriä taittuu sujuvasti valtakunnan rajan yli, kunnes Suomen puolella vastaan tulee este.

Edessä on liki 100-vuotias Kangaskosken voimalaitos, johon matka päättyy. Sen jälkeen Hiitolanjoessa on vielä kaksi muutakin voimalaitosta.

Kangaskosken voimalaitos Hiitolanjoella
Liki 100-vuotias Kangaskosken voimalaitos estää järvilohen nousun.Petri Kivimäki/Yle

Ilman patoja järvilohi uisi vielä pitemmälle Hiitolanjokea ja kohti Hiitolanjokeen laskevaa Silamusjokea.

Vaisto tuo järvilohen takaisin syntymäpaikalleen niin pitkälle kuin pystyy uimaan. Kangaskosken voimalaitoksen ääressä lohi kutee loka-marraskuussa vaihteessa.

Kalakamera seuraa Hiihtolanjoen lohta

Tänään maanantaina Maailman luonnonsäätiö WWF on avannut kalakameran Hiitolanjoelle.

WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen kertoo, että joessa näkyy nyt sekä tänä että viime kesänä syntyneitä poikasia.

– Järvilohi kutee lokakuun lopulla, ja poikaset kuoriutuvat huhti-toukokuussa. Tänä vuonna syntyneet ovat nyt noin 7–10 senttimetriä pitkiä ja viime kesänä syntyneet noin 15 senttimetriä, kertoo Vihtonen.

Hiihtolanjoki virtaa syksyisessä maisemassa
Hiitolanjoki on kapea, mutta virtaa voimakkaasti.Mikko Savolainen / Yle

Syntymänsä jälkeen järvilohen poikaset majailevat syntymäpaikkansa lähellä pari vuotta, kunnes lähtevät kasvamaan Laatokkaan. Ne tulevat sukukypsiksi noin 5-vuotiaina, jolloin palaavat Hiitolanjoelle kutemaan.

Vihtonen muistuttaa, että Hiitolanjoella on Suomen ainoa luonnonvarainen järvilohikanta. Esimerkiksi Saimaalla kaikki järvilohet ovat syntyneet istutuksista.

Padot puretaan

Hiitolanjoen kolme voimalaitosta olivat vuosikymmeniä yksityisten omistuksessa, kunnes Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti ne viime vuosikymmenen lopulla. Nyt edessä on voimalaitosten purkaminen.

Lähimpänä Venäjän rajaa oleva Kangaskoski puretaan ensimmäisenä. Näillä näkymin jo ensi vuonna. Sen jälkeen vuorossa on Lahnasenkosken ja Ritakosken voimalaitosten purku ja koskien ennallistaminen. Urakka valmistuu vuonna 2023.

Kartta
Hiitolanjoki laskee Venäjälle Laatokkaan saakka. WWF:n kalakamera on Kangaskosken voimalaitoksen eteläpuolella.Mikko Airikka / Yle

Sen jälkeen lohien pitäisi päästä vanhoille kutupaikoilleen. Hiitolanjoen lohikannan uskotaan virkistyvät entisestään.

– Kun padot puretaan, lohia on ihan toisella tavalla kuin nyt, uskoo WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.

Hiitolanjoki
Vuonna 1921 valmistunut Ritakosken voimalaitos sijaitsee aivan Kuutostien varrella Rautjärven Simpeleellä. Pyry Sarkiola / Yle

Patojen purkamisesta väännettiin kättä vuosien ajan. Rahaa tarvittiin yli 3 miljoonaa euroa. Loppuvaiheessa rahankeruussa oli mukana myös näyttelijä Jasper Pääkkönen, joka laittoi kassaan omaa rahaa ja auttoi puuttuvan 200 000 euron keräämisessä.

Kamera koskeen

WWF:n kalakamera on asennettu alimman eli Kangaskosken voimalaitoksen tuntumaan. Joki on kapea, mutta hyvin virtaava.

– Kyllä siinä kumisaappaat tutisivat, kun kameran sinne kävin asentamassa. Mutta juuri sen takia lohet siinä kutevat, kun siinä on niin kova virtaus, kertoo WWF:n virtavesiasinatuntija Manu Vihtonen.

Jasper Pääkkönen kalastamassa Hiitolanjoella
Jasper Pääkkönen kävi kalastamassa Hiitolanjoella toukokuussa 2019.Kalle Purhonen / Yle

Viime kesänä Hiitolanjoessa olevan kameran livekameralla oli reilut 170 000 käynnistystä. Jo tuolloin WWF oli yllättynyt, miten paljon Hiitolanjoki ja sen lohet ihmisiä kiinnostivat.

Järvilohen lisäksi viime syksyn vedenalaiskuvissa näkyi yli kymmenen eri lajia. Järvilohien lisäksi näkyi muun muassa taimenia, haukia, ahvenia, töröjä, turpia ja seipejä.

– Nyt siellä näkyy paljon lohenpoikasia, jotka ruokailevat kameran edessä ja napsivat pieniä vesihyönteisiä, kertoo WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.

Näillä näkymin WWF:n kalakamera on Hiitolanjoessa noin kuukauden. Se on toteutettu yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa.

WWF:n kalakameraan pääset tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Lue seuraavaksi