Virolaiset potevat kollektiivista Estonia-traumaa, ja siksi uuden ruotsalaisdokumentin tiedot ravistelevat nyt koko maata

Arkea maailmalta: Virossa Estonian uppoamiseen liittyvät salaliittoteoriat ovat aina eläneet vahvempina kuin Suomessa, kirjoittaa Ylen Tallinnan-toimittaja Silja Massa.

Silja Massa Kuva: Antti Haanpää / Yle, kuvankäsittely Harri Vähäkangas / Yle

TALLINNA Virallisen selityksen mukaan autolautta M/S Estonia upposi syysmyrskyssä vuonna 1994, kun laivan keulavisiiri avautui, ja autokannelle tulvinut vesi kaatoi aluksen.

Virolaiset jaksavat kuitenkin spekuloida Estonian uppoamiseen johtaneilla syillä vuosikymmen toisensa jälkeen. Vaihtoehtoiset tulkinnat ja salaliittoteoriat nousevat pintaan varsinkin syksyisin onnettomuuden vuosipäivän aikoihin.

Viime viikolla, Estonian uppoamisen 26. vuosipäivänä, julkaistu ruotsalainen dokumenttisarja Estonia – Mullistava löytö sai pohdinnat onnettomuuden syistä jälleen uusille kierroksille.

Dplay-suoratoistopalvelussa esitettävä dokumentti paljasti, että Itämeren pohjassa makaavan Estonian hylyssä on suuri repeämä. Siitä ei ole mainintaa virallisissa tutkimusraporteissa. Repeämää ja sen syntyyn johtaneita syitä tuntuvat pohtivan Virossa nyt kaikki.

Monien mielestä repeämä laivan rungossa todistaa vihdoin, että Estonian uppoamiseen todella liittyy jotakin hämärää. Esimerkiksi entinen valtakunnansyyttäjä ja Viron Estonia-tutkintaa vuosina 2005–2009 johtanut Magnus Kurm on sanonut dokumentin viittaavan selvästi siihen, että Estonian upotti ruotsalainen sukellusvene.

Hän uskoo, että sukellusvene tarkkaili Estoniaa uppoamisyönä, sillä Estonian tiedettiin aikaisemmin tehneen salaisia sotatarvikekuljetuksia Tallinnasta Tukholmaan. Kurm syyttää Ruotsin entisiä viranomaisia tämän tiedon pimittämisestä.

Tallinnan teknillisen yliopiston tutkijat Kristjan Tabri ja Jaan Metsaveer puolestaan eivät usko sukellusveneteoriaan. Heidän mukaansa repeämä laivan rungossa on voinut syntyä luonnollisesti laivan osuessa merenpohjaan.

Samalla kannalla ovat myös Suomen tutkintakomission entiset jäsenet.

Viron pääministeri Jüri Ratas ei ole ottanut kantaa väitteisiin hylyn repeämän alkuperästä, mutta on vaatinut dokumentin tietojen perusteella hylyn tutkinnan aloittamista uudelleen. Perjantaina Viron turvallisuustutkintaviranomainen Ohutusjuurdluse keskus (OJK) ilmoittikin aloittavansa alustavan arvioinnin repeämästä.

Havainnekuvassa Dplayn dokumenttisarjasta Estonia – Mullistava löytö näkyy hylyn kyljessä oleva reikä. Kuva: Dplay

Monet Estonian uppoamiseen liittyvät salaliittoteoriat ovat tuttuja suomalaisillekin. Olemme kuulleet huhuja laivalla tapahtuneista räjähdyksistä ja laivan miehistön jäsenten omituisista katoamisista.

Virossa salaliittoteoriat ovat kuitenkin aina eläneet vahvempina kuin Suomessa. Syy lienee siinä, että onnettomuus jätti virolaisiin syvemmän haavan kuin suomalaisiin. Onnettomuudessa hukkuneista 852 ihmisestä yli kolmasosa oli virolaisia. Pienessä maassa tragedia kosketti tavalla tai toisella lähes jokaista. Suomalaisia Estonialla menehtyi kymmenen.

Viro oli onnettomuuden aikaan nuori, vastikään itsenäistynyt valtio. Uuden valtion nimeä kantanut laiva symboloi vasta auenneita yhteyksiä länteen. Vapauden symbolin uppoaminen on Virossa kollektiivinen trauma, josta toipuminen on yhä kesken.

Kohtuuttomalta tuntunutta tragediaa saattaisi olla helpompi ymmärtää, jos tapahtumille löytyisi selkeä syyllinen. Siksi virolaisten syyttävät sormet ovat osoittaneet milloin Venäjän mafiaa, milloin Ruotsin tai Viron entisiä viranomaisia.

Viron entinen pääministeri Mart Laar esitti viime viikolla huolensa siitä, että uusi tutkimus repii vanhat haavat jälleen auki. Leikkiminen uhrien omaisten tunteilla on vastuutonta, hän totesi Viron yleisradion haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Vaikka Laar on uuden tutkimuksen kannalla, hän toivoo, että turhia spekulaatioita Estonian kohtalosta vältettäisiin.

Julkisen keskustelun perusteella valtaosa virolaisista pitää uuden tutkinnan aloittamista tärkeänä. Nekin, jotka uskovat viralliseen selitykseen uppoamisen syistä, vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, ettei alkuperäinen tutkimus ole ollut tarpeeksi kattava.

Pääministeri Ratas on vakuuttanut, että tutkimukset tehdään uhrien hautarauhaa kunnioittaen.

Toivottavasti uusi tutkimus antaa viimein rauhan niille tuhansille virolaisille, jotka ovat 26 vuoden ajan miettineet, mitä Estonian uppoamisyönä todella tapahtui.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon klo 23 asti.

Lue myös: