1. yle.fi
  2. Uutiset

Mistä Helsingin ydinasekokouksessa on kysymys –Asiantuntija: Jos tämä epäonnistuu, suurvaltojen on vaikea aloittaa neuvotteluja uudestaan, koska mitään ei ole jäljellä

Yhdysvallat ja Venäjä ovat erimielisiä jo siitä, millaisia ydinaseita sopimuksen pitäisi koskea.

ydinaseet
Venäläinen Su-27 -hävittäjä seuraa yhdysvaltalaista B-52 -pommikonetta Itämeren yllä heinäkuussa 2017.
Venäläinen Su-27 -hävittäjä seuraa yhdysvaltalaista B-52 -pommikonetta Itämeren yllä heinäkuussa 2017.Jakub Kaczmarczyk / EPA

Yhdysvallat ja Venäjä käyvät tänään maanantaina Helsingissä neuvotteluja ydinaseiden rajoittamiseksi. Kysymys on niin sanotun New Start -ydinasesopimuksen pidentämisestä. Jos sopimusta ei jatketa, se umpeutuu ensi vuoden helmikuussa.

New Start -sopimuksen allekirjoittivat presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev Prahassa vuonna 2010.

Sopimus rajoittaa kummankin suurvallan strategisen ydinasearsenaalin 1 550 ydinkärkeen. Lisäksi sopimuksessa rajoitetaan aseiden laukaisualustojen, kuten pommikoneiden, sukellusveneiden ja ohjussiilojen lukumäärää. Sen sijaan sopimuksessa ei koskettu taktisten, eli pienempien ydinaseiden määrään.

Kinaa jo perusasioista

Maat ovat neuvotelleet ydinaseiden rajoittamisesta toki aikaisemminkin. Kesän aikana oli muutamia tapaamisia, mikä osoittaa, että maat näkevät neuvottelut vaivan arvoisiksi, vaikka sopimuksen syntyminen ei olekaan varmaa, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaesiupseeri Antti Pihlajamaa Ylen haastattelussa.

Lähtökohdat ovat kuitenkin hankalat. Maiden välinen luottamus on rapistunut viime vuosina.

Venäjä haluaisi, että sopimusta jatkettaisiin alkuperäisessä muodossa, eli painottuen strategisiin ydinaseisiin.

Yhdysvallat puolestaan vaatii, että se koskisi kaikkia ydinaseita, eli että sopimukseen liitettäisiin myös taktiset ydinaseet.

Lisäksi Yhdysvallat haluaa sopimukseen kirjauksia siitä, miten sopimuksen noudattamista valvotaan.

Pihlajamaan mukaan Yhdysvallat on kuitenkin joustanut aiemmista vaatimuksistaan. Yhdysvallat halusi aiemmin myös Kiinan mukaan sopimukseen. Nyt Yhdysvallat katsoo, että sopimus Venäjän kanssa on olennaisin, Pihlajamaa sanoo. Kiina yritetään saada mukaan myöhemmin.

Venäläinen Topol-M -ydinohjus sotilasparaatissa Punaisella torilla Moskovassa toukokuussa 2013.
Venäläinen Topol-M -ydinohjus sotilasparaatissa Punaisella torilla Moskovassa toukokuussa 2013.Sergei Ilnitsky / EPA

Luottamus mennyt

Yhdysvallat ilmoitti viime vuonna vetäytyvänsä toisesta tärkeästä ydinasesopimuksesta. Vuonna 1987 allekirjoitettu INF-sopimus oli kieltänyt kaikki 500–5 500 kilometrin kantomatkan maasta laukaistavat ballistiset ohjukset ja risteilyohjukset.

– Länsimaissa vallitsee melko yksimielinen käsitys, että Venäjä on rikkonut INF-sopimusta, kertoo Pihlajamaa.

USA vaatii Venäjää tuhoamaan kolmen pataljoonan ydinohjukset viikon kuluessa

Yhdysvallat ilmoittaa vetäytyvänsä ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta – Nato tukee

Suurvaltojen ydinasevoimaa rajoitti aikaisemmin myös Start 1 -sopimus, jonka allekirjoittivat vuonna 1991 presidentit Mihail Gorbatšov ja George Bush. Sopimus rajoitti strategisten ydinaseiden määrän 1 600:aan.

Start 1 umpeutui vuonna 2009. Sittemmin suurvaltajohtajat ovat sopineet sekä Start 2 että Start 3 -sopimuksetkin, mutta kumpaakaan ei ole toteutettu.

Start 3 kaatui viime kädessä siihen, ettei Venäjä hyväksynyt Yhdysvalloissa ja sen liittolaismaissa käyttöön otettua ohjustorjuntajärjestelmää.

Yhdysvallat on myös irtautunut Open Skies -valvontasopimuksesta.

Mitä jos sopimusta ei synny?

Antti Pihlajamaa ei usko, että ydinasesopimuksen kaatuminen aiheuttaisi erityisempää varustelukierrettä suurvaltojen taholta.

Koska molemmilla mailla on jo sopimuksen sallimat strategiset ydinkärjet, ei lisärakentaminen toisi välttämättä sotilaallisesti mainittavaa hyötyä, Pihlajamaa uumoilee.

Suurin menetys koskee suurvaltojen välistä sopimisen kulttuuria ja keskinäistä luottamusta. New Start -sopimus on käytännössä viimeinen suurvaltojen solmima aserajoitussopimus.

Venäläinen Typhoon-luokan ydinsukellusvene Dimitri Donskoj alittaa Ison Beltin sillan Tanskassa matkalla Pietariin heinäkuussa 2017.
Venäläinen Typhoon-luokan ydinsukellusvene Dimitri Donskoj alittaa Ison Beltin sillan Tanskassa matkalla Pietariin heinäkuussa 2017.Michael Bager / EPA

– Yhdysvalloissa ymmärretään, ja varmaan myös Venäjällä, että jos tämä sopimus kaatuu, ei ole enää mitään [sopimusta], jonka päälle uusia neuvotteluja voisi alkaa rakentaa. Neuvotteluissa alkuunkin pääseminen olisi hyvin hankalaa.

Kylmän sodan aikana suurvallat kykenivät erimielisyyksistään huolimatta sopimaan joistakin asioista, Pihlajamaa toteaa. Hän uskoo uuden sopimuksen voivan syntyä vain, jos molemmat pystyvät tinkimään omista vaatimuksistaan.

Venäjä ja USA neuvottelevat ydinaseiden rajoittamisesta Helsingissä – Venäläislehti: Huomenna selvinnee, onko sopimus mahdollinen

Pihlajamaa ei usko, että Yhdysvaltain lähestyvät presidentinvaalit juuri vaikuttavat neuvotteluihin. Kumpikaan nykyinen presidentti, Donald Trump tai Vladimir Putin, ei ole ainakaan julkisesti vaikuttanut neuvottelujen kulkuun. Toisaalta mitään ei varmasti sovita presidenttien tietämättä, Pihlajamaa sanoo.

Lue seuraavaksi