1. yle.fi
  2. Uutiset

Ay-pomot tyrmäävät Paltan halut neuvotella palkankorotuksista uudelleen – JHL:n Niemi-Laine: “Sopimukset ovat nyt kiinni”

Palvelualojen työnantajien Paltan puheenjohtaja Tuomas Aarto esitti viikonloppuna Ylelle, että jo sovituista palkankorotuksista voitaisiin neuvotella uudelleen.

työehtosopimukset
Pron Jorma Malinen, JHL Päivi Niemi-Laine ja Pamin Annika Rönni-Sallinen.
Ammattiliitto Pron Jorma Malinen, JHL:n Päivi Niemi-Laine ja Pamin Annika Rönni-Sällinen eivät innostu työehtosopimusten uudelleen avaamisesta. Paula Koskinen / Yle, Mårten Lampén / Yle, Anna Savonius / Yle

Keskustelu työmarkkinoilla jatkuu yhä vilkkaana, vaikka Metsäteollisuus teki ilmoituksensa työehtosopimusten neuvottelemisen lopettamisesta jo viime viikon torstaina.

Etujärjestö siirsi ilmoituksellaan työehtosopimusneuvottelut yrityksiin, joissa neuvotteluita ryhdytään käymään noin puolentoista vuoden päästä.

Yritysten neuvottelukumppani on myös jatkossa Paperiliitto, joka edustaa alan työntekijöitä.

Myös muissa työnantajaliitoissa on haluja edetä paikallisessa sopimisessa. Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoi Ylelle sunnuntaina, että paikallisella tasolla pystyttäisiin nykyistä nopeammin reagoimaan kriiseihin.

Aarto odottaa, että Paltan neuvottelemissa sopimuksissa otetaan nyt käyttöön kriisilausekkeita. Lausekkeiden avulla yrityksissä voidaan muuttaa työntekijöiden työehtoja, jos niiden taloudellinen tilanne sitä vaatii.

Aarto piti mahdollisena myös sitä, että jo sovituista palkankorotuksista voitaisiin avata neuvottelut uudelleen liittojen välillä.

Sekä kriisilausekkeen käytön että mahdollisten uusien neuvotteluiden taustalla on koronakriisi, joka on synkentänyt monien yritysten tilannetta.

Ylen haastattelemat työntekijäpomot tyrmäävät Aarton ajatukset. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen pelkäävät, että yrityskohtainen sopiminen lisää työtaisteluita Suomessa.

JHL:n Niemi-Laine: Sopimuksia ei lähdetä avaamaan uudelleen

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo, ettei JHL:llä ole mitään tarvetta neuvotella sopimuksia uudelleen.

– Meillä ei ole mitään tarvetta lähteä avaamaan sopimuksia laajasti. Sopimukset ovat nyt kiinni ja sovittu on, mitä on sovittu.

Niemi-Laine muistuttaa, että työntekijät ja yritykset ovat tähänkin mennessä sopineet paikallisesti asioista, jos työnantajalla on ollut suuria taloudellisia vaikeuksia.

Kriisilauseke on tästä yksi esimerkki.

– Tässä ei ole meille mitään uutta. Me olemme sopineet paikallisesti erilaisista vaikean tilanteiden sopimuksista, joissa on pidetty huolta yrityksen toiminnasta ja taloudesta.

Paikallisessa sopimisessa voidaankin JHL:n puheenjohtajan mukaan edetä, jos siinä on kyse työntekijöiden ja työnantajan yhteisestä edusta.

Hänen mielestään nyt käynnissä oleva keskustelu paikallisesta sopimisesta kumpuaa toisenlaisista tarkoitusperistä. Niemi-Laine arvioi, että työnantajien tarkoituksena on nyt heikentää työntekijöiden työehtoja.

Niemi-Laine pelkää, että Metsäteollisuuden ehdottama yrityskohtainen sopiminen voi lisätä työtaisteluita. Varsinkin jos työntekijäliittojen asema paikallistasolla heikkenee, eikä osaamista työehtosopimusneuvottelujen edistämisestä yrityksessä ole.

Pron Malinen: Näkemys on isolla pyssyllä ammuttu

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinenkaan ei innostu työehtosopimuksen avaamisesta ja palkkojen neuvottelemisesta uudelleen.

Sen sijaan hän kannattaa paikallista sopimista ainakin yhdessä asiassa.

Hänen mukaansa kriisilauseke voidaan ottaa yrityksissä käyttöön, jos sen edellytykset täyttyvät. Harkinta asiassa pitää kuitenkin tehdä paikallisesti, eikä siihen pidä työnantaja- tai työntekijäliittojen puuttua.

– Aarton näkemys on vähän isolla pyssyllä ammuttu. Meillähän on aloja, jotka kärsivät pandemiasta. Ja sitten meillä on aloja, joissa tarvitaan entistä enemmän työvoimaa ja työllisyys on kasvanut.

Malinen ei kannata Metsäteollisuuden ratkaisua, jossa sopiminen luovutetaan yrityksiin.

– Nyt kun olen käynyt suoria keskusteluita metsäteollisuuden yritysjohdon kanssa, niin olen vakaassa käsityksessä, että se on tehty siellä suurten yritysten omaehtoisella ajattelulla.

Hänen mukaan päätöksessä ei ole tarkasteltu alan toimintaedellytyksiä Suomessa, vaan ainoastaan yrityksen pärjäämistä kilpailussa.

Yksi asia, mikä muutoksessa voi kärsiä, on vakaus. Malinen viittaa työtaisteluihin, jotka voivat lisääntyä jatkossa.

– Kyllähän se riski kasvaa metsäteollisuudessa.

Jatkossa metsäteollisuuden yritysten on ostettava työrauha työpaikkakohtaisilla sopimuksilla. Malinen arvioi, että työnantajat hakevat paikallisella sopimisella lisää määräysvaltaa.

Tämä yhtälö voi näkyä alalla levottomuutena.

Pamin Rönni-Sällinen: Neuvotteluita ei käydä julkisuudessa

Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ei ole innostunut tavasta, jolla Aarto toi esille ehdotuksensa työehtosopimusten mahdollisesta avaamisesta.

– Kummastelin kovasti tätä avausta, varsinkin kun meille ei ole tullut minkäänlaisia neuvotteluesityksiä aiheesta. Normaalisti näitä neuvotellaan liittojen välillä, eikä julkisuudessa.

Rönni-Sällinen ei haluakaan kommentoida asiaa, koska virallista esitystä ei ole annettu.

Pamilla ei myöskään ole käsitystä siitä, mitä aloja Paltan ehdotus mahdollisesti koskisi.

Rönni-Sällinen toivoo, ettei Palta seuraisi Metsäteollisuuden esimerkkiä yrityskohtaisessa sopimisessa.

– Meidän lähtökohta on se, että alakohtaiset sopimukset on paras keino sopia asioista. Alakohtaisesti sitten voidaan katsoa, mitä asioita voidaan siirtää työehtosopimusten kautta neuvoteltavaksi paikallisesti.

Pamin puheenjohtajan mukaan yrityskohtainen sopiminen saattaa vaarantaa kilpailun tasapuolisuuden. Toisia yrityksiä halvemman sopimuksen tehneet saavat kilpailuedun suhteessa toisiin.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat maaliskuussa yrityksiä helpottavasta tukipaketista. Paketin avulla yritysten lomautuksia helpotettiin, työnantajien eläkemaksuja alennettiin 910 miljoonalla eurolla ja työeläkemaksujen maksuaikatauluja joustavoitettiin.

Rönni-Sällisen mukaan kevään toimet ovat esimerkki siitä, että ongelmiin voidaan reagoida nopeasti myös keskusjärjestöissä.

– Jos pystymme sopimaan keskitetysti, niin se on hyvin kattavaa sopimista. Jos sopiminen pilkotaan yrityksiin, niin kattavuus on vähäisempää.

Voit keskustella artikkelista 6.10.2020 kello 23 asti.

Lue lisää:

Korona voi syödä palkankorotukset – Metsäteollisuuden malli ja kulkutauti vievät Suomea kohti paikallisesti sovittavia työehtoja

Analyysi: Metsäteollisuuden irtiotto muuttaa merkittävästi suomalaisen sopimisen kulttuuria – Onko edessä palkanalennuksia vai lisää joustavuutta?

Teknologiateollisuus varoittaa koronan vieneen palkankorotusvaran – työntekijäpuolen Teollisuusliitto pitää keskustelua ennenaikaisena

Lue seuraavaksi