1. yle.fi
  2. Uutiset

Kiinteistöalan ammattilainen uskoo, että Oulun yliopiston muutto toisi jättilaskun veronmaksajille – rehtori kieltää ja kaupunki tietää vain vähän

Rehtorin mukaan muuttosuunnitelmat ovat taloudellisesti järkeviä, vaikka varsinainen syy muuttoon onkin vetovoiman lisääminen.

Oulun yliopisto
oulu yliopisto  ulkokuva
Vaikka yliopiston suunnitelmat toteutuisivat, koko yliopisto ei muuttaisi lähemmäs keskustaa. Linnanmaan kampuksen kehittämistä jatkettaisiin. Marko Väänänen / Yle

Oulun yliopiston siirtymisessä keskustaan ei ole mitään järkeä, arvioi teollisuusneuvos Pertti Huuskonen.

– Hanke tarkoittaisi todennäköisesti jättilaskua Oulun kaupungille ja suomalaisille veronmaksajille.

Huuskonen kritisoi asiaa myös Kalevan kolumnissaan (siirryt toiseen palveluun).

Huuskonen on johtanut pitkään Oulun kaupungin teollisuuskylästä pörssiyritykseksi kasvanutta Technopolista. Technopolis-vuosien jälkeen hän on profiloitunut kiinteistöalan kansainvälisenä ammattilaisena (siirryt toiseen palveluun) (Forum24).

Pertti Huuskonen
Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen keväällä 2020. Timo Nykyri / Yle

Käytettävissä olevien tietojen valossa hankkeen mielekkyyttä on Huuskosen mukaan taloudellisessa mielessä vaikea ymmärtää.

Pelkästään Raksilan kampushankkeen aloitusvaihe merkitsisi Huuskosen mukaan kaupungille tonttituottojen menetyksiä jopa 30 miljoonaa euroa 50 vuoden vuokra-ajalla. Koko kampuksen siirtyminen voisi aiheuttaa yli 100 miljoonan euron tulojen menetykset 50 vuoden vuokra-aikana.

Hanke tarkoittaisi käytännössä kaupungin parhaiden maa-alueiden luovuttamista yliopistolle alihintaan. Valtiolle aikaisemmin Linnanmaalla lahjoitetuista maista ei saataisi mitään korvausta.

Siirto tulisi Huuskosen mukaan kalliiksi paitsi Oulun kaupungille myös Suomen valtiolle. Molemmissa on kyse viime kädessä veronmaksajien rahoista.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki on eri mieltä.

– Kaupungin veronmaksajille tämä ei tule maksamaan mitään, koska yliopisto itse vastaa kiinteistökustannuksista emmekä ole pyytämässä valtiolta lisäbudjettia.

Niinimäki tiedostaa, että myöhemmin hankesuunnittelun aikana selvitettäväksi tulevat myös liikenneinfraan liittyvät asiat ja niiden kustannukset.

Kaupunki ei tee päätöksiä ennen tarkempia suunnitelmia

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoo ymmärtävänsä hyvin teollisuusneuvos Pertti Huuskosen esille nostamia kysymyksiä.

– Huuskonen on alan ammattilainen, ja hän tarkastelee asiaa asianmukaisella tavalla.

Laajala kertoo lukeneensa Huuskosen kirjoituksen Kalevassa tänään pikaisesti, joten ei sen vuoksi voi kommentoida kirjoitusta yksityiskohtaisesti.

Laajalan mukaan kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta tietoa yliopiston hankkeesta kuin arvioitu laajuus neliömäärissä.

Pertti Huuskonen esimerkiksi toivoo, että kaupunki tekee huolella vaikutavuusselvitykset ennen kuin asian kanssa päätetään edetä.

– Olemassa olevan tiedon perusteella on vaikeaa tehdä vaikuttavuusselvitystä, joten siksi tarvitsemme tietoa, millaisesta muutoksesta tai varauksesta on kysymys, Laajala kommentoi.

Laajala kertoo, että Oulun yliopiston tulee esittää maalikuuhun 2021 mennessä tietoja muun muassa yliopistolta siirtyvistä toiminnoista ja niiden vaatimista logistisista tarpeista. Edellä mainitut asiat tulee yhteen sovittaa Raksilan alueella toimivien kauppojen kanssa.

Yhdyskuntalautakunta käsittelee yliopiston muuton hankehakemusta 13. lokakuutta. Laajala kertoo, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Raksilan käynnissä olevaa kaavoitusta Arinan ja Keskon uusien liiketilojen osalta tullaan jatkamaan niin, että alueelle myönnetään suunnitteluvaraus Oulun yliopistolle. Raksilaan kaavaillaan myös areenahanketta.

Lisäksi yliopiston muutto tuodaan kiireellisenä kaupunginvaltuustoon mahdollisesti jo marraskuussa, koska niin moni valtuutettu on vaatinut tätä.

Kaupunginjohtaja painottaa, että kaupunki ei tee ratkaisuja ennen kuin on kuullut tarkempia suunnitelmia, sillä mikäli muutto toteutuu, on se myös iso kaupunkirakenteellinen muutos.

– Kaupungin täytyy toimia objektiivisesti, tietoon perustuen. Itse otan tämän rauhallisesti, sillä etenemme asianmukaisessa järjestyksessä ja pyrimme täsmälliseen sekä mahdollisimman hyvään tietoon perustuviin ratkaisuihin.

Rehtori: "Suunnitelma on taloudellisesti järkevä"

Yliopiston hallituksen päätös pohjautuu teollisuusneuvos Pertti Huuskosen mukaan selvityksiin, joissa on hyvin alustavia oletuksia esimerkiksi uudisrakentamisen kuluista ja pääoman tuottoprosentista Raksilan alueella sekä Linnanmaan tilojen kunnostamiskuluista.

– Yliopiston hallituksessa ei ole yhtään kiinteistöalan osaajaa, mikä varmaan selittää tämän suuren kiinteistöhankkeen valmistelun hyvin keveän tason, sanoo Huuskonen.

Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertoo, että hankkeen laskelmat on tehty yliopistolain mukaisesti ja yhteistyössä kolmen konsultti-insinööritoimiston kanssa.

– Nämä riippumattomat kolme laskelmaa näyttävät aika samanlaisia lukuja. Uskomme, että suunnitelma on taloudellisesti järkevä.

Niinimäki sanoo, että yliopisto ei tee valintoja kiinteistösijoittamisen näkökulmasta, vaan tavoitteena on yliopiston vetovoiman lisääminen.

– Jos sitä ei pystytä kehittämään ja ei saada riittävästi opiskelijoita, seurauksena on, että alueelle ei riitä työntekijöitä. Sillä on suuria vaikutuksia alueen elinvoimaan.

Lue myös: Onko väliä, sijaitseeko yliopisto kilometrin vai vajaan viiden päässä keskustasta? Oulussa uskotaan, että on

Muuton taustalla välirikko?

Pertti Huuskosen on siinä käsityksessä, että ajatus siirtyä Linnanmaalta Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) tiloista keskustaan juontaa juurensa Oulun yliopiston ja SYK:n johdon välirikkoon pari vuotta sitten.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ei tunnista Huuskosen puheita välirikosta. Hän kertoo, että Oulun yliopistolla ja SYK:llä on hyvä neuvotteluyhteys.

Valtion jälkeen Oulun yliopisto on SYK:n neljänneksi suurin omistaja Tampereen ja Turun yliopistojen jälkeen.

Huuskonen muistaa Technopolis-ajoiltaan useita tapauksia, joissa maailman ja asiakkaan tarpeiden muuttuessa pitkiäkin vuokrasopimuksia on neuvoteltu uusiksi molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Linnanmaalla tällaiseen ratkaisuun ei ole päästy, eikä yliopistolla ole Linnanmaalla tilaa vaihtaa paikkaa ilman yhteistyötä SYK:n kanssa.

Jos yliopisto se lähtee Linnanmaalta, yliopistoa varten rakennettuja erikoistiloja on vaikea vuokrata muille tahoille. Niinpä kiinteistön arvon arvioidaan Huuskosen saamien tietojen mukaan laskevan 100–150 miljoonalla eurolla.

Yliopistokäyttöön suunniteltujen tilojen muuntaminen muuhun käyttöön vaatisi suuria rahallisia panostuksia. Muun käytön ongelmallisuuden osoittaa Huuskosen mukaan se, että kiinteistössä on edelleen tyhjillään jo neljä vuotta sitten yliopistolta vapautunut 9 000 neliön tila.

Niinimäki uskoo, että muutosta huolimatta Linnanmaalla arvo säilyy. Hän sanoo, että mikäli muutto tapahtuu, ei koko yliopisto muuttaisi Raksilaan. Kehitystyö Linnanmaalla jatkuisi edelleen.

Huuskonen arvioi, että yliopiston siirtyminen lähemmäs keskustaa vaikuttaisi laajemminkin, koska yliopiston lähellä on nyt lukuisia yrityskeskittymiä.

Muuton pelätään mitätöivän muut investoinnit

Iso osa yliopiston opiskelijoista asuu tällä hetkellä Linnanmaalla. Jos kampus siirtyy Raksilaan, halutaan opiskelija-asuntoja kampuksen läheisyyteen. Opiskeluasumisen tontit tulee luovuttaa alennetuin ARA-hinnoin.

Huuskosen laskelmien mukaan kaupungin tulojen menetykset olisivat tältä osin noin 750 000 euroa vuodessa ja vuokra-aikana 38 miljoonaa euroa.

– Suuren työpaikka- ja opiskelijakeskittymän siirto Raksilaan loisi isot paineet kymmenien miljoonien eurojen panostuksiin teihin, siltoihin ja pysäköintiin. Markettialueella investoinnit pysähtyisivät vuosikausiksi.

Raksilan marketit Oulussa
Tällä hetkellä Raksilan tontilla on iso markettialue. Timo Nykyri / Yle

Muuttohanke on myös pysäyttänyt Linnanmaan investoinnit ja alueen kaavatyöt. Monet muutkin hankkeet vaarantuvat Huuskosen mukaan Oulussa. Esimerkiksi Raksilan kalkkiviivoilla ollut kaavatyö ja Linnanmaan-Kaijonharjun kaavatyö keskeytyivät.

Linnanmaan kampuksen eteen tehdyt investoinnit, kuten Alakyläntien muutos nelikaistaiseksi valuisivat Huuskosen mielestä pääosin hukkaan.

Yliopisto aikoo avata muuton taustoja tarkemmin

Raksilan tilojen pääoman tuottoprosentiksi on laskettu viisi, kun se oikeasti on vastaavissa kohteissa ja sijainnilla Oulussa ainakin kuuden prosentin luokkaa. Huuskosen mukaan mikä tahansa tällaisia vertailuja työkseen tekevistä tahoista pitäisi viittä prosenttia liian alhaisena lukuna.

– Prosentin ero voi tuntua pieneltä, mutta se tarkoittaa 20 prosenttia korkeampaa pääomavuokraa, sanoo Huuskonen.

Noin puolet yliopiston Linnanmaan tiloista on peruskorjattu hiljattain, ja niiden käyttöiän lasketaan olevan jopa 40 vuotta. Yliopiston tilaamissa laskelmissa Linnanmaa-vaihtoehdossa kuitenkin korjattaisiin myös priimakunnossa olevia tiloja.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertoo, että perjantaina julkistetaan selvitys siitä, mitä mahdollinen muutto tarkoittaisi Oulun yliopiston ja kaupungin näkökulmasta.

– Uskon sen avaavan kysymyksiä paremmin kuin tähän mennessä on pystytty avaamaan.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi