1. yle.fi
  2. Uutiset

Yhä useampi pari-kolmekymppinen kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi – Oona Karvonen, 31, päätti panostaa jaksamiseen ja karsi työviikostaan yhden päivän pois

Alle 35-vuotiaiden kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta on yleistynyt 2000-luvulla.

terveys
GIF-animaatiossa lehtiä tippuu Oona Karvosen päälle.
"Minusta tuntuu, että kun on työpäivä – minulla ei ole elämää. Kun on vapaapäivä, se juoksee ohitseni liian nopeasti." Oona Karvonen pitää Rahaton Nainen -blogia, jossa hän kirjoittaa muun muassa suhteestaan työhön ja talouteen. Silja Viitala / Yle

Kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta on lisääntynyt viime vuosien aikana.

Yleisintä henkinen kuormitus on 35–54-vuotiailla (65 %), mutta varsinkin alle 35-vuotiailla kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta on yleistynyt 2000-luvun ajan, selviää Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista.

Kuormittuneiden joukkoon saattaisi kuulua myös Oona Karvonen, 31, ellei hän olisi jo muutamia vuosia sitten päättänyt karsia viikosta yhden työpäivän pois ja panostaa vapaa-aikaan.

Krooninen väsymys ja kyynistyminen vaivaavat erityisesti nuoria

Kolme vapaapäivää putkeen ois aika kiva,muistaa farmaseutti Oona Karvonen miettineensä vielä täysiä työviikkoja tehdessään.

Ensin Karvonen pakeni työelämää koulun penkille, kunnes tajusi, että opinnot olivat hänelle lähinnä tosiaan lähinnä pako työstä.

Vaikka diagnoosia ei ikinä tehty, jälkeenpäin Karvonen itse ajattelee, että taustalla saattoi olla työuupumusta.

– Tein tosi paljon töitä, ja kun oli vapaata, sitä jotenkin kompensoi sillä, että piti hirveästi mennä, tehdä ja juhlia. Se huononsi palautumista, ja siitä syntyi kierre.

Arvostan vapaa-aikaa niin paljon, että halusin luoda sille tilaa.

Oona Karvonen

Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä näkyy kokemus työn henkisen rasittavuuden yleistymisestä, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantunija Marianne Keyriläinen, joka on ollut kokoamassa 2019 vuoden työolobarometria.

Nyt tästä ryhmästä 61 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi, kun vuosituhannen alussa vastaava luku oli 49. Samaan aikaan nuorilla henkinen työkyky on heikentynyt ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyneet hieman.

Viime vuoden työolobarometrissa kartoitettiin ensimmäistä kertaa myös työuupumuksen oireita. Keyriläisen mukaan millenniaalien ikäryhmässä korostuvat työuupumuksen oireet, kuten kroonen väsymys, henkinen uupumuksen kokemus ja kyynistyminen työtä kohtaan.

Työelämän murros, digitalisaatio ja työn psykososiaalinen kuormittavuus näkyvät tuloksissa, Keyriläinen sanoo.

– Kun työ muuttuu tietotyöksi ja pirstaloituu, se rasittaa kognitiivista puolta, eikä niinkään enää fyysisesti.

Työn henkinen kuormittavuus näkyy alakohtaisesti, erityisesti esimerkiksi kuntasektorilla tai sosiaali- ja terveysalalla, sanoo Keyriläinen. Kuormittavuutta lisäävät stressi ja kiire.

Kuvassa on lyhennettyä työviikkoa tekevä Oona Karvonen lokakuussa 2020 Helsingissä.
Työn henkiseen rasittavuuteen vaikuttavat muun muassa kiire, tauotukset, vaikutusmahdollisuudet työtahtiin, ilmapiiri ja esimiehen toiminta. Silja Viitala / Yle

Työssä on imua ja vaikutusmahdollisuuksia

Oona Karvonen palasi opinnoista takaisin työelämään, mutta päättikin tehdä työtä omilla ehdoillaan. Vuokratyöfirman kautta työllistyvä Karvonen kertoi työnantajalle halustaan tehdä 80-prosenttista viikkoa.

– Arvostan vapaa-aikaa niin paljon, että halusin luoda sille tilaa. Olin seurannut kulutustani ja näin, että on mahdollista tehdä vähemmän töitä ja saada silti rahaa säästöön.

Työolobarometrin mukaan työelämän trendeissä on paljon hyvääkin: lähes puolet palkansaajista kertoo pystyvänsä vaikuttamaan omaan työtahtiinsa, yli 60 prosenttia koki työssään työn imua, ja varsinkin nuoret tuntevat, että työssä voi oppia uusia asioita.

– Työn imun kokemukseen ei vaikuta ikä. Tarmokkuuden, innokkuuden ja uppoutumisen kokemus oli lähes yhtä yleistä kaikissa ikäryhmissä. Se suojaa työuupumukselta ja he, jotka kokivat työssään energisyyttä, kokivat harvemmin työuupumuksen oireita, sanoo ministeriön erityisasiantuntija Keyriläinen.

Lyhyt viikko: lepoa, kävelyitä ja aikaa asioille

"Ylimääräisen" vapaa-ajan Oona Karvonen käyttää lepäämiseen ja asioihin, joista todella nauttii: hän herää ilman herätyskelloa, käy pitkällä kävelyllä ja kirjoittaa Rahaton Nainen -blogia (siirryt toiseen palveluun).

Karvonen on saanut sovittua itselleen työtahdin, joka sopii hänelle itselleen: tarpeeksi lepoa ja vapaata, jotta aikaa jää myös muille hänen arvostamilleen asioille.

Hän toivookin, että suomalainen työelämä muuttuisi yhä joustavammaksi, jotta esimerkiksi koronaepidemian jälkeen jokainen voisi muokata itselleen työn, jossa on itse tuottavimmillaan.

Moni ihmettelee, miten Helsingissä asuvalla Karvosella on varaa lyhennettyyn työviikkoon.

– Mitä enemmän hidastan työtahtia ja otan vapaata, sitä vähemmän minulla kuluu rahaa. En ole karsinut mistään itselleni tärkeästä vaan kiinnittänyt huomiota siihen, mihin käytän rahaa.

Kuvassa on lyhennettyä työviikkoa tekevä Oona Karvonen lokakuussa 2020 Helsingissä.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 25–32-vuotiaista naisista 19 prosenttia tekee osa-aikatöitä ja miehistä noin 7 prosenttia. Osa-aikatöiden määrä on kasvanut etenkin naisilla 20 vuoden aikana, suurimpia syitä ovat opiskelu tai kokoaikatyön puute. Noin viidennes on osa-aikatyössä muun syyn takia tai siksi, ettei halua kokoaikatyötä, kuten Oona KarvonenSilja Viitala / Yle

Nyt Oona Karvonen on "harjoituseläkkeellä", joksi hän itse kutsuu palkatonta lomaansa, joka jatkuu tammikuun loppuun saakka. Siihen hänellä on varaa pitkäjänteisen säästämisen tuloksena.

Ensimmäinen kuukausi on takana, ja Karvonen kirjoittaa blogissaan olleensa väsynyt, lukeneensa paljon, mutta myös miettineensä, miksi ihminen määrittelee itsensä niin vahvasti työnsä kautta. Miksi "mitä sä teet työksesi" on ensimmäinen kysymys, joka uudelta tutulta tivataan?

Hidastaminen on joka tapauksessa tuonut jaksamista myös työpaikalle, Karvonen sanoo.

– Olen onnistunut hidastamaan elämää. Käytän vapaa-aikaa rauhoittumiseen ja palautumiseen, ja se vaikuttaa jaksamiseen. Tuntuu, että olen töissä positiivisempi ja jaksan ottaa jokaisen asiakkaan yksilöllisesti vastaan.

Nuorten naisten työssäjaksamista käsitellään tiistaina 10.11. Ina Mikkolan Tilipäivä-ohjelmassa klo 21 Yle Areenassa.

Lue myös:

Horjutko jaksamisesi rajoilla? Opettaja, lähihoitaja ja työsuojeluvaltuutettu sinnittelivät romahdukseen asti, sitten iski syyllisyys: "Ei kai näin nuorena saisi uupua"

Eeva Kolu, 34, paloi kolmesti loppuun ja puhuu nyt millenniaalien burnoutista, jotta voisimme olla itsellemme armollisempia – 5 syytä, miksi nykyaika uuvuttaa

Oletko sinäkin unelmoinut lyhennetystä työviikosta? Miten pidät huolta omasta jaksamisestasi työelämässä?Voit keskustella aiheesta 11.11. klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi