1. yle.fi
  2. Uutiset

Yksin omakotitalossa asuva Eevi Telkkälä, 95, rakastaa rollaattoriretkiä luontoon hoitajan kanssa – "Nukun sitten sen yön hyvin"

Kodinhoidon turvin yksin kotona asuvien liikuntamahdollisuudet voivat olla heikot, kun taas palvelukodeissa liikkumaan pääsee paremmin.

ikääntyneet
Eevi Telkkälä, 95, nauttii ulkoiluretkistä hoitaja Maria Nurmelan kanssa
Eevi Telkkälä, 95, nauttii ulkoiluretkistä hoitaja Maria Nurmelan kanssa

Kun 95-vuotias Eevi Telkkälä syleili ruuhkavuosinaan paksuja, vanhoja kuusipuita, ei sitä pidetty terveystekona. Telkkälä muistelee, että hänen poikansa naureskeli äidin hassuille halauspuille. Metsästä sai lohtua, kun mieli oli maassa tai surua elämässä.

Rovaniemeläisellä Telkkälällä on aina ollut syvä luontosuhde. Hän istuu usein keittiön ikkunan ääressä tarkkailemassa pihan luontoa.

Ikkunaan kopsahtavat linnut saavat Telkkälältä hellää hoivaa, ja loukkaantunut siipi teippauksen.

– Tykkään, että ei sitä eläintäkään saa jättää, Telkkälä tuumaa.

Eevi Telkkälä katsoo kiikareilla ikkunasta ulos.
95-vuotias Eevi Telkkälä tarkkailee pihalle ruokailemaan tulevia poroja ja muita metsän eläimiä.Minna Aula / Yle

Lonkan kipu on hidastanut ahkeran luonnossa liikkujan elämää, mutta nuorempana kilpaa hiihtänyt Telkkälä sanoo "vielä hiihtävänsä, jos joku vain laittaa sukset jalkaan kiinni".

Telkkälä on rintamaveteraani ja hän saa kaupungin maksaman ulkoilutuspalvelun.

Usein yksin kotonaan asuvat ikäihmiset tarvitsevat apua ulkoiluun ja se on lähinnä omaisten ja vapaaehtoisten varassa.

Tutkimustulokset puhuvat puolestaan: menkää luontoon

Ikäinstituutin vanhempi tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Erja Rappe on tutkinut viherympäristön hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia jo 20 vuotta.

Rappe toteaa, että luonnossa liikkuminen on polarisoitunut. Kodinhoidon turvin yksin kotona asuvien liikuntamahdollisuudet voivat olla heikot, kun taas palvelukodeissa liikkumaan pääsee paremmin.

– Tarvetta liikuntaolosuhteiden parantamiselle on hurjasti. Luonnossa liikkuminen olisi kustannustehokkaimpia keinoja ikäihmisten toimintakyvyn parantamiseen ja sen ylläpitämiseen, Rappe sanoo.

Kohta neljännes Suomen väestöstä on eläkeiän ylittäneitä. Yleensä fyysinen aktiivisuus alkaa hiipua 80 ikävuoden jälkeen. Rappen mukaan yksi ongelma onkin siinä, ettei iäkkäiden ääni kuulu esimerkiksi asuinalueiden suunnittelussa.

– Asuinympäristöjä tulisi kehittää niin, että kaikenikäisten on hyvä asua, myös silloin kun toimintakyky on alkanut heikkenemään.

Tutkimusten mukaan mitä enemmän asuinalueella on viherympäristöä sitä enemmän erityisesti ikäihmiset liikkuvat. Se on heille tuttua ja mielekästä.

– Jos on terveyshuolia tai mieli maassa, niin kannattaa lähteä luontoon. Se on monin tavoin rauhoittava, elvyttävä paikka. Pelkkä oleilu riittää, se ei vaadi fyysistä aktiivisuutta, Rappe sanoo.

Viherympäristön vaikutukset ovat myös fysiologisia. Rappen mukaan luonnossa oleminen vahvistaa immuunipuolustusta ja lievittää elimistön hiljaista tulehdusta, joka on usean tarttumattoman taudin taustalla.

Korona muutti tilannetta

Vanhustyön keskusliiton vastaavan toiminnanohjaaja Anu Lintilän mukaan ulkoilumahdollisuudet vaihtelevat hoivakodeittain paljon. Usein omaisten ja vapaaehtoisten rooli on merkittävä, kun ikäihminen tarvitsee ulkoiluapua.

– Sekä kotona että hoivakodeissa asuvien ikäihmisten ulkoilua voisi olla enemmän, Lintilä toteaa.

Vapaaehtoisia ulkoilukavereita on jo paljon, mutta tarve on suurempi kuin avustusporukka. Koronakeväänä erityisesti kotona asuvat jäivät ilman ulkoiluapua. Tilanne näkyi myös hoivakodeissa, ja osa vapaaehtoistoiminnasta on edelleen tauolla.

Eevi Telkkälä ja Maria Nurmela
Eevi Telkkälä on rintamaveteraani ja hän saa kaupungin maksaman ulkoilutuspalvelun.Minna Aula / Yle

– Useimmiten hoitohenkilökunnan resursseilla valmistellaan ulkoilua, mutta itse toteutus tapahtuu omaisten ja vapaaehtoisten voimin, Lintilä sanoo.

Koronakevät oli raskas myös Rovaniemen Juotaksen kylässä asuvalle Eevi Telkkälälle. Lähinaapureita ei ole harvoja mökkiläisiä lukuun ottamatta. Nekin ovat rollaattorin ulottumattomissa.

Paljaat jalat nurmikolla toimivat kuin ihmelääke

Kevään ahdistus ja vierailukiellot helpottivat. Vihdoin on aika lähteä ulkoilemaan tukihenkilön kanssa.

Naapurikylästä Eevi Telkkälän kotiin on tullut rovaniemeläisen hyvinvointi- ja senioripalveluja tuottavan Violamon yrittäjä Maria Nurmela.

– Minä ainakin olen niin tyytyväinen ja onnellinen ja nukun sitten sen yön hyvin, Telkkälä toteaa.

Luontoretkillä Nurmela huomaa asiakkaistaan sen virkistävyyden. Silmiin tulee eloa ja nuorentava vaikutus näkyy omaisille. Tutut kukat ja kasvit herättävät muistoja, joista keskustellaan.

– Eräs asiakas ei ollut moneen kuukauteen käynyt ulkona. Hän riisui sukat ja laittoi paljaat jalat nurmikolle. Retken jälkeen omaiset kysyivät, että mitä ihmelääkettä tämä asiakas on saanut, Nurmela sanoo.

Hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmela
Rovaniemeläinen hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmela korostaa turvallisen saattajan merkitystä ulkoiluretkillä.Minna Aula / Yle

Tärkeitä ovat myös eläimet, joita tarkkaillaan ja niistä keskustellaan paljon.

– Ne tuovat tähän hetkeen. Monet kokevat, että kivutkin vähenevät, Nurmela sanoo.

"Monen asiakkaan kanssa olemme aluksi ostaneet hyvät jalkineet"

Nurmela on tehnyt aiemmin töitä lähihoitajana kotipalvelussa. Hän tietää, että moni ikäihminen kaipaa ulos ja ahdistuu neljän seinän sisällä, mutta ei välttämättä uskalla lähteä liikkeelle.

On tärkeää että mukana on turvallinen saattaja, joka tietää ikäihmisen tarpeista ja sairauksista, ja osaa ottaa ne huomioon. Myös apuvälineet, kuten kävelykeppi tai rollaattori auttavat.

– Monen asiakkaan kanssa olemme aluksi ostaneet hyvät jalkineet.

Eevi Telkkälä astelee tottuneesti terassin liuskaa pitkin pihalle. Tiukka ote rollaattorista pitää ja lopulta kengät huiskivat pitkin pihanurmea. Telkkälä on tottunut apuvälineeseen ja laskee siitä huumoria, omaan ihastuttavaan tapaansa.

– Minulla on neljä jalkaa ja oma tyyli, 95-vuotias Eevi Telkkälä sanoo.

Hän osoittaa männyn alla kasvavia hiirenvirnoja ja pyytää vieressä kulkevaa hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmelaa poimimaan kukkia.

Naiset ovat tunteneet toisensa jo pitkään.

– En pärjäisi, jos ei Mariaa olisi. Minä luotan tuohon ihmiseen, Telkkälä sanoo liikuttuneena.

Hän liittää kätensä yhteen, katsoo kahvipöydän toisella puolella olevaa Nurmelaa ja sanoo: "Kiitos".

Lue myös:

Korona-arjen pitkittyminen nakertaa ikäihmisten mielialaa: "Ei ole mitään haaveita enää" – Lähde mukaan karkottamaan apatiaa

Ikäihmisille kaivataan liikunta- ja ulkoilupalveluita – Kun 92-vuotias Elina Korin saa Miisa Pihlajan apuun, silloin sauvakävellään tai jumpataan

Lähteet: Ikäinstituutti

Lue seuraavaksi