Hyppää sisältöön

Haulitornin salaisuus pysyi kahden perheen hallussa: Tampereen toinenkin ikoninen maamerkki palaa taas paikalleen

112-vuotias haulitorni joutui täydelliseen kuntoremonttiin.

Pispalan Haulitornin pystytys alkoi tiistaina aamulla. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Suomen ainoa säilynyt haulitorni palaa taas maisemaan. Haulitorni on ikoninen osa Tampereen maisemaa ja Pispalan kaupunginosan symboli.

Ikä on alkanut painaa 112 vuotta vanhaa haulitornia, joka joutui täydelliseen kuntoremonttiin. 55-metrisen haulitornin koppiosan pohjasta näkyi paikoin läpi, osa portaista oli rikki ja betonirakenteissa oli vikaa.

Haulitorni purettiin osiin keväällä ja kuljetettiin korjattavaksi yli miljoonan euron remonttiin.

Tiistaina sitä alettiin pystyttää.

Pystytys kestää ennakkotietojen mukaan useita päiviä. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Tiistaina asennettiin haulitornin alaosaa. Yläosa on tarkoitus asentaa ensi viikon tiistaina, jos sää sen sallii.

Aiemmin Tampereella oli pitkään evakossa kansallismaisemaan kuuluvat Hämeensillan patsaat, jotka palasivat kunnostuksen jälkeen paikalleen viime viikolla.

Suojeltu rakennus

Pispalan haulitorni on Suomen haulitorneista ainoa, joka yhä seisoo pystyssä. Pispalan haulitehdas ei ollut maan ainoa, mutta sen torni on viimeinen yhä jäljelle jäänyt.

Haulien valmistaminen päättyi Pispalassa vuonna 1972, ja sen jälkeen torni oli pitkään vailla käyttötarkoitusta. 1990-luvulla kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni otti juhlatilat pyörittääkseen, ja sen jälkeen vanha tehdas on ollut käytössä.

Ei ollut itsestäänselvää, ettei haulitornia purettu. Nyt sitä ei tarvitse pelätä, sillä haulitorni on suojeltu rakennus.

Kaksi perhettä suojeli valmistuksen salaisuutta

Pispalan haulitornin rakensi Oy K.Hjorth Ab vuonna 1908. Sitä ennen hauleja oli tehty Tampereella puurakenteisessa tornissa.

Hauleja meni kaupaksi, koska metsästyksen suosio kasvoi ja Amerikasta tuotiin edullisia haulikoita.

Haulitorni on suojeltu rakennus. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Haulitornin ollessa käytössä (siirryt toiseen palveluun) portaita nousi joka aamu varhain haulimestari. Ylös kiivettyään hän lämmitti ison kattilan, jossa lyijyharkot sulatettiin.

Harkot valmistettiin alhaalla tiilitehtaassa. Huipulta sulanut lyijy pudotettiin pieninä pisaroina alas putkea. Jäähtyessään pisarat muuttuivat hauliksi. Lopullisen jäähtymisen varmisti alla oleva vesiastia.

Pispalan Moreenin kotisivuilla (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, kuinka Pispalan Haulitehtaan työväestön muodosti kaksi perhettä: Heinäset ja Järvensivut. Näiden perheiden ja Haulitehtaan johdon välillä oli tehty elinikäiset sopimukset, jotka velvoittivat perheitä pitämään salassa kaiken haulien valmistukseen liittyvän.

Haulitorni purettiin keväällä. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Lue lisää:

.
.