Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Parturikampaaja Raschelle Proctorin perheessä ei juuri keskustella politiikasta. Aviomies puhuu politiikkaa toisinaan ystäviensä ja omien vanhempiensa kanssa, vaimon kanssa puheenaiheet ovat toiset.

Proctor miettii työpaikallaan pitkään vastausta kysymykseen, mikä lopulta painaa hänen äänestyspäätöksessään.

– Haluan, että pienyritykset menestyvät. Kaduilla on oltava turvallista lapsille. Heille on saatava enemmän tekemistä, puistoja ja muuta. Aivan pieniä asioita.

Ehdokkaiden plussista ja miinuksista hän ei äkkiseltään osaa sanoa mitään.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ratkaisevassa asemassa ovat ne ihmiset, joiden mielipidettä ei usein ensimmäisenä kysytä: kuolevien teollisuusalueiden asukkaat, etniset vähemmistöt ja pikkukaupungeissa asuvat perheenäidit.

Sellainen on juuri Raschelle Proctor. Hän on kolmen lapsen äiti, joka muutti perheineen Pohjois-Carolinaan aviomiehen kotiseudulle lähelle neljä vuotta sitten. Koti on nyt Oxfordissa, noin 9000 asukkaan pikkukaupungissa.

Tässä jutussa kerromme, millaisilla ihmisryhmillä on Yhdysvaltain presidentinvaalituloksen kannalta suuri merkitys ja miksi nämä ryhmät ovat vaalituloksen kannalta ratkaisevia.

Toisten äänillä on enemmän merkitystä kuin toisten

Proctor ei äänestänyt viime vaaleissa, mutta tänä vuonna hän aikoo äänestää. Kun vain tietäisi ketä.

Demokraateille ja republikaaneille juuri hän on todellinen kultakimpale, joka on vakuutettava oman ehdokkaan puolelle hinnalla millä hyvänsä.

Proctor asuu yhdessä ratkaisevista vaa’ankieliosavaltioista. Niissä hänen kaltaistensa, kahden vaihtoehdon välillä heiluvat äänestäjät ratkaisevat.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.


AIHEESTA ENEMMÄN


Vaa’ankieliosavaltioissa voittaja voi ratketa vain muutaman tuhannen äänen turvin.

Siksi pelkkä osavaltion tuijottaminen ei riitä. On tunnistettava, mitkä äänestäjäryhmät vaa’ankieliosavaltion sisällä ovat vaalituloksen kannalta merkittävimmät. Kaikkein tärkeintä on vaikuttaa heihin.

Juuri tämän Donald Trumpin kampanjakoneisto ymmärsi demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin koneistoa paremmin neljä vuotta sitten. Trump voitti esimerkiksi 10 miljoonan asukkaan Michiganin osavaltion vain 11 000 äänen erolla Clintoniin.

Lähiöissä asuvien valkoisten naisten lisäksi avainäänestäjiä ovat näissä vaaleissa esimerkiksi yli 65-vuotiaat, latinomiehet, nuoret mustaihoiset miehet ja vanhojen teollisuusalueiden vähän koulutetut valkoiset. Seuraavaksi kerrotaan, miten ja miksi juuri he voivat ratkaista vaalit.

1. Pikkukaupunkien naiset

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhdysvaltain isoissa kaupungeissa äänestetään demokraatteja ja maalla republikaaneja. Näin on ollut iät ja ajat.

Mitä tähän väliin jää? Yhdysvaltain suurkaupunkien alati kasvavat lähiöt ja pikkukaupungit.

Niissä asuu hieman yli puolet amerikkalaisista (siirryt toiseen palveluun).

Viime presidentinvaaleissa Trump voitti lähiöissä demokraattien Hillary Clintonin selvällä viiden prosenttiyksikön erolla (siirryt toiseen palveluun). Nämä äänet olivat erityisen merkittäviä Michiganin ja Wisconsinin vaa’ankieliosavaltiossa, jotka lopulta kääntyivät niukasti Trumpille.

Tämän tempun Trump haluaa toistaa, naisten avulla.

Panoksia kannattaa panna esimerkiksi rotulevottomuuksien koettelemaan Wisconsiniin, missä nuorten naisten äänestysprosentti on korkeampi kuin muualla (siirryt toiseen palveluun) maassa.

Demokraattien ehdokas Joe Biden johtaa Wisconsinin kisaa gallupien mukaan noin seitsemällä prosenttiyksiköllä (siirryt toiseen palveluun). Alueen nuorissa äänestäjissä on myös keskimäärin enemmän republikaaneja kuin muualla maassa, joten Trumpin kampanjan saattaa tavoitella juuri osavaltion nuoria.

Trump näyttääkin tekevän lähiöiden suhteen kaikkensa.

Hänen kampanjassaan on kaikuja 1960-luvun lopulta. Silloin ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingin murha aloitti levottomuuksien vyöryn yli sadassa kaupungissa ympäri maan.

Presidenttikampanjoissa vaadittiin lakia ja järjestystä samaan tapaan kuin Trump tekee nyt.

Tarkoitus on vedota erityisesti koulujen koronasuluista ja lasten turvallisuudesta huolissaan oleviin naisiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

New York Timesin mukaan Trump ei ole toistaiseksi onnistunut vakuuttamaan äänestäjiä siitä, että lähiöiden tilanne olisi niin epävakaa kuin hän antaa ymmärtää. Lehden kyselytutkimuksen perusteella (siirryt toiseen palveluun) Wisconsinin ja Minnesotan asukkaat eivät ole esimerkiksi erityisen huolissaan rikollisuuden kasvusta kotiseudullaan.

– Jos olisi pakko nostaa yksi vaa’ankieliryhmä kaikkein tärkeimmäksi, valitsisin lähiöiden valkoiset naiset. Heidän äänestysprosenttinsa on aina korkea, heitä on paljon kaikissa vaa’ankieliosavaltioissa ja he saattavat olla herkempiä vaihtamaan kantaansa kuin muut, sanoo Christopher Borick, mielipidemittauksiin erikoistunut politiikan tutkimuksen professori Muhlenbergin yliopistosta Ylen videohaastattelussa.

2. Nuoret mustaihoiset miehet

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mustaihoiset äänestäjät kannattavat useimmiten vankasti demokraatteja. Vuonna 2016 Trumpia äänesti niin harva tummaihoinen nainen, että heidän osuutensa mahtuu virhemarginaaliin (siirryt toiseen palveluun).

Vaaliennusteiden mukaan Biden on saamassa mustien keskuudessa yli 80 prosentin kannatuksen.

Nämä seikat eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö molempien kampanjoiden kannattaisi yrittää vaikuttaa mustaihoisiin äänestäjiin.

Siihen on pääasiassa kaksi syytä.

Ensiksi merkittävää on, käyvätkö he ylipäätään äänestämässä. Varsinkin mustaihoisten miesten äänestysprosentti on tyypillisesti ollut alhaisempi kuin muiden. Vuonna 2016 heistä äänesti 54 prosenttia. (siirryt toiseen palveluun) Valkoisista miehistä taas äänesti 64 prosenttia.

Jos mustien äänestysaktiivisuus on tälläkin kertaa alhainen, se on republikaaneille hyvä uutinen. Siksi yksi tapa vaikuttaa vaalitulokseen on rohkaista heitä olemaan äänestämättä.

Channel 4 tv-kanavan paljastuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Trumpin kampanja kohdisti vuonna 2016 sosiaalisessa mediassa noin 3,5 miljoonalle tummaihoiselle mainoksia, joissa muun muassa hyökättiin poikkeuksellisen kovaa Hillary Clintonia vastaan. Tavoite oli saada mahdollisimman moni jäämään vaalipäivänä kotiin.

Mainoksia levitettiin 16 vaa’ankieliosavaltiossa.

Esimerkiksi Michiganissa, jossa Trump voitti äärimmäisen niukasti neljä vuotta sitten, 15 prosenttia äänestäjistä on mustia. Uutiskanavan paljastusten mukaan heistä noin kolmannes kuului Trumpin kampanjan arvion mukaan väestöön, joka arpoi, äänestääkö Clintonia vai jättääkö kokonaan äänestämättä.

Biden on johdossa Michiganissa, Wisconsinissa ja Pennsylvaniassa, mutta mustaihoisten äänestäjien passiivisuus tai kelkan kääntyminen saattaisi vaikuttaa myös hänen kannatukseensa.

Toinen syy mustien äänestäjien merkitykseen on nuorissa.

Juuri nyt näyttää, että Trumpilla on eniten mahdollisuuksia alle 44-vuotiaiden mustaihoisten keskuudessa. He vaikuttavat olevan Bidenin takana harvemmin kuin muut.

Eniten Trump vetoaa vähän koulutettuihin ja pienituloisiin. Näille äänestäjille ovat tärkeitä erityisesti Trumpin antama lisärahoitus mustien suosimille oppilaitoksille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Trumpin kannatusta mustaihoisten joukossa on lisännyt se, että mustien työttömyysluvut olivat alhaiset ennen koronapandemian iskemistä. Monilla alueilla mustaihoiset ovat kuitenkin kärsineet koronasta tai pandemian seurauksista suhteellisesti eniten.

Trumpin saama koronatartunta voi joko herättää heidän joukossaan sympatiaa tai sitten alleviivata entisestään Trumpin epäonnistumista pandemian hoitamisessa.

3. Etelän latinoväestö

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Latinotaustaiset amerikkalaiset ovat tilastojen perusteella jakautuneempi äänestäjäryhmä kuin mustaihoiset. Enemmistö heistä on kyselyjen perusteella Bidenin kannalla, mutta myös Trumpilla on kannattajia.

Biden ei siis ole tämän ryhmän joukossa niin suosittu kuin Hillary Clinton oli 2016.

Latinojen joukossa ehdokkaiden kannatus jakautuu voimakkaasti sukupuolen mukaan. Naiset kannattavat Bidenia merkittävästi useammin kuin miehet.

Demokraattien kannalta huono uutinen on, että juuri latinonaiset äänestävät tyypillisesti harvemmin kuin miehet.

Jos äänestysprosentti latinojen keskuudessa jää alhaiseksi, kisa voi kiristyä tärkeissä vaa’ankieliosavaltioissa Arizonassa ja Floridassa.

Floridalla on presidentin valinnan kannalta valtava merkitys, sillä siellä on tarjolla kolmanneksi eniten valitsijamiehiä. Floridan voittaja on usein koko kisan voittaja.

Ehdokkaat käyvät sekä Floridassa että Arizonassa parhaillaan veristä taistelua. Molemmissa osavaltioissa tilanne oli pitkään niin tasainen, että kannatuserot mahtuivat virhemarginaalin sisään. Tuoreimpien mittausten mukaan Biden on kohentanut asemiaan viime viikon väittelyn jälkeen.

Molemmissa osavaltioissa runsaalla viidesosalla (siirryt toiseen palveluun) äänestäjistä on latinotausta.

Heistä monet olivat demokraattien ehdokkuutta tavoitelleen Bernie Sandersin takana.

Biden ei ole onnistunut innostamaan heitä samaan tapaan kuin Sanders, sanoo professori Christopher Borick.

Bidenia on arvosteltu (siirryt toiseen palveluun) siitä, että hän on kääntänyt liian vähän mainoksiaan espanjaksi.

– Latinojen merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä heidän määränsä nousee juuri vaa’ankieliosavaltioissa. Tulevaisuudessa se on kaikkein tärkein ryhmä. Se, joka ensimmäisenä saa heidät uurnille, pääsee todella pitkälle, Borick sanoo.

Politicon mukaan (siirryt toiseen palveluun) erityisesti Floridan latinojen joukossa on ollut syksyn aikana merkkejä disinformaatiokampanjasta. Varsinkin Qanonin salaliittoteoriat esimerkiksi johtavien demokraattien pedofiliaringistä ovat levinneet Floridan espanjankielisessä sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin.

Samaan aikaan Trumpin kannatus on kasvanut Floridan latinojen joukossa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lisääntynyt valeuutisten levittäminen voi olla osasyy Trumpin menestykseen. Isompi selitys kannatuserolle on, että Floridassa on enemmän kuubalaistaustaisia latinoja kuin Arizonassa. He ovat perinteisesti arvoiltaan konservatiivisempia kuin ne, jotka ovat kotoisin Meksikosta tai Etelä-Amerikan mantereelta.

Jos Trump saa Floridan kuubalaistaustaiset laajasti liikkeelle, hänen osakkeensa aurinko-osavaltiossa kohenevat selvästi.

4. Vanhojen teollisuusalueiden valkoiset miehet

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kyllästymiseen asti on toistettu, että vanhojen teollisuusalueiden valkoiset miehet olivat Trumpin voiton tae vuonna 2016.

Trump voitti tuolloin Pennsylvanian osavaltion 44 000 äänellä eli vain 0,7 prosenttiyksiköllä. Se oli ensi kerta, kun republikaani voitti osavaltion sitten vuoden 1988. Suuri merkitys oli nimenomaan vähän koulutetuilla miehillä, joiden toimeentulo on kiinni alueen hiiliteollisuuden työpaikoista.

Neljän vuoden takaisissa vaaliennusteissa valkoisten vähän koulutettujen miesten merkitys jäi osittain huomaamatta.

Tänä vuonna näiden ihmisten merkitys ei ole kenellekään epäselvä, kaikkein vähiten ehdokkaiden kampanjakoneistoille.

Niin sanotun ruostevyöhykkeen asukkaiden huoli taloudesta, tuloerojen kasvusta, jälkikasvun pärjäämisestä ja palvelujen vähenemisestä ei ole kadonnut.

– Osa tästä äänestäjäryhmästä on huolissaan myös siitä, että valkoiset ovat pitkällä aikavälillä jäämässä vähemmistöön näissä osavaltioissa, sanoo politiikan tutkimuksen professori Christopher Borick.

Viime vaaleissa 64 prosenttia kaikista vähän koulutetuista valkoisista äänesti Trumpia, ja Trump haluaa heidät liikkeelle myös nyt.

Ongelmia on kaksi.

Ensinnäkin, kaikissa tärkeissä vaa’ankieliosavaltioissa kouluttamattomien valkoisten osuus on laskenut kuluneiden neljän vuoden aikana. Tämä on seurausta siitä, että sekä koulutettujen valkoisten että latinojen määrä näissä osavaltioissa on kasvanut.

Toiseksi, tämänkin joukon äänestysvilkkaudesta on syytä olla huolissaan. Vuonna 2016 äänestysprosentti oli tässä ryhmässä noin 57.

Silloin Trump oli kuitenkin poikkeuksellisessa nosteessa kouluttamattomien valkoisten joukossa. Nyt Trumpin pitäisi pystyä osoittamaan, miten elämä on hänen presidenttikaudellaan parantunut.

Korona on entisestään vaikeuttanut monen toimeentuloa, mutta Trumpin olisi saatava liikkeelle vähintään yhtä suuri joukko vanhojen teollisuusalueiden valkoisia kuin 2016. Se on vaikeaa myös, koska ruostevyöhykkeellä Bidenia ei inhota samalla tavoin kuin Hillary Clintonia.

Vähän koulutetut valkoiset ovat Trumpille merkittävä ryhmä toisestakin syystä. He muodostavat suurimman osan evankelikaalisista (siirryt toiseen palveluun), jotka ovat Trumpien kannattajien kovaa ydintä.

Neljä vuotta sitten valkoisista evankelikaalisista Trumpia äänesti huimat 77 prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Evankelikaalisia asuu vaa’ankieliosavaltioista esimerkiksi Iowassa ja Ohiossa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tunteeko vaa’ankieliäänestäjä oman arvonsa?

Sekä Trumpin että Bidenin kampanjat voisivat saada parturikampaaja Raschelle Proctorin toiveista kiinni. Vakuuttaa olevansa paras takaamaan kivijalkayrittäjien menestystä, ehkäisemään rikollisuutta ja panostamaan kouluihin juuri Pohjois-Carolinassa.

Mielipidemittauksiin erikoistuneen professori Borickin mukaan Proctor on juuri sellainen ihminen, jota kaikki nyt etsivät.

– Täällä Pennsylvaniassa ihmisellä, joka ei ole vielä päättänyt kantaansa, on suuri mahdollisuus päätyä vaikka televisioon. Ihan totta! Toimittajat etsivät heitä niin paljon.

Borick kertoo saavansa päivittäin ympäri maailmaa viestejä, joissa kysellään, mistä vaa’ankieliäänestäjiä voisi löytää.

Tähän mennessä Proctorista ei kuitenkaan ole tuntunut siltä, että häntä kohdeltaisiin äänestäjänä kuin kultakimpaletta.

Hän viettää paljon aikaa puhelimellaan, ja on tuskastunut saamiinsa ristiriitaisiin viesteihin. Trump ja Biden tekevät äänestäjille lupauksia minkä ehtivät.

– Kuuntelen Pandoraa (internet-radiokanava) päivittäin, ja sieltä kuulen mainoksen toisensa perään. Tavallaan arvostan sitä, mutta sitten toisaalta… puhuvatko he mainoksissa totta? Tekevätkö he, mitä lupaavat?

Hän pitää tauon ja jatkaa:

– Rehellisesti sanoen, he molemmat vaikuttavat hiukan lapsellisilta. Kuin pikkulapset nahistelemassa. Toivoisin kai, että he ottaisivat asiat vakavammin varsinkin kaiken tämän keskellä.

Raschelle Proctoria haastatteli Oxfordissa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 13. lokakuuta kello 22 asti.