1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suolistobakteerit

Ennen antibioottien liikakäyttöä ja roskaruokaa ihmisten suolistossa kuhisi terveempi mikrobiyhteisö – keskiajan käymäläjäte auttaa vertailemaan

Ihmisen suolistossa on puolentoista kilon yhdyskunta pieniä voimatekijöitä, joilla on vaikutusta niin ruumiilliseen kuin henkiseen hyvinvointiin.

Näin paljon on jäljellä puolen vuosituhannen takaisesta latvialaisesta käymälästä ja sen jätteistä. Kuva: Uldis Kalējs

Teollisuusmaiden asukkaiden suolistossa elelee selvästi erilainen mikrobiyhteisö eli mikrobiomi kuin ihmisillä, jotka saavat nykyisinkin elantonsa luonnosta metsästämällä ja keräilemällä. Yhä useamman tutkimuksen mukaan ero voi selittää paitsi ärtyneen suolen oireyhtymää niin myös allergioita ja sairaalloista lihavuutta.

Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa näiden ongelmien jäljille lähdettiin tutkimalla käymälöitä ajalta ennen teollistumista. 1300–1400-luvuille ajoitetut käymälät oli löydetty Latvian pääkaupungista Riiasta ja Jerusalemista Israelista.

Tutkijat etsivät ulosteesta vertailukohtaa ihmisten nykyisille mikrobiomeille. Muinaisten mikrobien tutkimus oli tässä käytössä ensi kertaa. Aiemmin sillä on jäljitetty menneiden aikojen epidemioita.

Brittiläisen Cambridgen yliopiston paleoekologille Piers Mitchellille vanhat vessat ovat tuttu juttu. Hänen työryhmänsä mikroskooppien alla ulosteista on paljastunut paljon loisia, jotka vaivasivat esivanhempiamme.

Mitchellin johtamissa tutkimuksissa (siirryt toiseen palveluun) on viime vuosina jäljitetty muun muassa valtava loismäärä pronssikaudella suolla asuneiden, kaloilla ja äyriäisillä eläneiden englantilaisten ulosteista sekä kuvauksia ulosteiden sisältämistä loisista vanhimmista kreikkalaisista lääketieteellisistä teksteistä.

– Jotta voisimme ratkaista, miltä nykypäivän terveen mikrobiomin tulisi näyttää, on paikallaan selvittää, millainen se oli aikana ennen antibiootteja, roskaruokaa ja muita teollisen ajan ilmiöitä, Mitchell selittää uusimman tutkimuksen perusteita.

Vaikka keskiajan riialaisen suoliston bakteerikanta olisikin ollut terve, suolissa myllersivät muun muassa lapamadot. Mikroskooppikuvassa on Riiasta löytynyt keskiaikainen lapamadon muna. Kuva: Ivy Yeh / Cambridgen yliopisto

Saksalaisen Max Planck -instituutin (siirryt toiseen palveluun) paleopatologi Kirsten Bos myöntää ajatelleensa aluksi, ettei vuosisatoja sitten hylättyjen käymälöiden sisällöstä olisi iloa mikrobiomitutkimukselle.

Vaikka mikroskoopin alla näkyy suolistoloisten munia, mikrobit ovat usein aivan liian pieniä erottuakseen, ja Bosia epäilytti, oliko niitä edes säilynyt 500 vuoden takaisissa käymälöissä.

– Muinaisia bakteereja on onnistuttu jäljittämään luista ja hampaista, jotka ovat usein paljon paremmin säilyneitä. Mutta toivoin, että tämän tutkimuksen data saisi minut muuttamaan mieleni, Bos kertoo.

Ensimmäiseksi piti selättää arkeologialle tyypillinen haaste: täytyi erottaa, mikä näytteissä oli jyllännyt jonkun suolistossa keskiajalla ja mikä olikin peräisin ympäristöstä.

Valomikroskopian ja muinas-DNA:n analyysien yhteistuloksena päästiin kuin päästiinkin esivanhempiemme suolissa puoli vuosituhatta sitten kuhisseen elämän jäljille

Tutkijat kykenivät erittelemään suuren joukon organismeja, joista monia asuu myös nykypäivän ihmisten suolistossa: bakteereja, arkeoneja, alkueläimiä, loismatoja ja sieniä

Arkeonit, aiemmin arkit, näyttävät bakteereilta mutta perintötekijät ja soluseinä ovat erilaiset. Arkeonit pärjäävät sekä maapallon kuumimmissa lähteissä että syvimmissä jäissä ja ihmisessä niin suolistossa kuin iholla. Tällä tietoa niistä on meille hyötyä mutta ei haittaa.

Jerusalemin ja Riian yleisissä käymälöissä uloste oli yhteistuotos. Siitä eivät näkyneet yksilölliset suoliston mikrobiomit. Tutkijoille se sopi oikein hyvin.

– Yleiset käymälät antavat paljon kattavamman kuvan näiden alueiden asujaimistosta teollistumista edeltäneellä ajalla kuin näytteet, jotka olisi saatu jonkun yksilön ulosteesta, sanoo Mitchell.

Ensimmäiset tulokset uraauurtavasta tutkimustavasta ovat lupaavia mutta jäljellä on yhä paljon haasteita.

– Tarvitsemme lisää tutkimuksia monilta arkeologisilta alueilta ja aikakausilta ymmärtääksemme täysin, miten ihmisten mikrobiomi on muuttunut ajan myötä. Nyt olemme kuitenkin osoittaneet, että mikrobien DNA:n löytäminen muinaisista käymälöistä on mahdollista, sanoo Bos.

Tutkimus on julkaistu Philosophical transactions of the Royal Society B (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Mikrobit ennustavat jopa kuolemanvaaraa

Jos suolistossasi nytkin elelevä mikrobiyhteisö pantaisiin puntariin, viisari heilahtelisi puolentoista kilon paikkeilla. Yksittäin laskettuna tuota pikkuporukkaa on 70–100 biljoonaa, ennen muuta bakteereja. Omia soluja ihmisellä on vain noin puolet pienimmästäkin arviosta.

Mikrobit pilkkovat hyötykäyttöön sellaistakin ravintoa, jota elimistö ei omin päin pystyisi hyödyntämään, ja panevat hanttiin, jos suolistoon pyrkii jokin taudinaiheuttaja.

Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa mikrobiomi, eikä se vaikuta vain suolistoon vaan myös keskushermostoon. Monenkirjava joukko on tutkimuksissa yhdistetty yhtäältä hyvinvointiin, toisaalta yhä useampiin sairauksiin, sekä fyysisiin että psyykkisiin.

Tuollakin niitä kuhisee. Korostettu alue on ohutsuoli, jossa ravinteet ja mineraalit pääosin imeytyvät käyttöömme. Ohutsuolen mikrobiomi on varsin tuntematon, sillä tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti paksusuoleen ja ulosteeseen. Kuva: Sebastian Kaulitzki / AOP

2000-luvulla menetelmien kehittyessä tutkimuksia on tehty paljon, ja tuloksissa on ollut yllätyksiä. Yhden tuoreen tutkimuksen mukaan suoliston mikrobit ovat kuolemanvaaran ennustamisessa tarkempia kuin ihmisen omat geenit.

Tutkimusnäytteet olivat täkäläiseltä kannalta erityisen relevantteja, sillä ne olivat suomalaisten ulostetta. Näytteet kerättiin 2000-luvun alussa Finriski-tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) yhteydessä. Pohjois-Karjala-projektina alkanut hanke on seurannut kymmenien vuosien ajan suomalaisten terveyteen vaikuttavia tekiijöitä.

Seurannan vuoksi oli hyvin selvillä, mitä ulostenäytteiden antajien terveydelle oli tapahtunut 15 seuraavan vuoden aikana ja olivatko he enää hengissäkään. Tulokset osoittivat, että tietyt enterobakteerit olivat ennenaikaisen kuoleman ennusmerkkejä siitä riippumatta, millaiset elintavat ihmisellä muuten oli.

Kalifornian ja Turun yliopistojen yhdessä tekemä tutkimus julkaistaan piakkoin. Vertaisarvioimaton versio on luettavissa MedRxiv-sivustolla. (siirryt toiseen palveluun)

Viime vuonna Turun yliopistossa valmistunut väitöskirjatutkimus (siirryt toiseen palveluun) puolestaan osoitti, ettei maksan rasvoittuminen aina johdu liiallisesta alkoholinkäytöstä, vaan syynä voi olla suolistomikrobiston epätasapaino.

Kääntäen tuloksista saattaa olla pääteltävissä, että tietyt suolistobakteerit suojelevat rasvamaksalta. Se on länsimaissa yleistyvä sairaus, mutta kaikkia siihen johtavia mekanismeja ei tunneta.

Mielenterveys asuu osin suolistossa

Suoliston mikrobit eivät vaikuta vain siihen, mitä tapahtuu niiden lähiympäristössä vatsaontelossa, vaan vaikutukset ulottuvat aivoihin asti.

Viime vuosien tutkimuksissa on jäljitetty yhteyksiä niin Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin, epilepsiaan, bipolaarisuuteen ja autismikirjoon kuin stressiin, ahdistukseen ja masennukseen.

Toistaiseksi tutkimuksia on tehty pääosin eläimillä, mutta jonkin verran tuloksia on myös ihmisistä. Viime vuonna Nature Microbiology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu belgialaistutkimus on poikkeuksellisen laaja.

Leuvenin katolisen yliopiston tutkimuksen perustana oli yli tuhannen ihmisen vatsan mikrobiomi, josta etsittiin täsmäyhteyksiä yli 500 bakteerin ja sen välillä, miten ne vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Tutkijat totesivat muun mussa, että masennusdiagnoosin saaneilla oli vatsassaan muita vähemmän Coprococcus- ja Dialister-bakteerisukujen jäseniä. Faecalibacterium- ja Coprococcus-bakteerit puolestaan kulkivat johdonmukaisesti käsi kädessä hyväksi koetun elämänlaadun kanssa.

Havainnot eivät silti tarkoita sitä, että esimerkiksi Dialister-kapseli probioottipurkista olisi ihmelääke masennuksen torjuntaan. Suoliston ekosysteemi on äärimmäisen monimuotoinen. Sen ja aivojen yhteispeliin vaikuttavista tekijöistä on lisääntyneistä tutkimuksista huolimatta vasta kalpea aavistus, asiantuntijat korostavat.

Probioottilisillä markkinoidaan etenkin maitotuotteita mutta myös muun muassa mehuja. Tämä kuva on newyorkilaisesta ruokakaupasta. Kuva: AOP

Probiootteja, eläviä mikrobeja, sellaisinaan tai ruoan seassa markkinoinaan terveyden edistäjinä. Moni suomalainenkin syö probiootteja aamujugurtissaan tai pakkaa probioottipurkin mukaan ulkomaanmatkalla siinä toivossa, että säästyy ripulilta.

Euroopan elintarvikevirasto ei kuitenkaan ole toistaiseksi hyväksynyt ainoatakaan johonkin tiettyyn probioottikantaan liittyvää terveysväittämää.

Suomen Käypä hoito -suosituksissa ulkomaanmatkalla kehotetaan ennen muuta pesemään käsiä ja katsomaan tarkkaan, mitä syö. Probioottien suojatehosta aikuisilla ripulia vastaan tai antibioottikuurin aikana ei ole tieteellistä näyttöä, jota pidettäisiin kyllin painavana. Lapsilla näyttöä on enemmän.

Voit keskustella tästä aiheesta sunnuntai-iltaan kello 23:een saakka.

Lue myös:

Kuuluisa saksalaislääkäri näyttää, miten pöntöllä kannattaa istua, että kakka kulkee kunnolla – suolistomikrobiston salaisuudet kiehtovat tutkijoita ympäri maailmaa

Kuopallinen vihreää käymälämönjää kertoo Lontoon Strand-kadun historiaa