1. yle.fi
  2. Uutiset

Heinolan uusi vesilintuhoitola tarjoaa luksusta linnuille – yleisö on piilotettu hoidokeilta ja häkit tuunattu viihtyisiksi

Katso videolta, miten toipilaina olevat siivekkäät viihtyvät uudessa tarhassaan.

vesilinnut
Heinolan uusi vesilintuhoitola tarjoaa loukkaantuneille linnuille luksusta
Heinolan uusi vesilintuhoitola tarjoaa loukkaantuneille linnuille luksusta

Pitkäaikaisesta haaveesta tuli totta, kun uusi vesilintuhoitola avautui yleisölle keskiviikkona. Samalla Heinolan lintutarhan nimi vaihtui Heinolan lintuhoitolaksi, joka on nyt auki ympäri vuoden. Vesilinnut ovat yksi eniten hoidetuista lajiryhmistä Heinolassa.

Vesilintuhoitolassa on uudet, tilavat häkkitilat erikokoisille hoidokeille. Häkkien kokoa voidaan muunnella kätevillä väliseinillä lintujen koon mukaan. Kokovaihtoehtoja riittää joutsenista telkkiin.

Suurin etu on se, että sisähäkeissä ollessaan linnut tuntevat olevansa rauhassa tuijottavilta ihmisiltä. Häkkien ja yleisökäytävän väliset seinät ovat kaksisuuntaista lasia, jonka läpi ihmiset voivat esteettä katsella hoitolan asukkeja, mutta linnut eivät näe ihmisiä.

Tämä on tärkeää, koska toipilaana olevat luonnonlinnut stressaantuvat ihmisten läsnäolosta.

– Valaistus on suunniteltu niin, että häkeissä on kirkkaammat valot kuin yleisökäytävällä. Tällä varmistetaan, että ihmiset pysyvät piilossa lintujen silmiltä, kertoo lintujen hoitaja Olli Vuori.

Tämän vuoksi yleisö voi seurata hoidossa olevien vesilintujen puuhia myös talvella hoitolan sisätiloissa. Aiemmin niitä on voinut ihailla ainoastaan kesäaikaan ulkona.

Hoitolan häkeissä on uima-altaita, mihin asukit voivat pulahtaa. Talveksi häkit sisustetaan ontoilla puupölleillä ja puilla, että siivekkäät kokevat olonsa turvalliseksi. Seinillä on orsia ja lavetteja, joille pääsee kävelysiltoja pitkin.

– Jokainen löytää itselleen sopivan, pehmeän nukkumapaikan.

Heinolan vesilintuhoitola uutukaisena kesällä 2020
Uusi vesilintuhoitola sulautuu luontevasti maastoon, viherkatto pitää lokit loitolla.Markku Lähdetluoma / Yle

Katsojille on käytävän varrella yleisötila, jossa voidaan pitää esityksiä koululaisryhmille ja muille vieraille. Sieltä näkee myös lintujen ulkoilualueelle.

Puolikaaren muotoisessa rakennuksessa on viherkatto, ja ulkopiha jää kaartuvien seinien sisäpuolelle. Kesällä linnut asuvat ulkona, mutta kylmällä säällä sisähäkkien luukut avataan, jolloin linnut voivat kulkea vapaasti ulos ja sisään.

– Vesilinnut ovat karua porukkaa ja viihtyvät paljon ulkona, mutta sydäntalvella ne tulevat sisälle lämmittelemään.

Olli Vuori on iloinen, että kauan suunniteltu hanke saatiin maaliin.

– Tämä on meille iso asia, ja helpottaa toimintaa jatkossa. Tämä luo lintuhoitolalle vakautta ja vahvistaa uskoa työhön.

Testamenttilahjoitus siivitti rakentamista

Jättipotti vesilintuhoitolan rakentamiselle oli testamenttilahjoitus, jota ilman rakennus tuskin olisi vielä edes suunnittelupöydällä.

Kihniöläiset Terttu ja Sulo Kallioniemi testamenttasivat aikoinaan kiinteistönsä lintutarhalle. Niiden realisoinnista saatiin muhkea 366 000 euron potti rakennushankkeelle.

Lintujen hoitajan Olli Vuoren mukaan yksityiset ihmiset ovat varsin anteliaita. Esimerkiksi monet pyöreitä vuosia täyttävät ohjaavat lahjarahansa lintuhoitolalle.

Heinolan vesilintuhoitolan sisällä on pyöreä vesiallas linnuille
Vesilintuhoitolassa on kolmetoista kymmenen neliön häkkitilaa muunneltavine väliseinineen. Linnut eivät näe kaksipuolisen lasin läpi katsojia. Markku Lähdetluoma / Yle

Uusi vesilintuhoitola maksoi 950 000 euroa. Päijänne-Leaderilta saatiin tukea 180 000 euroa maalämpöön, viherkattoon ja viherrakentamiseen. Testamenttivaroja käytettiin 366 000 euroa ja kaupungin osuus hoitolasta oli noin 400 000 euroa.

Valtiolta toivotaan enemmän luonnonvaraisten lintujen hoitoon

Heinolan lintuhoitolan ympärivuotinen toiminta on kaupungin avustuksen varassa. Viiden ihmisen palkkakulut ja hoitolan muut kustannukset ovat vuodessa noin 300 000 euroa.

Osa linnuista asuu hoitolassa pysyvästi kävijöiden ilona. Esimerkiksi papukaijatalon lemmikit ovat varsin suosittuja.

Axel-papukaija oli taannoinen some-julkkis, kun se varastettiin tarhasta. Onneksi Axel löytyi hyväkuntoisena ja voi hyvin.

Ympäristöministeriön vuotuinen tuki luonnonvaraisten eläinten hoidolle on 200 000 euroa. Summa jaetaan useammalle toimijalle. Heinolan lintuhoitolan osuus oli viime vuonna 35 000 euroa.

Ympäristöministeriön tukea saavat Heinolan lisäksi muun muassa Pyhtään lintuhoitola, Korkeasaaren eläinhoitola ja Pohjanmaan villieläinhoitola (Nordic Wildlife Care).

Olli Vuori haluaisi valtiolta enemmän. Nykyisellään tuki ei kata lintujen hoidosta aiheutuneita kuluja.

Anthony Bosley perusti Heinolan lintutarhat vuonna 1963 ja siitä lähtien Heinola on vastannut luonnonvaraisten lintujen hoidosta. Lintuja tulee Heinolaan ympäri Suomea, joten toivoisimme saavamme valtiolta pysyvän rahoituksen.

Lintuhoitolan hoitaja Olli Vuori katsoo kameraan
Olli Vuori toivoisi valtiolta pysyvämpää tukea luonnonvaraisten lintujen hoitoon.Markku Lähdetluoma / Yle

Hoitopaikat löytyvät niille, joilla on mahdollisuus kuntoutua

Lintutarhalla on joka päivä toimintaa, joten loukkaantuneet linnut saadaan hoitoon nopeasti. Eri puolilla Suomea sijaitsevien lintupotilaiden nouto hoituu yleensä mutkattomasti oman avustajaverkoston kautta.

Tärkeä kumppani on Lintutarhan ystävät -yhdistys, joka tukee lintuhoitolan toimintaa monin eri tavoin. Se kustantaa muun muassa eläinlääkäripalvelut ja lääkkeet.

Olli Vuori kertoo, että kaikki loukkaantuneet siivekkäät otetaan vastaan, mutta moni niistä joudutaan lopettamaan. Tähän päädytään mikäli kuntouttaminen ei ole mahdollista, eikä hoitolassa ole tilaa.

– Eläimiä pitää rakastaa niin, että niitä pystyy myös lopettamaan. Hoitopaikat ovat niille, jotka saadaan kuntoon.

Loukkaantuneita lintuja toimitetaan Heinolaan vuoden aikana 250-300. Eniten lintuja vammauttavat liikenne, voimajohdot ja lasiset pinnat.

Heinolan vesilintuhoitolan yleisötila
Vesilintuhoitolassa on oma tila yleisöesityksille. Sen ikkunoista näkyy lintujen ulkoilualueelle.Markku Lähdetluoma / Yle

Lue myös:

Valtio jakoi eläinhoitoloiden rahat uusiksi – Pyhtään lintuhoitola joutuu tyytymään selvästi pienempään avustukseen: "Matto vedetään jalkojen alta"

Jännitys hellitti Heinolan lintutarhalla perjantaiaamuna: Axel-papukaija näyttää toipuvan

Mervi-hirvestä tuli villieläinhoitolan symboli ja Markku Harjun lemmikki – kesyyntynyt hirvi jouduttiin lopettamaan sorkkavaivojen vuoksi

Lue seuraavaksi