1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kosketus

Paula Tiessalo: Kosketuksen puute tuntuu aavemaisena kipuna, mutta siihen on olemassa ratkaisu

Moni saa hyvää kosketusta vain seksissä. Me elämmekin kroonisessa halipulassa, kirjoittaa Paula Tiessalo blogissaan.

Paula Tiessalo Kuva: Laura Railamaa / Yle

Sitä hetkeä en unohda koskaan.

Olin jumissa tunteitteni ja ajatusteni kanssa. Elämäni oli monin tavoin mallillaan. Koin olevani ihan onnellinen, mutta silti minua kalvoi epämääräinen irrallisuuden tunne itsestäni.

Katselin maailmaa ikään kuin sumun läpi; hahmotin kyllä maiseman, mutta sen värit ja yksityiskohdat olivat haalistuneita.

Pitkän harkinnan jälkeen päädyin ammattiauttajan luokse. Hän kuunteli minua, ja katsoi hyväksyvästi. Luvan kysyttyään myös kosketti lempeästi.

Silloin minussa avautui jokin lukko. Tunsin, kuinka hyväksyvästi kosketetuksi tuleminen sulatti ympärilläni olleen jääkuoren ja päästi minut vapaaksi.

Tuosta kosketuksesta alkoi pitkä kehityskulku, jonka aikana itsetuntoni ja elämänlaatuni kohenivat huomattavasti.

Mitä ihmettä tapahtui?

Suomalaiseen kosketuskulttuuriin perehtynyt kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kutsuu kuvatunkaltaisia hetkiä affektiivisiksi huippukokemuksiksi. Kansankielellä niitä voisi ehkä kuvata elämää muuttaviksi käännekohdiksi.

Jokaisessa kosketuksessa tulee vaikutetuksi ja vaikuttaa.

Pitkään kaivatun tai puuttuneen kosketuksen saaminen voi muuttaa elämää. Näin on kokenut esimerkiksi pyörätuolia käyttävä Oliver Lindqvist, joka päätti hakea kaipaamaansa kosketusta rahalla.

Tai jos kaltoinkohdeltu lapsi saa kokea hyvää kosketusta edes silloin tällöin vaikka opettajalta, se voi muuttaa hänen käsitystään kosketuksesta, omasta itsestä ja muista ihmisistä.

Kosketus on fyysinen ja psyykkinen aistimus, joka ei aina tavoita sanallista muotoa. Se tuottaa ruumiillisia tuntemuksia, affekteja. Ne voivat tuntua esimerkiksi sydämen tykytyksenä, pulssin kiihtymyksenä tai toisaalta levollisuutena ja raukeutena.

Meillä on krooninen pula hyvästä kosketuksesta. Yleistäen voi sanoa, että lapsia halaillaan ja sylitellään, mutta aikuisena kosketusta saadaan lähinnä parisuhteessa, ja siinäkin kosketus typistyy usein pelkästään seksiin.

Kuka koskettaa sinkkua tai vastikään eronnutta? Entä nuorta miestä tai vanhusta?

Kosketukseen liittyy suurta epätasa-arvoa. Taina Kinnunen jakaa suomalaiset kosketuksen suhteen kolmeen ryhmään.

Etuoikeutetut ovat saaneet hyväksyvää kosketusta lapsesta lähtien. He suhtautuvat kosketukseen ja koskettamiseen mutkattomasti. Heillä kosketus on läpi elämän mukana kulkeva myönteinen voimavara.

Kaltoin kohdeltujen ryhmään kuuluu ihmisiä, jotka on tavalla tai toisella rikottu ei-toivotulla kosketuksella.

Jokainen kosketus muokkaa kehoamme.

Kolmas ryhmä on kosketuksen puutteessa elävät ihmiset, jotka kokevat nimeämätöntä kipua ja kaipuuta sekä etäisyyttä toisiin ihmisiin. Kinnunen kuvaa kaipuuta aavemaiseksi kivuksi.

Tätä aavemaista kipua hyvä kosketus voi hoitaa. Meistä jokainen voi luvan kysyttyään koskettaa toisia lempeästi ja hyväksyvästi. Taputus olkapäälle, halaus alakuloiselle, yläfemma riemastuneelle.

Jokaisessa kosketuksessa tulee vaikutetuksi ja vaikuttaa. Jokainen kosketus muokkaa kehoamme.

Koskettamalla osoitettu rakkaus on piirretty toisten ihmisten ihon muistiin.

Kosketus liittyy oleellisesti rakkauteen. Kun puhumme rakkaudesta, puhumme samalla myös kuolemasta. Näin kiteytti muusikko Samuli Putro kun keskustelimme aiheesta Yle Radio1:n Aihe, joka ei jätä rauhaan -keskusteluohjelmassa.

Rakkaus on kuolemaa edeltävä silmänräpäys. Siitä kannattaa pyrkiä nauttimaan parhaansa mukaan. Olla läsnä itselleen ja toisille, pitää huolta, katsoa ja koskettaa kauniisti. Sillä meistä kukaan ei tiedä, milloin elämä päättyy.

Mutta sen me tiedämme, että rakkaus jatkuu myös kuoleman jälkeen. Se jatkuu toisten ihmisten muistoissa ja ajatuksissa. Koskettamalla osoitettu rakkaus on piirretty toisten ihmisten ihon muistiin.

Tämä on viimeinen blogini Yle uutisiin. Kolmen vuoden ajan olen saanut ihmetellä ihmismielen kiehtovia syövereitä yhdessä teidän kanssanne. Kiitän kaikista vuosien mittaan minulle tulleista kommenteista.

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, jonka intohimona on yrittää ymmärtää itseään ja muita. Hän jatkaa ihmisyyden, rakkauden ja kosketuksen tutkiskelua uutistyössään.

Blogista voi keskustella 12.10. klo 23.00 asti.

Kuuntele myös

Onko onnistunut rakkaussuhde sellainen, jossa yksi ihminen on toiselle kaikki kaikessa? Sellainen, joka on elämänmittainen ja päättyy toisen ihmisen kuolemaan?