1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kirgisia

Kirjeenvaihtajalta: Venäjän rajamailla palaa – Entisen Neuvostoliiton alueella levottomuudet seuraavat toisiaan

Kirgisiassa vaalitulos mitätöitiin protestien seurauksena. Keskiaasialaisen pikkuvaltion poliittinen kriisi on Kremlin tuorein huoli lähialueillaan.

Kirgisia
Kypäräpäisen poliisin hahmo savupilven edessä, taustalla liekkejä.
Kirgisian pääkaupungissa Biškekissä poliisi valmistautui hajottamaan opposition mielenosoituksen maanantaina 5. lokakuuta 2020.Igor Kovalenko / EPA

MOSKOVA Keski-Aasiassa sijaitsevassa Kirgisiassa kuohuu.

Tuhannet mielenosoittajat lähtivät kadulle vastustamaan vilpillisinä pitämiensä sunnuntaisten parlamenttivaalien tuloksia. Viime yönä väkijoukko tunkeutui maan parlamenttiin ja vapautti vankeudesta korruptiosta tuomitun ex-presidentin Almazbek Atambajevin.

Maan nykyinen presidentti Sooronbai Žeenbekov on tuominnut (siirryt toiseen palveluun) mielenosoittajien toiminnan laittomaksi vallankaappausyritykseksi.

Silti maan keskusvaalilautakunta taipui opposition vaatimukseen ja on jo ilmoittanut mitätöivänsä vain kaksi päivää sitten järjestettyjen vaalien tuloksen.

Kirgisian ja pääkaupunki Biškekin sijainti kartalla.
Harri Vähäkangas / Yle

Itsevaltaisten maiden ympäröimää Kirgisiaa on ollut tapana kutsua lännessä demokratian saarekkeeksi.

Hyväntahtoinen nimitys kertoo enemmän Keski-Aasiasta kuin Kirgisiasta itsestään. Maa on kansainvälisessä demokratiaindeksissä (siirryt toiseen palveluun) sijalla 101 samalla, kun lähialueen Uzbekistan, Tadžikistan ja Turkmenistan on luokiteltu maailman kymmenen epädemokraattisimman maan joukkoon.

Pienen sisämaavaltion levottomuuksien taustalla on kansalaisten turhautuminen valtaapitävän eliitin keskinäiseen taisteluun ja korruptioon, mutta räikeänä pidetty vaalivilppi näyttää kärjistäneen tilanteen nopeasti.

Oppositio on kutsunut (siirryt toiseen palveluun) parlamenttivaaleja maan historian likaisimmiksi.

Se syyttää maan nykyjohtoa “hallinnollisten resurssien” käyttämisestä haluttuun vaalitulokseen pääsemiseksi. Termi on tuttua tutumpi Venäjältä, jossa sillä tarkoitetaan esimerkiksi julkisten alojen työntekijöiden painostamista äänestämään vallanpitäjille mieluisalla tavalla.

Moskovasta päin katsottuna Kirgisian tapahtumat näyttävät uhkaavilta.

Kremlin maailmankuvaan ei yksinkertaisesti kuulu se, että kansalaisten annettaisiin protestoida vaalivilppiä vastaan tai ainakaan se, että mielenosoitukset pakottaisivat valtiovallan perääntymään.

Suuri mielenosoittajajoukko aukiolla.
Opposition kannattajia osoittamassa mieltään vaalitulosta vastaan keskusaukiolla Biškekissä Kirgisiassa 5. lokakuuta 2020.Igor Kovalenko / EPA

Kirgisian pääkaupungin Biškekin tapahtumat lähettävät Venäjän nykyhallinnon vinkkelistä täysin vääränlaisen viestin paitsi sadoille tuhansille Venäjällä asuville kirgiiseille, myös maan omalle oppositiolle.

Venäjän oppositio syytti hallintoa vaalitulosten laajasta manipuloinnista viimeksi syyskuussa järjestetyissä aluevaaleissa.

Venäjän ylin johto näyttää odottavan vielä tapahtumien etenemistä Kirgisiassa ennen niiden tarkempaa kommentoimista.

Kreml ei kuitenkaan ole valmis tukemaan protestien kautta tapahtuvaa vallanvaihtoa, vähiten omana etupiirinään pitämänsä entisen Neuvostoliiton alueella. Nähtäväksi jääkin se, kuinka tiukasti Venäjä tuomitsee protestit lailliseksi katsomansa nykyhallinnon kaatamiseksi.

Venäjän parlamentin ylähuoneesta eli maan liittoneuvostosta levottomuudet on jo kuitattu (siirryt toiseen palveluun) klaanien väliseksi taisteluksi ja annettu tukea maan istuvalle presidentille. Ulkoministeriön lyhyessä tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) tilanteeseen toivotaan neuvotteluratkaisua ilman voimankäyttöä.

Myös Kremliä lähellä oleva media on kommentoinut Kirgisian tapahtumia vielä maltillisesti.

Valtion mediayhtiö RT:n Telegram-kanavalla (siirryt toiseen palveluun) on jo kuitenkin muistutettu länsimaisten tiedustelupalveluiden ja säätiöiden toiminnasta Kirgisiassa. Sensaatiohakuisella Life-uutissivustolla (siirryt toiseen palveluun) tapahtumien taustalla on puolestaan nähty Yhdysvaltojen vaikutusoperaatio.

Mielenosoittajia nuotion vieressä, taustalla rakennus.
Mielenosoittajia Kirgisian presidentinpalatsin ulkopuolella Biškekissä 6. lokakuuta 2020.Igor Kovalenko / EPA

Kirgisian poliittinen kuohunta osuu aikaan, jolloin Venäjän rajamailla levottomuudet näyttävät seuraavan toinen toistaan.

Kreml on näyttänyt tukensa Valko-Venäjän itsevaltaiselle Aljaksandr Lukašenkalle, joka tarrautuu valtaan lähes kaksi kuukautta kestäneistä massiivisista mielenosoituksista ja lännen vastalauseista huolimatta.

Syksyä on varjostanut myös Armenian ja Azerbaidžanin toista viikkoa jatkuvat taistelut Vuoristo-Karabahissa. Jäätyneeksi konfliktiksi kuvailtu tilanne on hiertänyt maiden välejä vuosikymmenten ajan, mutta nyt se on leimahtanut uusiin liekkeihin.

Kreml on nyt tilanteessa, jossa se joutuu tasapainottelemaan lähiulkomaiksi kutsumiensa entisen Neuvostoliiton alueella syntyneiden kriisien keskellä.

Viime vuosina Venäjä on pyrkinyt nostamaan kansainvälistä profiiliaan esimerkiksi aktiivisilla sotatoimillaan Syyriassa. Nyt Kreml joutuu keskittymään lähialueittensa räjähdysherkkiin tapahtumiin, joiden se katsoo uhkaavan myös omaa asemaansa.

Lue myös:

Putin Macronille Valko-Venäjästä: Puuttumista toisen maan sisäisiin asioihin ei voida hyväksyä

Kirjeenvaihtajan analyysi: Putin tahtoo luoda uuden maailmanjärjestyksen, mallina 75 vuotta sitten järjestetty Jaltan konferenssi

Lue seuraavaksi