1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. roskaaminen

Kansallispuistojen kävijäryntäys lisäsi roskaamista – Luontoyrittäjä Tytti Bräysy: "Levähdyspaikoilla saa kahlata vessapapereissa"

Lapin kansallispuistoissa oli heinäkuussa yli 84 000 kävijää enemmän kuin viime vuonna. Se näkyi myös roskien määrässä esimerkiksi vaellusreiteillä.

roskaaminen
Luontoyrittäjä Tytti Bräysy kerää retkillään roskia luonnosta

Lapin kansallispuistoissa oli ennätysvilkas kesä. Heinäkuussa kävijöitä oli yli 84 000 enemmän kuin viime vuonna. Retkeilyinnostuksella on myös varjopuolensa: roskien määrä on lisääntynyt esimerkiksi vaellusreittien varsilla ja tulentekopaikoilla.

Ahkera luonnossa liikkuja ja luontoyrittäjä Tytti Bräysy Inarista kertoo, että roskia saa kantaa nuotiopaikoilta ja levikkeiltä lähestulkoon joka reissulla.

– Levähdyspaikoilla saa melkein kahlata nilkkaa myöten vessapapereissa. Viimeksi eilen toin Juutuanjokivarresta oluenjuojien jättämiä muoviroskia ja nuotiopaikoilta löytyy myös usein kertakäyttögrillejä ja makkarapaketteja, Bräysy harmittelee.

Metsähallituksen Luontopalveluissa halutaankin saada asiaan parannus – mutta miten? Keskustelemassa aiheesta Bräysyn lisäksi Rovaniemellä erikoissuunnittelija Heidi Siiraa ja Kemissä luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievästä Metsähallituksesta.

Voit seurata keskustelua Yle Areenasta tai jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Kahden minuutin haastekisassa osallistujat pääsevät testaamaan tehokkuuttaan roskien keräämisessä.

Luontoyrittäjä Tytti Bräysy kerää retkillään roskia luonnosta, kuvassa makkarapaketteja muovipussissa
Nuotiopaikoilta löytyy muun muassa luontoon jätettyjä makkarapaketteja ja kertakäyttögrillejä.Vesa Toppari / Yle

Meren muoviroskasta löytyy kasvomaskejakin

Luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievänen kertoo, että korona-aika näkyy myös mereen päätyvässä roskassa.

– Rannoille on ajautunut jo esimerkiksi kertakäyttökäsineitä ja kasvomaskeja styrox-roskan ja muovikanisterien joukkoon. Ne säilyvät siellä luonnossa jopa kymmeniä vuosia, Sievänen sanoo.

Perämeren kansallispuisto on Suomen luontokohteiden joukossa poikkeus, sillä siellä kävijämäärä on hieman laskenut viimekesäisestä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ruotsalaiset eivät ole päässeet saariin Suomen puolelle.

– Veneilijät kyllä yleensä tietävät, että saarissa ei ole roska-astioita ja he hoitavat omat jätteensä pois, Sievänen kehuu.

Useimmat suomalaiset on opetettu lapsesta lähtien hokemalla "minkä luontoon viet, sen myös tuot pois". Miksi roskaaminen silti jatkuu? Erikoissuunnittelija Heidi Siiran mielestä kyse on paitsi välinpitämättömyydestä, myös valmistautumisen puutteesta.

– Tänä kesänä luontokohteissa on ollut paljon ensikertalaisia, jotka eivät välttämättä ole varustautuneet kuljettamaan roskat pois. Voi olla, että ei esimerkiksi ole muovikassia, jossa kuljettaa likaisia eväspakkauksia, Siira miettii.

Minkälaisia roskittajia suomalaiset sitten ovat? Olemmeko muuhun maailmaan verrattuna roskasakkia? Emme ehkä sentään, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievänen.

– Suurin osa roskasta on vahinkoroskaa, joka lähtee esimerkiksi lentoon veneen kannelta, köyden pätkiä ja muita vastaavia. Pikaruokapakkaus voi lentää tuulen mukana penkiltä ja jää luontoon. Ihmisten pitäisi olla huolellisempia ja hoitaa roskansa roskapusseihin, Sievänen muistuttaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Retkeilijät ovat hylänneet yli sata telttaa Kebnekaisen ympäristöön – "Tämä ei ole hyväksyttävää käytöstä"

Vilkkaan retkeilykesän ikävä sivuvaikutus: kansallispuistoista joudutaan keräämään roskia, purkamaan luvattomia tulisijoja ja siivoamaan ulosteita

Tunnetko retkietiketin? Katso tästä viisi vinkkiä – Esimerkiksi tulistelu ilman lupaa on laitonta, mutta pyöräily kesäreiteillä osin sallittua

Lue seuraavaksi