1. yle.fi
  2. Uutiset

"Epänormaalista alkaa tulla normaalia", kuvaa psykologi Anu Siika-aho – nappaa tästä käytännön vinkit viestintään maski kasvoilla

Maskit rajoittavat ja vaikeuttavat viestintää, koska niihin ei olla Suomessa totuttu.

ilmeet
Anu Siika-aho kasvomaski kasvoillaan.
Katso tästä kolme vinkkiä sujuvampaan viestintään maski kasvoilla. Työpsykologi Anu Siika-aho on käyttänyt maskia töissä elokuun loppupuolelta asti.

Työterveyspsykologi Anu Siika-aho asettelee nykyään maskin kasvoilleen aina ennen asiakkaan tuloa. Se on pakollista, ohjeistaa työnantaja Mehiläinen.

Uusimman suosituksen mukaan myös Siika-ahon asiakkaiden pitäisi käyttää maskia.

Vastaanotolla Siika-ahon ja asiakkaan kasvoista näkyvät vain silmät. Kumpikaan ei näe toisen ilmeitä.

– Ajattelin aluksi, että tämä on ärsyttävää, vaikeaa ja outoa, työterveyspsykologi toteaa.

Ihminen tulkitsee toisen tunteita sanojen lisäksi elekielestä. Osa vuorovaikutustilanteen viesteistä jää piiloon, kun maski peittää kasvoja.

– Uskon, että maskit vaikeuttavat ja rajoittavat viestintää tällä hetkellä. Se on varmasti ihan aito kokemus monella, sanoo viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

Harjoittele elämään maskin kanssa

Siika-ahoa ärsyttää edelleen ajoittain, mutta maskia on käytettävä.

Samassa tilanteessa on moni muukin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee maskien käyttöä julkisissa sisätiloissa ja esimerkiksi oppilaitoksissa alueilla, joilla epidemia on kiihtymisvaiheessa.

Viestinnän professori Anu Sivunen arvelee, että maskit ovat tulleet jäädäkseen myös länsimaiseen kulttuuriin. Hänestä olisikin parempi miettiä tapoja parantaa viestintää osa kasvoista peitettynä kuin olla käyttämättä maskia.

Tilanne kuitenkin vaatii sopeutumista ja viestintä maskin kanssa harjoittelua. Työterveyspsykologi ja viestinnän professori vinkkaavat, miten ongelmista selviää.

Kerro ilosta ja lämmöstä silmillä ja sanoilla.
Jaana Polamo / Yle

Positiivisten tunteiden ilmaisu painottuu suun alueelle, jonka maski peittää. Iloa ja läheisyyttä voi kuitenkin ilmaista myös hymyilemällä silmillä ja korostamalla katsekontaktia.

Ilmaisua voi kokeilla itsekseen peilin edessä, vinkkaa Anu Sivunen. Miltä omat ilmeet näyttävät, kun suu on peitetty? Pystyykö ilmeitä korostamaan jotenkin muuten kuin suun alueella?

Sivunen korostaa myös tunteiden sanallistamista ja puhumisen merkitystä. Lämpöä ja positiivisia tunteita ilmaisevat parhaiten sanat ja äänensävyt.

Kysy suoraan, mitä toinen tarkoittaa.
Jaana Polamo / Yle

Tarkoititko, että…? Minulle tuli sellainen vaikutelma, että…

Työpsykologi Anu Siika-aho kysyy entistä useammin asiakkailtaan suoraan, ymmärsikö hän oikein. Hän ei voi luottaa täysin näkemäänsä sanattomaan viestintään.

– Joudumme ja saamme käyttää kieltä rikkaammin kuin ennen. Se voi olla ajan mittaan hyväkin asia. Jos et näe, älä turvaudu pelkästään aistinvaraiseen tulkintaan, koska se voi mennä pieleen, Siika-aho toteaa.

Hän kannustaa myös puhumaan avoimesti siitä, että nyt viestinnästä puuttuu osa. Maski voi kirvoittaa keskustelun monen mieltä painavasta yleisestä koronatilanteesta ja toimia siten keskustelun avaajana.

Tauota, puhu selkeästi.
Jaana Polamo / Yle

Myös keskusteluvuorojen jakaminen tapahtuu yleensä sanattomasti. Kuulija huomaa ilmeistä, milloin on sopiva aika vastata tai kommentoida.

Maski kasvoilla puheen tauottamiseen kannattaakin kiinnittää tavallista enemmän huomiota, jotta toinen pääsee osallistumaan keskusteluun.

Lisäksi maski vaimentaa ja puurouttaa ääntä, joten selkeä artikulointi auttaa.

– Ylikorostus kuitenkin huomataan helposti, joten ei kannata alkaa vaikkapa huutamaan, viestinnän professori Anu Sivunen lisää.

Soita videopuhelu, lähetä pikaviestejä.
Yle

Voisiko kasvokkaisen vuorovaikutustilanteen korvata videopuhelulla, jolloin maskeja ei tarvita? Anu Sivunen kannustaa miettimään vaihtoehtoa.

Kännykälläkin voi nykyään ottaa videopuhelun melkein mistä tahansa aika kätevästi.

– Teknologian avulla pystyy välittämään ihan vastaavasti läheisyyttä kuin maskin kanssa kasvokkain, ellei paremminkin, Sivunen toteaa.

Työpsykologi Anu Siika-aho on samaa mieltä siitä, että joissain tilanteissa videoyhteys on tapaamista parempi ja helpompi ratkaisu.

Hänen mielestään videoyhteydestä kuitenkin puuttuu tunnelma.

– Videopuhelussa ei tule katsekontaktia. Livetilanteessa katsomme toisiamme silmiin, vaikka olisi maski.

Sivunen kannustaa myös käyttämään erilaisia viestintäkanavia, kuten pikaviestejä. Etäisyyden tunne vähenee ja läheisyyden tunne lisääntyy, kun keskusteluyhteys on auki koko ajan.

Vuorovaikutus voi jopa vapautua

Toisinaan vuorovaikutus voi olla jopa tavanomaista vapaampaa ilman sanatonta viestintää. Työpsykologi Anu Siika-aho muistelee yllättävää kokemusta keväältä.

Eräs työnohjausryhmä kokoontui videopalaveriin. Kaikilla osallistujilla ei ollut kameraa, joten ryhmä sopi, ettei kukaan pidä videokuvaa päällä. Keskustelu käytiin siis pelkän äänen varassa.

– Se kirvoittikin ihmisiä puhumaan avoimemmin ja sanallistamaan omia reaktiotaan eri tavalla kuin kasvotusten, Siika-aho kertoo.

Etäpalaverin jälkeen osallistujat kertoivat, että vaikeat asiat oli helpompi ottaa puheeksi, kun ei nähnyt toisten ilmeitä ja eleitä eli ei voinut tulla nonverbaalisesti torjutuksi.

Anu Sivunen kasvomaski kasvoillaan.
Teknologian välitykselläkin voi osoittaa läheisyyttä, sanoo viestinnän professori Anu Sivunen.Jaana Polamo / Yle

Viestinnän professori Anu Sivunen muistuttaa, että pitkään uskottiin, että teknologian avulla on vaikea välittää tunteita ja osoittaa läheisyyttä.

– Nyt tiedetään, että sekin onnistuu, kun ihmiset ovat tottuneet siihen ja osaavat käyttää välineitä.

Maskikin on viesti

Maski itsessäänkin on viesti. Esimerkiksi Yhdysvaltain kärjistyneessä tilanteessa maskin käyttö tai käyttämättömyys on poliittinen kannanotto, viestinnän professori Anu Sivunen huomauttaa.

Yhteisöllisissä Aasian kulttuureissa maskit ovat olleet laajasti käytössä jo ennen koronapandemiaa. Yksi syy tähän on Sivusen mukaan maskin mukana kulkeva viesti.

– Suomessakin kannattaisi korostaa, että maskia pidetään lähinnä muiden suojelemiseksi eikä välttämättä oman hyvinvoinnin takia. Tämä näkökulma varmasti auttaisi maskimyönteisyyden levittämisessä, Sivunen toteaa.

– Maskit ovat ongelma sen takia, että ne ovat meille uusia. Ongelmista pääsee varmasti yli muilla havainnollistamisen ja viestinnän keinoilla.

Työpsykologi Anu Siika-aho on käyttänyt maskia töissä elokuun loppupuolelta asti ja on jo tottunut tilanteeseen.

– Epänormaalista alkaa tulla normaalia. Maski ei ole kynnyskysymys, en jää mistään paitsi sen kanssa, Siika-aho kuvaa.

Millaisia kokemuksia sinulla on viestinnästä maskin kanssa? Oletko keksinyt toimivia ratkaisuja ongelmakohtiin? Voit keskustella aiheesta 10.10 kello 23.00 asti.

Lue seuraavaksi