1. yle.fi
  2. Uutiset

Jos kotitaloudet lajittelisivat kaiken biojätteensä, saataisiin biokaasu jopa 90 000 autoon – nyt 60 prosenttia menee hukkaan

Suomalaiset mättävät 60 prosenttia biojätteestä sekajätteen joukkoon.

biojätteet
Biojätteen keräyspaikka Ämmässuon jätteenkäsittelylaaitoksella Espoossa
Biojätettä ajetaan Ämmässuolle 40-50 kuorma-autollista päivässä. Kapasiteettia riittäisi paljon enempäänkin.Rami Moilanen/ Yle

Suomalaisten halua lajitella biojätteet erilleen muusta jätteestä ryhdytään kohentamaan valtakunnallisella kampanjalla, joka käynnistyy lokakuun lopulla. Tällä hetkellä valtaosa biojätteestä päätyy ruskean bioastian sijaan sekajätteen joukkoon ja menee näin hukkaan.

– Suomalaiset ovat kohtuullisen huonoja lajittelijoita, ikävä kyllä. Tällä hetkellä 60 prosenttia biojätteestä menee sekajätteen joukkoon ja siellä biojätteestä ei ole hirveästi hyötyä, sanoo neuvotteleva virkamies Sirje Stén Ympäristöministeriöstä.

Kotitalouksien seka- ja biojätteen määrä vuonna 2018
Miia Anttila / Yle, Samuli Huttunen / Yle

Ympäristöministeriön johtama valtakunnallinen viestintäkampanja biojätteen kierrätyksen tehostamiseksi ja ruokahävikin pienentämiseksi kestää koko ensi vuoden. Taustalla on valmistuva jätelain uudistus, joka laajentaa biojätteen keräysvelvotetta selvästi nykyisestä, siis tuo keräysastian yhä useamman talouden pihalle.

– Mutta pelkkä biopöntön laitto pihalle ei auta. Jos pönttö pysyy tyhjänä, hyötyä ei tietenkään ole, vaan ihmisten pitäisi lisätä lajittelua sekä kotona että työpaikoilla, Stén huomauttaa.

Biojätepussi menossa biojäteastiaan.
Ruskea biojäteastia ilmestyy yhä useamman talouden pihaan jätelain uudistuksen tultua voimaan.Rami Moilanen/ Yle

Juuri luutuneet asenteet onkin suurin kanto biokaskessa. Yllättävän moni luulee, että biojätettä on turha erotella sekajätteistä, koska lopulta kaikki päätyy kuitenkin samaan isoon sekajäteläjään.

– Osa ihmisistä tosiaan luulee että lajittelusta ei ole hyötyä. Näin ei kuitenkaan ole. Meillä on hyvin järjestetty biojätehuolto ja kyllä se kompostointiin ja mädätykseen (biokaasutukseen) päätyy, jotta kaasu ja ravinteet saadaan talteen.

Sirje Stén, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
Sirje Stén harmittelee sitä, että suomalaiset mättävät liian suuren osan biojätteestä sekajätteen joukkoon. Rami Moilanen/ Yle

Kompostoidusta biojätteestä saadaan lannoitevalmisteita pelloille ja viherrakentamiseen. Mädätyksestä taas biokaasua.

– Jos kaikki kotitalouksien biojäte lajiteltaisiin voisi saada jopa 90 000 autoon biokaasua fossiilisten polttoaineiden sijasta, Stén huomauttaa.

Sähköä banaaninkuorista

Valtava moottori jymisee Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa Espoossa. Se tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon biokaasulla, joka taas tuotetaan Ämmässuolle rahdatuista kotitalouksien ja muiden biojätteistä, siis banaaninkuorista, kahvinporoista ja niin edelleen. Joukossa on paljon myös puutarhajätettä.

Biokaasuvoimala Ämmässuolla Espoossa
Ämmässuon biokaasuvoimala tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Rami Moilanen/ Yle

– Tänne tulee semmoinen 40-50 kuorma-autollista päivässä, kertoo toimintovastaava Christoph Gareis Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä HSY:stä.

Kapasiteetti piisaisi paljon suuremmankin biojätemäärän vastaanottoon ja käsittelyyn.

– Olemme varautuneet määrän kasvuun, mutta se edellyttää asennemuutosta ihmisiltä. Sekäjätteessä on aivan liikaa biojätettä vielä tällä hetkellä, Gareis huomauttaa.

 Christoph Gareis, toimintovastaava, HSY
Christoph Gareis pitää kädessään toista Ämmässuon päätuotetta: kompostia.Rami Moilanen/ Yle

Entinen kaatopaikka

Espoon Ämmässuo tunnettiin ennen kaatopaikkana, mutta nyt se on siis ekoteollisuuskeskus. Gareisin mukaan Ämmässuolla tuotetaan nykyisin kahta lopputuotetta: kompostia ja biokaasua.

– Molemmat ovat hyvin tärkeitä nykymaailmassa. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan ilmastomuutoksen torjuntaan. Komposti taas tuo kierrätysravinnetta maatalouteen ja mullantuotantoon ja se sitoo aika paljon hiiltä myös. Kompostikin osallistuu siihen, että ilmastomuutos pystytään torjumaan, Gareis painottaa.

Ekomon, Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kyltti sinne johtavan tien varressa
Espoon Ämmässuon ekoteollisuuskeskus tunnettiin ennen Ämmässuon kaatopaikkana. Rami Moilanen/ Yle

Gareisin mukaan Biokaasusta tuotetaan Ämmässuon omalla biokaasuvoimalalla sähköä ja lämpöä. Lämpö menee ekoteollisuuskeskuksen omaan lähilämpöverkkoon ja käytetään prosesseihin sekä rakennusten lämmitykseen. Sähkö syötetään valtakunnan verkkoon.

Gareisin mukaan Ämmässuolla tuotettu sähkömäärä riittää laskennallisesti 500-600 sähkölämitteisen omakotitalon lämmitykseen.

Biojätteen keräyspaikka Ämmässuon jätteenkäsittelylaaitoksella Espoossa
Komposti on melkoinen energiapakkaus. Rami Moilanen/ Yle

Biolaitoksia lisää

Ämmässuon kaltaisia biojätteiden käsittelylaitoksia on noussut jo melkoisesti ympäri Suomea, kuten alla olevasta kartasta näkyy.

– Isoja on ehkä viisi kappaletta ja lisäksi runsaasti pienempiä laitoksia. Määrä kasvaa koko ajan, koska on huomattu, että uusiutuva energiantuotanto on tärkeä asia, Gareis tähdentää.

Lisäksi kaupan ja teollisuuden biojätteiden käsittelylaitoksia on melkoinen liuta ja päälle maatilojen lietelannan biokaasuttamot. Lisäksi biokaasua kerätään kaatopaikoilta biokaasupumppaamoilla. Kaikkiaan biokaasun tuotantoyksiköitä on tällä hetkellä 101 kappaletta.

Kotitalouksien biojätteiden käsittelylaitokset
Samuli Huttunen / Yle

Lue lisää:

Moni meistä ajattelee kuin Jari Matikainen: Biojätteen lajittelu on liian hankalaa – siksi valtava määrä ruokaa poltetaan sekajätteen mukana

Huonosti biojätteensä käsittelevä voi saada kehotuskirjeen – monet eivät tiedä, että kompostorin käytöstä pitää tehdä ilmoitus

Muhoksen kunta jakaa 140 litran biojäteastioita ilmaiseksi – myös omakotiasujat ja mökkiläiset halutaan saada kierrättämään entistä tehokkaammin

Lue seuraavaksi