1. yle.fi
  2. Uutiset

Henkilötunnukset uhkaavat loppua kesken jo tällä vuosikymmenellä – 7 olennaista kysymystä hetu-uudistuksesta

Uudistukselle on yksi pääsyy. Lisäksi uudistuksella voidaan toteuttaa muita asioita, jos poliittista halua löytyy.

henkilötunnukset
Kuvassa on ajokortti.
Valtiovarainministeriön esityksen mukaan uudet hetut olisivat käytössä vuonna 2027. Siiryminen uuteen järjestelmään alkaisi vuonna 2023. Arkistokuva.Ismo Pekkarinen / AOP

Suomessa valmistellaan tällä hetkellä henkilötunnusuudistusta. Valtiovarainministeriön esityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) hetusta ei enää selviäisi esimerkiksi henkilön syntymäpäivä, ikä tai sukupuoli.

Hetun muuttaminen on herättänyt paljon tunteita. Listasimme maanantaina perusteluja uudistuksen puolesta ja vastaan.

Tämän jutun tarkoituksena on vastata lukijoiden kysymyksiin uudistuksesta.

Juttua varten on haastateltu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ylijohtaja Timo Salovaaraa.

DVV vastaa väestötietojärjestelmän ylläpitämisestä.

1. Miksi henkilötunnusjärjestelmä halutaan uudistaa?

Merkittävin syy on yksityisyyden suoja.

Nykyinen henkilötunnus paljastaa henkilön iän ja sukupuolen.

Vähentämällä hetusta saatavan tiedon määrää suojataan kansalaisten yksityisyyttä.

Sukupuolen poistaminen hetusta parantaa yksityisyyden suojaa, sillä identiteettivarkaan on vaikeampi tehdä arvauksia siitä, oletko mies vai nainen.

Jos varas on saanut tietoon esimerkiksi hetusi ja pankkikortin numerosi, hänen on edelleen vaikea arvata ikääsi tai sitä, onko kortissa miehen vai naisen nimi.

2. Halutaanko hetut muuttaa ainoastaan siksi, että ne olisivat sukupuolineutraaleja?

Ei.

Vaikka sukupuolineutraalius voidaan uudistuksen yhteydessä toteuttaa ja tavoite on merkitty hallitusohjelmaan, se ei ole uudistuksen ainoa syy.

Sukupuolineutraalius helpottaa myös viranomaisen toimintaa, jos henkilö päättää muuttaa juridista sukupuoltaan. Tällöin henkilölle ei tarvitse tehdä uutta henkilötunnusta.

3. Loppuvatko hetut oikeasti nykyisellä järjestelmällä?

Kyllä.

Nykyisellä käytöllä vapaat henkilötunnukset loppuvat eräiltä päivämääriltä jo 2020-luvulla.

Syynä voi olla esimerkiksi se, että ulkomailta tulleen hetua hakevan henkilön todellisesta syntymäpäivästä ei ole ollut hänen kotimaansa viranomaisilla tietoa, vaan hänen passiinsa on merkitty kuukauden 1. päivä, usein tammikuun 1. päivä.

Päällekkäisyyksiä voi myös syntyä, vaikka tarkka syntymäpäivä olisi tiedossa.

Kun vapaat tunnukset loppuvat tietyltä syntymäpäivältä, uutta henkilöä ei voi rekisteröidä väestötietojärjestelmään eikä hänelle voi antaa henkilötunnusta.

4. Voisiko nykyistä hetu-järjestelmää laajentaa aakkosilla?

Kyllä.

Tämä on teknisesti mahdollista toteuttaa.

Nykyisin aakkosia käytetään hetun loppuosan tarkistusmerkkinä sekä 2000-luvulla syntyneiden välimerkkinä. Esimerkiksi 5.6.2001 syntyneen miehen hetu voisi olla 050601A343C.

1900-luvulla syntyneiden kohdalla A-kirjaimen kohdalla on siis viiva.

Yksi tapa laajentaa järjestelmää on esimerkiksi niin, että 1900-luvulla syntyneiden välimerkki voisi olla sekä viiva että esimerkiksi kirjan B.

Tällöin kahdesta samana päivänä syntyneestä naisesta ensimmäinen voisi pitää syntymän yhteydessä annetun henkilötunnuksen 270998-3442. Toinen, esimerkiksi ulkomailta Suomeen muuttanut, saisi taas tunnuksen 270998B3442 ilman, että jo annettuja henkilötunnuksia tarvitsisi muuttaa.

Tällainen järjestelmä ei kuitenkaan takaa yksityisyyden suojaa, sillä kummastakin hetusta käy edelleen ilmi sekä ikä että sukupuoli.

5. Voisiko uusia hetuja antaa vain uusille kansalaisille ja vanhat säilyttää?

Kyllä.

Tämäkin on teknisesti mahdollista toteuttaa, mutta uudistuksen tavoite järjestelmän yhdenmukaistamisesta ei täyttyisi.

Käytössä olisi tällöin kaksi päällekkäistä järjestelmää, mikä sisältää teknisten järjestelmätason ongelmien lisäksi periaatteellisia ongelmia, kun osalla hetu paljastaa heidän henkilötietojaan ja osalla taas ei.

Tavoitteet yksityisyyden suojasta eivät siis täyty vanhojen hetujen osalta.

6. Suojaako uusi hetu identiteettivarkaudelta?

Ei.

Se voi kuitenkin vaikeuttaa niiden tekemistä jossain määrin, kuten ensimmäisen kysymyksen vastauksessa esitettiin.

Uuden hetun, josta ei selviäisi ikää tai sukupuolta, hyödyt eivät kuitenkaan toteudu, jos uutta hetua käytetään yhteiskunnassa kuten tällä hetkellä.

Esimerkiksi verkko-ostamisen tai -tunnistautumisen yhteydessä henkilöltä saatetaan pyytää nykyisin nimen lisäksi hetua ja sen loppuosaa. Tämä on melko yleinen käytäntö monissa palveluissa.

DVV:n Salovaaran mukaan hetun kysymisen sijaan tunnistautumiseen pitäisi käyttää muita keinoja, kuten henkilöllisyystodistusta tai vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.

7. Miten ikä tai henkilöllisyys todistetaan, jos hetusta ei selviä syntymäaika?

Ikää ei tarkasteta henkilötunnuksesta vaan henkilötodistukseen erikseen merkitystä syntymäajasta.

Henkilöllisyys todistetaan siis tulevaisuudessakin viranomaisen myöntämällä passilla, henkilö- tai ajokortilla.

Sähköisesti ikä voidaan todistaa vahvalla tunnistautumisella mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Tällöin esimerkiksi pankkitunnus on yhteydessä rekisteriin, johon on merkitty henkilön henkilötunnus ja ikä.

Aiheesta voi käydä keskustelua 10.10. klo 23 asti.

Lisää aiheesta:

Henkilötunnuksen uudistamista vastustava kansalaisaloite etenee eduskuntaan

Ikä- ja sukupuolineutraaliuteen pyrkivä hetu-uudistus jakaa mielipiteitä – tavoitteet nähdään jaloina, mutta mistä rahat ja aika?

Lue seuraavaksi