1. yle.fi
  2. Uutiset

Monessa kotikonttorissa ergonomia tökkii ja askeleet jäävät vähiin – "Etätyö nosti pintaan vaivoja, joista päästiin jo 2000-luvulla"

Huonot asennot ja liikunnan väheneminen näkyvät työfysioterapeutin vastaanotolla, vaikka osa etätyöläisistä onkin havahtunut ergonomiaan ajoissa.

etätyö
Susanne Ojaniemi opettaa luokkaansa etäyhteyden välityksellä.
Kodin kalusteita ei ole useinkaan suunniteltu pitkiin etätyöpäiviin. Tauotus ja liikunnan väheneminen ovat työfysioterapeutin mukaan silti suurempi ongelma. Kuvituskuva.Jarkko Riikonen / Yle

Korona työnsi keväällä ihmisiä etätyöhön, joka jatkuu monella syksyllä. Muutos näkyy jossain määrin myös työfysioterapeuttien vastaanotolla, joskaan ei pelkästään lisääntyneinä vaivoina.

Moni on havahtunut oikeiden työskentelyasentojen merkitykseen, kun ergonomisesti parhaat olot ovatkin jääneet konttorille.

– Varsinkin keväällä etätyö näkyi jonkin verran ja positiivisessakin mielessä. Aina ei huomatakaan, miten hyvin asiat työpaikalla ovat – ennen kuin keittiönpöytä ei säädykään, sanoo työfysioterapeutti Sari Malviniemi Työplussasta.

Kuvassa työntekijä sähköpöydän ääressä
Johanna Janssonilla on kokemusta sekä kotona että toimistolla työskentelystä.

Centria ammattikorkeakoulun TKI-päällikkö Johanna Jansson on hänkin kaivannut työyhteisön lisäksi juuri toimiston sähköpöytää.

– Nyt huomaan, kuinka paljon tulee tehtyä työpaikalla töitä seisten. Siellä istun vain palavereissa.

Koteihin onkin jopa hankittu sähköpöytiä, joiden hinnat ovat tulleet alas viime aikoina. Saman vahvistaa Heidi Lehtonen Työplussan Kannuksen pisteestä: ergonomiaan on alettu panostaa työpöytien ja -tuolien hankinnalla tai palaamalla pöytäkoneisiin.

Etätyöläisen ykköshankinta on sähköpöytä – kotitoimiston voi kalustaa myös käytetyillä kalusteilla

Myös esimerkiksi jumppapallo voi tuoda asentoon vaihtelua ja lisähaastetta, vaikka ei usein keittiönpöydän korkeuden kanssa toimikaan. Lasten kirjoituspöytä voi silloin olla parempi ratkaisu.

– On myös alettu ajatella, missä voisi edes hetkittäin työskennellä seisten. Etsitty korokkeita näytön alle ja niin edelleen, sanoo Sari Malviniemi Työplussasta.

Ensimmäisenä huonot työskentelyolosuhteet alkavat tuntua niska-hartiaseudussa ja hiirikädessä. Myös alaselkä alkaa herkästi ryppyillä.

Niska-hartiavaivoilta Jansson on välttynyt, mutta käy hierojalla silloin tällöin. Keittiöstä työpisteelle on siirtynyt pehmeämpi tuoli, ja töistä sai jo keväällä mukaansa näytön, näppäimistön ja tarvittaessa ergonomisemman hiiren.

Kuvassa Johanna Jansson
Johanna Jansson on aloittanut tutkimuksen siitä, millaisia vaatimuksia etätyö asettaa henkilöstöjohtamiselle. Etätyössä on hyviä puolia, kuten jousto, mutta kohtaamisen puuttuminen vaikeuttaa yhteisöllisyyden rakentamista.Heini Holopainen / Yle

Liikkeen väheneminen huonoja asentojakin suurempi tekijä

Etätyöjumit eivät ole Työplussan fysioterapeuttien mukaan nyt suuresti lisääntyneet. Etätyö mainitaan yhtenä tekijänä, mutta ensisijainen syy vastaanotolle tuloon se ei ole.

Terveystalon Kokkolan yksikön työfysioterapeutti Maria Paananen sen sijaan on nähnyt tuki- ja liiikuntaelimistön ongelmien lisääntyneen.

– Etätyö on nostanut pintaan sellaisia vaivoja, jotka saatiin ajettua alas parantuneiden kaluste- ja apuvälinekäytäntöjen myötä jo 2000-luvulla, sanoo Paananen.

Ergonomian huononemista suurempanakin tekijänä Maria Paananen pitää paikallaanoloa ja liikkeen vähenemistä. Tauotus jää etätöissä vähiin: työpisteellä jumitetaan, kun työkaverit eivät huikkaa tauolle.

– Tai jos huikkaavat, se tapahtuu Teamsin kautta, koneen ääressä.

Toisinkin voi toki olla: työfysioterapeutti Anu Alatalo Työplussasta sanoo joidenkin valitelleen taukojen poisjääntiä, mutta osa taas kertoo pitävänsä tauot kotona paremmin kuin työpaikalla.

Pyjamapukuinen mies työskentelee kotonaan.
Jos tauotkin pidetään digitaalisesti, tauotuksen vaikutus jää toteutumatta.Tiina Jutila / Yle

Kun paikallaaoloon yhdistyy kotikonttorin usein heikko ergonomia ja se, että työmatkoista ja lounaalla käynneistä syntynyt liikunta jää pois, haittavaikutukset ovat työfysioterapeutti Maria Paanasen mukaan taatut.

Centria ammattikorkeakoulun Johanna Jansson havahtui heti keväällä siihen, että kampuksella työpäivän aikana askelia saattoi kertyä 7 000 – 8 000, mutta kotikonttorissa luku jää pariin tuhanteen.

– Eipä tästä keittiöön tai kylpyhuoneeseen ole kovin pitkä matka. Iltaisin yritän paikkailla sitä ja liikun paljon, mutta tiedostan toki, että työpäivän aikana aktivoituminen olisi tärkeää.

Osalla liikuntaharrastukset ovat kuitenkin voineet jäädä pois, jos liikunta on tapahtunut kuntosaleilla tai urheiluseuroissa.

Toimi kuin olisit töissä työpaikalla

Mitä muuta sitten voi tehdä, jos uusia kalusteita ei voi hankkia?

Työfysioterapeutti Maria Paananen neuvoo vaihtamaan työpistettä päivän aikana, sillä asennon vaihtelu auttaa vähentämään paikallaanolon haittoja, vaikka vaihtoehdot eivät olisikaan ihanteellisia.

– Välillä voi olla läppärin kanssa sohvalla tyynyin tuetussa asennossa työskentelemässä, siirtyä siitä keittiön työtason ääreen seisomatyöhön ja seuraavaksi keittiönpöydän tai työpöydän ääreen, havainnollistaa Paananen.

Tauotus kannattaa hoitaa samoin kuin työpaikallakin. Työmatkan voi taittaa myös etätyössä: käydä pienen kävelyn ulkona ennen ja jälkeen työpäivän. Se auttaa myös vetämään henkisen rajan työpaikan ja kodin eli työn ja vapaa-ajan välile.

Työplussan Sari Malviniemi muistuttaa myös taukojumpasta, joka onkin joissakin työpaikoissa käytössä. Kaksi minuutin mittaista liikettä eivät vie juuri lainkaan aikaa, mutta tauottavat tekemistä sopivasti.

Lue myös:

Etätyö käy raskaaksi, jos ergonomia on pielessä – Tulosta nämä kuvalliset ohjeet työpisteesi seinälle!

Kaatuvatko seinät päällesi kotona? Tässä THL:n asiantuntijan vinkit etätöihin korona-aikaan

Pomot käyttävät työmatkoihin enemmän aikaa kuin duunarit – etätyöt tasasivat työmatkat

Ei, etätöissä ei laiskotella! Etänä ihmiset tekevät enemmän töitä kuin työpaikalla

Lue seuraavaksi