1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nobelin kirjallisuuspalkinto

Kirjallisuuden Nobelin voitti amerikkalainen runoilija Louise Glück – Suomalainen Tua Forsström: Päätös voittajasta syntyi jo varhain

Voittaja julkistettiin Tukholmasta klo 14. Studiossa ovat analysoimassa voittajaa kulttuuritoimittaja Miia Gustafsson ja WSOY:n suomennetun kaunokirjallisuuden kustantaja Leena Balme.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon julkistaminen
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon julkistaminen

Amerikkalaisrunoilija ja esseisti Louise Glück on saanut kotimaassaan lukuisia palkintoja. Hänet on esimerkiksi palkittu Pulizerilla vuonna 1993 ja National Book Awardilla vuonna 2014.

Vuonna 1943 syntynyt Glück käsittelee tuotannossaan muun muassa traumoja, himoa, luontoa ja pitkälti omakohtaisia, henkilökohtaisia teemoja.

Glück julkaisi ensimmäisen Firstborn-runokokoelmansa vuonna 1968, ja hänen uransa lähti kovaan nousuun 1990-luvulla.

Glückin omasta runoudesta kertoo paljon se, että esseissään hän siteeraa usein T.S. Eliotia ja John Keatsia. Hänen oma tuotantonsa vertautuu sisältönsä ankaruudessa muun muassa Emily Dickinsoniin.

Louise Glückin uudempaan tuotantoon kuuluu muun muassa runokoelma Averno (2006), joka on visionäärinen tulkinta Persefonesta, jonka kuoleman jumala Haades kaappaa luokseen Teoksen nimi tulee Napolin länsipuolelta sijaitsevasta kraatterista, jota muinaiset roomalaiset pitivät sisäänkäynninä alamaailmaan.

Glückin uusin teos on Faithful and Virtuous Night (2014). Siinä Glück lähestyy kuolemaa armon ja keveyden kautta.

Louise Glückiltä on suomennettu neljä runoa yhdysvaltalaista nykyrunoutta käsittelevään Merenvaahdon palatsi -antologiaan, joka julkaistiin viime vuonna.

Neljä Glückin runoa suomentanut Anni Sumari kertoo Ylelle, että pian tulee suomeksi Uskollinen ja hyveellinen yö -kokoelma. Faithful and Virtuous Night -teoksen käännös on jo valmis. Sen kustantaa pieni kustantamo Enostone.

Idyllinen yksimielisyys

Suomenruotsalainen runoilija Tua Forsström iloitsee voittajasta. Forsström on ensimmäinen Ruotsin akatemian suomalaisjäsen kautta aikain, ja oli nyt ensimmäistä kertaa mukana valitsemassa voittajaa.

– Olen valtavan onnellinen ja iloinen. Olen seurannut voittajan uraa ja pidän hänestä todella paljon, Forsström sanoo Svenska Ylelle.

Forsströmillä oli kaksi suosikkiehdokasta niiden viiden joukossa, joista akatemia lopulta valitsi voittajan.

– Ne kaksi edustavat niin valtavan erilaisia kirjallisia suuntauksia, että minusta oli lähes mahdotonta vertailla heitä keskenään. Lopulta aloin mielessäni kääntyä Glückin taakse ehkä siksi, että tunsin hänet jo ennakkoon.

Forsströmin mukaan akatemian jäsenet pääsivät jo varhain yksimielisyyteen Glückistä.

– Olimme todella yksimielisiä, se oli suorastaan idyllistä.

Voitto ei ollut suuri yllätys

Helsingin yliopiston kirjallisuustieteilijä, tutkijatohtori Sanna Nyqvistille Louise Glückin palkitseminen ei ollut valtavan suuri yllätys.

– Oletuksena oli, että nyt saattaisi olla runouden vuoro, ja naisen vuoro. Ennakkospekulaatiossa toinen pohjoisamerikkalainen naisrunoilija eli Anne Carson oli ehkä enemmän esillä, mutta Louise Glück mainittiin usein samassa lauseessa hänen kanssaan. Ainakin asiantuntijoiden piirissä Glück on ollut tunnettu Nobel-kandidaatti.

Nyqvistin mielestä Glück on ennen kaikkea loistava runoilija, ja lisäksi hän ehti jo saada tänä vuonna Ruotsista Tomas Tranströmer -runopalkinnon.

– Louise Glückiä arvostetaan Ruotsissa, ja häntä on myös siellä käännetty jonkin verran. Tämäkin edesauttaa Nobel-palkinnon saamista. Glückin tuotannossa on piirteitä, jotka ovat yhteisiä muillekin Nobel-voittajille – etenkin se, että hän käyttää myyttejä ja Antiikin perintöä oman runoutensa rakennusaineina. Akatemia on toistuvasti palkinnut kirjailijoita, jotka hyödyntävät kirjallisuushistoriaa ja jotka tekevät kerroksellista tekstiä.

Sanna Nyqvistin mukaan Louise Glückin runoista löytyy myös yksi oman aikamme trendipiirre.

– Hän käyttää runojensa rakennusaineena omaa elämäänsä, mikä on ollut viime aikoina iso trendi etenkin proosakirjallisuuden puolella. Runoissa on kuitenkin vahva yleisinhimillinen vire, ne eivät ole vain omaelämäkerrallisia.

Kirjailija Peter Handke (vasemmalla) vastaanotti kirjallisuuden Nobelin Tukholmassa 10. joulukuuta 2019. Palkinnon luovutti kuningas Carl XVI Gustaf. Kuva: Henrik Montgomery / AFP

Viime vuosina useita Nobel-kohuja

Tänä vuonna Nobel-tilaisuuteen pääsi paikalle koronarajoitusten takia vain kourallinen median edustajia, mutta tapahtuma lähetettiin ympäri maailman.

Viime vuonna palkintoja jaettiin poikkeuksellisesti kaksi, koska akatemiaa ravistelleen häirintäskandaalin vuoksi vuonna 2018 ei jaettu lainkaan palkintoa. Vuoden 2018 palkinnon sai puolalainen Olga Tokarczuk ja viime vuoden palkinnon itävaltalainen Peter Handke.

Handken valinnasta seurasi protesteja, sillä kirjailijan mielipiteet serbien tekemistä sotarikoksista Jugoslavian hajoamissodassa ovat kyseenalaisia. Handkella oli läheisiä suhteita serbijohtajiin.

Häirintäskandaalin ja akatemian sisäisten ristiriitojen takia ovet ovat paukkuneet tiuhaan. Tämän vuoden voittaja valittiin vajain rivein, sillä kaksi akatemian paikkaa oli tyhjillään.

Nobel-palkintojen summaa korotettiin tänä vuonna, joten voittaja saa 10 miljoonaa kruunua eli noin 950 000 euroa.

Suuret, juhlalliset Nobel-illalliset on peruttu joulukuulta koronapandemian takia.

Lue lisää:

Tua Forsströmin haastattelu Svenska Ylellä

Onnistuuko Ruotsin akatemia jakamaan kirjallisuuden Nobelin vihdoin ilman hämminkiä? Tänään julkistettava voittaja voisi olla naiskirjailija Karibialta