1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Hyönteiskato nakertaa ravintoverkkojen perustaa – samalla lautasella käyvien saalistajien kirjo yllätti tutkijatkin

Huomattava osa hyönteissyöjistä voi olla aiempaa tiedettyä suuremmassa vaarassa maailmalla havaitun hyönteiskadon takia.

Surviaissääskiä on pelkästään Suomessa lähes 800 lajia. Jos tällainen tärkeä hyönteisryhmä katoaa, kerrannaisvaikutukset hyönteissyöjille, muulle luonnolle ja ihmisille voivat olla suuret. Kuva: Eero Vesterinen / Turun yliopisto

Keskenään hyvin erilaiset hyönteissyöjät saalistavat samoilla apajilla. Hyönteisten massakato voikin vaarantaa luonnon monimuotoisuutta aiempaa tiedettyä laajemmin.

Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat havaitsivat siivekkäiden saalistajien ruokavalion olevan hyvin yhtenevä.

Havainto on merkittävä. Genetiikan yliopistonlehtori Eero Vesterinen taustoittaa, että Charles Darwinin ajoista alkaen vain lähisukuisten petojen on ajateltu sijoittuvan samankaltaiseen ekolokeroon saalistajina. Toki tätä näkemystä on aikojen saatossa ravisteltu aiemminkin.

– Kun ajatellaan, että ne ovat ihan erilaisia otuksia; lintuja, lepakoita ja sudenkorentoja, niin kaikilla on todella samankaltainen ravinto. Kaikki pedot hyödynsivät kaksisiipisiä ravintonaan hyvin runsaasti. Kyllä se omalla tavallaan yllätti, toteaa Eero Vesterinen Turun yliopiston Biologian laitokselta.

Toistaiseksi ravintoa tuntuu riittävän kaikille, mutta eri puolilta maailmaa kantautuvat tiedot hyönteiskadosta voivat muuttaa tilannetta nopeastikin. Se heijastuisi koko ravintoketjuun, tai paremminkin ravintoverkkoon.

Huomattava osa hyönteissyöjistä saattaakin olla suuremmassa vaarassa kuin aiemmin on ymmärretty.

Pienten surviaisten kato aiheuttaisi suuren romahduksen

Toistakymmentä vuotta lajien vuorovaikutussuhteita tutkinut Eero Vesterinen otti tarkasteluun laajan, mutta vertailukelpoisen saalistajalajiston samalta alueelta Varsinais-Suomesta.

Osoittautui, että eri puolille eläinkuntaa sijoittuvien saalistajien, lintujen, lepakoiden ja korentojen ravinnossa oli selviä yhteneväisyyksiä.

Ensimmäisten tulosten myötä ryhmään liittyivät erikoistutkija Kari Kaunisto Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä sekä akatemiatutkija, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon intendentti Thomas Lilley. Ryhmän vertaisarvioitu artikkeli julkaistiin tällä viikolla Nature-sarjaan kuuluvassa Scientific Reports -verkkojulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimusavustaja Minka Ovaska pipetoi projektitutkija Ella Sippolan tarkkaillessa vieressä. Yliopistonlehtori Eero Vesterinen seuraa työn edistymistä. Kuva: Maija Laaksonen / Turun yliopisto

Tutkittavina oli pitkä lista hyönteissyöjiä: kirjosieppo, pohjanlepakko, korvayökkö, vesi-, viiksi-, ja isoviiksisiippa, sekä tummasyyskorento, sirokeijukorento, oka-, keihäs-, kuu-, ja sirotytönkorento.

Nämä keskenään aivan erilaiset saalistajat söivät lähes samoja hyönteisiä, painottuen kärpäsiin, sääskiin ja muihin kaksisiipisiin.

Esimerkiksi vesistöjen yllä viihtyvät surviaissääsket näyttävät maistuvan hyönteissyöjille laidasta laitaan. Uhkakuva onkin tällaiselle yleiselle ravinnonlähteelle tapahtuva kato, joka romauttaisi kantoja ylöspäin verkossa.

– Tavallaan se on vanha ajatus, mutta ei koske enää vain merikotkaa tai jotain muuta huippupetoa, vaan hyönteissyöjiä siinä välillä. Ne ovat yksi suurimmista porukoista maailmassa, linnut, lepakot ja esimerkiksi sudenkorennot. Sillä on isot vaikutukset, sanoo Vesterinen.

Surviaissääskiä on pelkästään Suomessa 700–800 lajia, ja niillä on suuri merkitys ravintoverkkojen kannattelijoina.

Hyönteistutkijoidenkaan mielenkiinto ei ole juuri kohdistunut näihin arkisiin kaksisiipisiin. Enemmän on tutkittu Eero Vesterisen mukaan "hienompia" hyönteisiä tai tartuntatauteja levittäviä inisijöitä.

Perusravintoa olevien hyönteisten tilanteesta kaivataan tarkempaa tutkimusta maailmanlaajuisesti. Sellaista ollaankin käynnistämässä, suomalaistutkijat ovat jo viritelleet kansainvälistä tutkijaverkkoa ja hakevat Suomen Akatemialta rahoitusta tutkimushankkeen alkusykäykseksi.

Hyönteiset hyödyksi ihmiselle – osaatko kiittää ekosysteemipalveluista?

Hyönteisten massakadosta on kantautunut tutkimustietoa eri puolilta maailmaa viime vuosina. Suomessa merkittävää katoa ei ole vielä havaittu, mutta tutkimuskin lukumääristä tai massoista on ollut vähäistä.

Paikoin kannat ovat maailmalla romahtaneet jopa alle puoleen. Tilanne saattaa olla jopa aiemmin arvioitua vakavampi, jos uuden suomalaistutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä muille mantereille.

Kadon syitä ei tarkalleen tunneta, mutta ihmisen toiminta vaikuttaa monin tavoin hyönteisiinkin.

Elinalueiden tuhoutuminen ja pirstoutuminen, ympäristön kemikalisoituminen, valosaastekin voivat olla Eero Vesterisen mukaan sen syitä.

Luomakunnan kruununa itseään pitävää ihmistä luonnollisestikin kiinnostaa, miten hyönteiskato hänen elämäänsä hetkauttaa.

Puhutaan ekosysteemipalveluista, valottaa genetiikan yliopistonlehtori Eero Vesterinen Turun yliopistosta.

– Erilaiset luontokappaleet, tässä tapauksessa hyönteiset tuottavat ekosysteemipalveluja ihmiselle. Eli pölyttävät kasveja, että meillä olisi ruokaa. Hyönteissyöjät syövät taas paljon tuhohyönteisiä, jotta viljat tai hedelmät saisivat kasvaa rauhassa. Jos nämä ekosysteemipalvelut putoavat pois, kyllä ihminenkin on huonommassa jamassa.

Vesterinen uskoo, että tilanteelle on yhä tehtävissä jotain. Hälytyskellot ovat jo soineet, ja vähempi kuluttaminen tuskin olisi haitaksi kenellekään. Luonnolla on myös kyky toipua, vaikka ajan kanssa.

Tutkijana ja isänä Eero Vesterinen kaipaa yleistä asennemuutosta.

– Hyönteiset ansaitsevat mielestäni huomattavasti enemmän huomiota ja palstatilaa otsikoissa. Ja positiivisia ajatuksia ihmisiltä, ei vain "yök, ötökkä".

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 9.10. kello 23.00 asti.

Aiheesta aiemmin:

Hyönteislajeja katoaa huolestuttavaa vauhtia, mutta kaikkien hyönteisten häviäminen sadassa vuodessa oli ehkä sittenkin liian raju päätelmä

Mikä uhkaa hyönteisiä? Luonnontieteellisen museon hyönteistiimin vetäjä Pasi Sihvonen vastasi yleisön kysymyksiin

Tutkimus: Nykyisellä vauhdilla hyönteiset katoavat maailmasta sadassa vuodessa – "Vaikutukset ihmiseen ovat lievästi ilmaistuna katastrofi"