1. yle.fi
  2. Uutiset

"Olin pirikoukussa ennen kuin tajusinkaan", sanoo Jani Ikonen – käyttäjät kertovat omin sanoin, kuinka heistä tuli huumeriippuvaisia

Huumeiden käyttäjät kertovat miksi aloittivat käytön, ja miksi aineista on niin vaikea päästä eroon.

huumeriippuvuus
Jani Ikonen punainen huivi kasvoilla.
Jani Ikonen koukuttui huumeisiin omien sanojensa mukaan kipulääkkeiden kautta.Petri Aaltonen / Yle

Makkarakastikkeen tuoksun rinnalla huoneessa leijailee pistävä lemu.

Parikymmentä päihteiden käyttäjää on lounaalla Palvelukeskus Hanskassa Jyväskylän keskustassa. Ilmainen lämmin ateria on edellispäivältä ylijäänyttä kouluruokaa.

Osa ruokailijoista ei ole peseytynyt päiviin tai jopa viikkoihin.

Huumeiden käyttäjille ja asunnottomille suunnatussa Hanskassa voi käydä suihkussa, pestä vaatteita ja saada monenlaista apua omien asioiden hoitoon.

Huumeiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. Jyväskylässä, niin kuin monella muullakin paikkakunnalla, huumeissa tehdään jo enemmän rikoksia kuin alkoholin vaikutuksen alaisena.

Hanskassa käy päivittäin kolmisenkymmentä asiakasta. Jyväskylän kaupungin ylläpitämiin tiloihin voi tulla päihtyneenä, mutta siellä ei saa käyttää huumeita tai alkoholia.

Asiakkaista suurin osa on 30–40-vuotiaita miehiä. Muutama miehistä näyttää alle kolmekymppiselle. Monen vaatteet ovat likaiset, kuten mustuneet kädetkin. Silmät verestävät.

Likaiset kädet ja lautasella makaroonia ja lihapullia.
Hanskassa tarjottava lämmin ruoka on monen päihderiippuvaisen päivän ainoa ateria.Petri Aaltonen / Yle

Jokaisella on oma tarinansa.

Juuri siistiytynyt Jani Ikonen, 41, laittaa lippiksen syvälle päähänsä ja liinan kasvojensa suojaksi. Hän on kotoisin Helsingistä, mutta asunut viime vuodet Jyväskylässä.

Hän koukuttui huumeisiin omien sanojensa mukaan kipulääkkeiden kautta.

– Lapsuuteni oli perheväkivaltahelvetti. En nuorena käyttänyt huumeita, otin alkoholia muutaman kerran vuodessa ja urheilin. Mutta sitten loukkasin pahasti selkäni. Eräs lääkäri neuvoi - ei lääkärinä, vaan ihmisenä - ettei antaisi kenenkään leikkauttaa selkäänsä. Sen sijaan liikunta ja lääkkeet hänen mukaansa auttavat. Hän varoitti rakastumasta lääkkeisiin liikaa, mutta näin kävi.

Ikonen harrasti nuorena kamppailulajeja ja teki portsarin hommia. Miehen kertomuksen mukaan huumeet tulivat hänen elämäänsä salakavalasti.

– Läträsin nuorena kaiken maailman steroideilla ja tungin efedriininappia suuhuni. En saakeli tajunnut, että efedriinistä tehdään metamfetamiinia. Olin pirikoukussa ennen kuin tajusinkaan.

Ensimmäisen kerran Ikonen sanoo piikittäneenä itseään amfetamiinilla 24-vuotiaana.

Liiman haistelusta väärälle tielle

Osa Hanskan asiakkaista ruokailee pöydän ääressä rauhassa, mutta osa säntäilee ja hoippuu huoneesta toiseen. Moni ramppaa ulkona röökillä.

Suurin osa asiakkaista on päihtyneitä, mutta järjestysongelmia ei ole. Yksi hieman aggressiivisesti käyttäytynyt mies poistui itse nopeasti paikalta.

Tunnelma on kiitollinen. Hanskaan saa tulla omana itsenään eikä ketään tuomita päihteiden käytöstä.

Resuinen kassi pöydän vieressä.
Moni Hanskan asiakkaista on menettänyt asuntonsa. Omaisuus kulkee muovikasseissa.Petri Aaltonen / Yle

Yksi nuorempi mies on pukeutunut siististi puhtaaseen huppariin, maastokuvioisiin housuihin ja lippikseen. Kadulla vastaan tullessa häntä ei uskoisi päihteiden käyttäjäksi.

Katse paljastaa kuitenkin totuuden, miehen silmät seisovat päässä.

Kokemusasiantuntijana ja projektityöntekijänä Hanskassa toimiva Jussi Wiik, 45, ojentaa hänelle mehua. Wiik pystyy samaistumaan asiakkaisiin, sillä hän on itse ollut huumeriippuvainen 20 vuotta.

– Olin normaali, vähän ylivilkas poika, joka siirrettiin kolmannella luokalla tarkkailuluokalle. Siellä oli kymmenen muuta samanlaista jannua. Kaikkien kotiolot oli mitä oli, kukaan ei odottanut meitä koulun jälkeen kotiin.

Wiik kavereineen alkoi tehdä koulun jälkeen pikkunäpistyksiä ja haistella liimaa. Sen jälkeen kuvioihin tulivat alkoholi ja hasis.

Lääkärin sanat johtivat muutokseen

Kun Wiik oli 12-vuotias, hänen äitinsä kuoli. Se oli kova paikka, äiti oli hänen paras ystävänsä.

– Pikkuhiljaa siirryin vahvempiin huumeisiin. 15-vuotiaana aloin käyttää amfetamiinia ja sen jälkeen erikoistuin opiaatteihin. Tyypillinen porttiteoria.

Kesken jääneen armeijan jälkeen Wiikin arki muuttui kovemmaksi. Hän päätyi viideksi vuodeksi kadulle sekä asumaan kavereiden luokse.

– Ei ollut enää yhtään mukavaa. Kamaa piti hommata joka päivä tai ei kestänyt olla. Rahan saamiseksi aineisiin piti tehdä isompia rikoksia.

Kokemusasiantuntija Jussi Wiik, Olohuone-hanke.
Wiikin mielestä huumeriippuvaisten reittiä hoitoon pääsyyn pitäisi helpottaa. Huumeiden käyttäjää pompotellaan helposti luukulta luukulle. Petri Aaltonen / Yle

Wiikin mielestä pahinta huumehelvetissä on brutaalius, väkivaltaisuus ja moraalittomuus. Aineiden käyttö rahoitetaan hyvin usein tekemällä rikoksia.

– Olet huumeiden orja ja elämä pyörii ainoastaan huumeiden ympärillä. Niiden saamiseksi ollaan valmiita tekemään mitä vaan, vaikka myymään oma mummo.

Wiik kertoo yrittäneensä viitisentoista kertaa päästä katkaisussa kuiville. Ratkaiseva käänne tapahtui hänen jouduttuaan jälleen kerran sairaalaan.

– Lääkäri kertoi minun kuolevan, jollen jätä huumeita.

Vuonna 2004 Wiik marssi päihdeklinikalle ja aloitti korvaushoidon. Viimeiset kymmenen vuotta hänellä on mennyt korvaushoidon tukemana hyvin ja hän on ollut työelämässä kokemusasiantuntijana.

Hoitoon pääsy on vaikeaa

Hanskan pesukone pyörii. Koneen kylkeen liimattu lappu kertoo, kenen vaatteet ovat pesussa.

Pesukone ja kuivain.
Hanska oli koronan vuoksi viime keväänä pari kuukautta suljettuna. Työntekijöiden mukaan kaduilla näki silloin hyvin likaista porukkaa. Petri Aaltonen / Yle

Hanskassa työskentelevä Mahsa Masoud kyselee mustaan huppariin pukeutuneen nuoren miehen kuulumisia. Masoud yrittää löytää miehelle sopivia kenkiä. Hanskassa jaetaan lahjoituksena saatuja käytettyjä vaatteita. Kenkiä ja alusvaatteita tarvittaisiin lisää.

Joulukuussa vuoden toimineen Hanskan asiakkaat ovat tulleet Masoudille tutuiksi.

Kolme vuotta sitten sairaanhoitajaksi valmistunut Masoud on valmistumisestaan saakka työskennellyt huumeriippuvaisten kanssa. Hän on myös Hanskan toiminnasta vastaavan Olohuone-hankkeen projektipäällikkö.

Projektipäällikkö Mahsa Masoud, Olohuone-hanke.
Masoud on mukana Sovatek-säätiön hallinnoimassa Olohuone-hankkeessa. Sitä rahoitetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella.Petri Aaltonen / Yle

Hanskassa jokaiselle halukkaalle tarjotaan mahdollisuus hakeutua hoitoon.

Katkaisuun voi kuitenkin olla jopa viikkojen jonot ja motivaatio on vaarassa kadota odottaessa. Parista päivästä viikkoihin kestävän katkaisun jälkeen moni tarvitsee vielä pitkää kuntoutusta pysyäkseen kuivilla.

Useinmiten kuntoutusta saa vain kuukaudeksi.

– Kun kysyy huumeriippuvaiselta syytä käytölle, he vastaavat, että on pakko. Heidän kokemuksensa mukaan ilman aineita ei pysty olemaan normaali, ahdistaa ja tulee sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Ei saa mitään aikaiseksi, Masoud kertoo.

Iso ongelma koko maassa on huumeiden käyttäjien jääminen mielenterveyspalveluiden ulkopuolelle.

– Jos henkilön papereissa on merkintä aktiivisesta huumeiden käytöstä, häntä ei huolita hoitoon, sanoo Wiik.

Tähän epäkohtaan on nyt tartuttu Jyväskylässä. ASSI asunto ensin -hankkeessa huomio on kaikkein heikommassa asemassa olevissa ihmisissä.

Kehitteillä on matalan kynnyksen palvelu, joka tarjoaa tukea päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsyyn ja asumiseen.

Ikosen ja Wiikin mukaan huumekoukussa olevat haluaisivat päästä aineista eroon. Kumpikaan ei usko, että kovempien huumeiden hallittu viihdekäyttö olisi mahdollista. Heidän mielestään käyttö riistäytyy käsistä aina jossain vaiheessa.

Mies näyttää käsimerkkiä tietokoneen näppäimistö sylissä.
Hanskan takahuoneessa tietokoneella luurit päässä istuva mies kertoo rentoutuvansa kuuntelemalla heviä.Petri Aaltonen / Yle

Ikonen kertoo yrittäneensä aineista eroon lukemattomia kertoja. Kuivilla jaksoilla mies on opiskellut kokemusasiantuntijaksi ja tehnyt lähihoitajaopintoja.

– Päihdemaailma on niin sairas. Toivon, ettei kukaan päädy sinne koskaan. Se perustuu valehteluun ja kusetukseen, ihmisen arvo mitataan sillä, mitä hyötyä hänestä on. Se on kuvottavaa, Ikonen sanoo.

Lapsille on puhuttava huumeista suoraan

Mahsa Masoudin mielestä jo pienille koululaisille tulisi puhua totuudenmukaisesti huumeiden vaaroista.

– Perheissä ja kouluissa pitäisi puhua tupakasta, alkoholista ja huumeista avoimesti. Mahdollisimman nopea puuttuminen huumekokeiluihin on paras keino päästä niistä irti.

Hänelle työssä raskainta on kohdata hyvin nuori huumeriippuvainen. Myös asiakkaiden avuntarpeen kohtaaminen on vaikeaa.

Eniten häntä huolestuttavat käyttäjät, jotka ovat jossain seinien sisäpuolella kaiken avun ulottumattomissa.

– Etsivään päihdetyöhön ja eri tahojen yhteistyöhön pitäisi panostaa enemmän.

Eväsrasia ja takki sohvan nurkassa.
Varhainen puuttuminen käyttöön tepsii hyvin. Moni päihderiippuvainen kertoo toivoneensa, että joku olisi puuttunut tilanteeseen ajoissa.Petri Aaltonen / Yle

Jussi Wiik kertoo toivoneensa, että joku sosiaalitoimesta olisi tullut ja pysäyttänyt myös hänet aikoinaan.

– Kukaan ei tullut sanomaan, että se mitä teen, on väärin. Totuin siihen, päihteet olivat mun elämä. Olen päihderiippuvainen lopun elämääni, en uskalla jättää korvaushoitoa kokonaan pois, sanoo Wiik.

Wiikille työnteko on ollut pelastus. Kuiville pääsyn jälkeinen tylsistyminen on yksi huumeriippuvaisen pahimpia kompastuskiviä.

– Pitää keksiä tekemistä huumeiden käytön tilalle. Jos tylsyyteen alkaa hakea helpotusta, senhän tietää, kuinka siinä taas käy.

Lue seuraavaksi