1. yle.fi
  2. Uutiset

Noora Frantzi, 30, kouluttautui keväällä vapaaehtoiseksi kriisipuhelinpäivystäjäksi ja auttaa nyt ahdistuneita suomalaisia – puheluiden määrät räjähtäneet

Niin kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan kuin myös avun tarve ovat kasvaneet suuresti koronapandemian puhjettua.

vapaaehtoistyö
Noora Frantzi katsoo puhelinta.
30-vuotias Noora Frantzi tunsi halua auttaa muita, ja päätti toimia.Mikko Savolainen / Yle

Koronaepidemian myötä sadat uudet ihmiset ovat ryhtyneet vapaaehtoistyön tekoon. Yksi heistä on taipalsaarelainen sosionomiopiskelija Noora Frantzi.

Frantzi jäi alkukesästä ilman kesätöitä. Samoihin aikoihin hän kuuli, että Saimaan kriisikeskukselle Lappeenrantaan haettiin vapaaehtoistyöntekijöitä.

– Ajattelin, että sen myötä tulisi ainakin tehtyä jotakin. Päällimmäisenä oli kuitenkin vahva halu auttaa muita. Jokainen meistä tarvitsee jonkun joka kuuntelee.

Frantzi suoritti tukihenkilön peruskurssin, minkä myötä hän sai valmiudet toimia vapaaehtoisena muun muassa kriisipuhelimessa. Kun ensimmäisen vuoron aika koitti, häntä jännitti.

– Osaisinko kuitenkaan sanoa apua tarvitsevalle oikeat sanat?

Ennätysmäärä halukkaita

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu kertoi syyskuussa kyselytuloksista, joiden mukaan 40 prosenttia vastanneista ilmoitti aloittaneensa vapaaehtoistyön koronaepidemian aikana. Kyselyyn vastasi lähes 1400 vapaaehtoista.

Mielenterveysjärjestö Mieli ry:n mukaan kiinnostus vapaaehtoistyön tekemiseen kasvoi keväällä ennätysmäisesti – niinkin paljon, että kaikkia halukkaita ei voitu ottaa mukaan. Vapaaehtoiset tarvitsevat koulutuksen ja tuen, joita oli haasteellista järjestää pelkästään etäyhteyksin.

Mieli ry:llä vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi tukihenkilöinä, ohjaavat ryhmiä tai vastaavat chat-keskusteluihin tai kriisipuhelimeen, kuten Noora Frantzi.

– Vapaaehtoistyömme on vaativaa vapaaehtoistyötä, joten meidän on tarjottava siihen vankka koulutus. Olimme keväällä siinä mielessä hankalassa tilanteessa, että vaikka tulijoita olisi ollut, koulutuksia ei ole voitu järjestää samalla tavalla kuin ennen pandemiaa, kertoo järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi.

Kaakkuriniemi kertoo, että kevään aikana pystyttiin kuitenkin kouluttamaan parikymmentä uutta vapaaehtoista kriisipuhelinpäivystäjiksi pääosin etäyhteyksin. Loppuvuoden aikana Mieli ry:n paikallisjärjestöissä on tarkoitus kouluttaa lähi- ja etäkoulutusta yhdistäen noin 60 uutta vapaaehtoista.

– Se on ehdottomasti enemmän kuin tavallisesti.

Noora Frantzi puhelimessa.
Noora Frantzin mukaan puhelut ovat joskus raskaita myös päivystäjälle. Iloa kuitenkin tuo tieto siitä, että on voinut auttaa toista.Mikko Savolainen / Yle

Myös vapaaehtoisen jaksamisesta on huolehdittava

Koronaviruspandemian aikana vapaaehtoistyön tärkeys on vain korostunut.

Siitä kertoo se, että kevään aikana vapaaehtoiset päivystivät Mieli ry:n kriisipuhelimessa 1372 tuntia enemmän kuin aikaisempina vuosina samaan aikaan. Uusia liittymiä hankittiin 200, jotta vapaaehtoiset pystyivät päivystämään myös etänä.

Myös soittojen ja soittoyritysten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

– Saamme kriisipuhelimeen noin 25 000 soittoyritystä kuukaudessa. Jo nyt puheluiden määrä on mennyt yli sen, mitä saamme tavallisesti vuodessa, kertoo Mieli ry:n järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi.

Vapaahetoisena kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissa työskentelevä Noora Frantzi on keväästä lähtien tehnyt pari vuoroa kuukaudessa. Hän kertoo, ettei niin sanotusti tyypillistä vuoroa ole.

– Tärkeintä on, että olen asiakkaan saatavilla ja valmiina kuuntelemaan ja tukemaan. Linjalla kuulee todella monenlaisia elämäntarinoita ja on erilaisten huolten äärellä. Itselläkin herää siinä toki monenlaisia tunteita, mutta päällimmäisenä on hyvä olo siitä, kun voi auttaa muita.

Kerran soittaja kertoi Frantzille, että tämä oli ensimmäinen henkilö jolle hän koskaan puhui heidän keskustelemistaan asioista.

– Se oli huikea askel, jonka tämä henkilö oli uskaltanut ottaa.

Frantzi kertoo, että hänelle mieleenpainuvimpia hetkiä ovat ne, kun soittajasta kuulee että tämä on saanut huoliaan purettua.

– Silloin puhelun sävy on muuttunut täysin alkutilanteesta. Vapaaehtoistyön myötä minulle on konkretisoitunut aivan eri tavalla kuinka tärkeää se on, että joku kuuntelee.

Muiden huolien kuunteleminen voi kuitenkin myös olla raskasta. Siksi vapaaehtoisilla on myös mahdollisuus keskustella ajatuksistaan toisten, kokeneiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

– Jos vastaanottaa jopa 15 itsetuhoista puhelua päivässä, on oltava mahdollisuus päästä purkamaan niiden herättämiä tunteita, painottaa Sinikka Kaakkuriniemi.

Myös Noora Frantzi tietää, että muista voi pitää huolta vasta sitten, kun on huolehtinut omasta itsestään.

– On ensisijaisen tärkeää, että tässä työssä jaksaa olla läsnä.

Noora Frantzi.
Noora Frantzi aikoo jatkaa vapaaehtoistyössä oman jaksamisensa rajoissa. Kun Frantzi kaipaa hengähdystaukoa, hän lähtee lenkille luontoon.Mikko Savolainen / Yle

Hyötyä kaikille osapuolille

Koronakriisi on koskettanut kaikkia tavalla tai toisella, hankaloittaen monella aivan tavallisen arjen pyörittämistä. Mikä siis on saanut ihmiset lähtemään ennätysmäärin auttamaan muita?

– Monen muunkin kriisin yhteydessä on havaittu, että joillakin ihmisillä herää tunne, että minulla on tässä tilanteessa voimavaroja auttaa muita. Kysymme aina vapaaehtoisiltamme heidän perusteluitaan, ja halu auttaa on lähes aina esille, Mieli ry:n Sinikka Kaakkuriniemi kertoo.

Vapaaehtoistyöstä ei hyödy ainoastaan avun vastaanottaja.

– Auttaja kokee oman mielenterveytensä vahvistuvan kun hän kokee että hänellä on merkitystä muiden elämään. Vapaaehtoisen merkitys avun tarvitsijalle on puolestaan olla rinnallakulkija, ihminen ihmiselle.

Vapaaehtoistyö.fi:n kesällä tehdyn kyselyn mukaan vapaaehtoistyön koronaepidemian aikana aloittaneista 80 prosenttia haluaa jatkaa vapaaehtoistyön tekemistä myös koronatilanteen jälkeen. Niin myös Noora Frantzi.

– Tätä voi tehdä joustavasti ja oman jaksamisen mukaan, mikä on hienoa.

Enää Frantzi ei ole huolissaan siitä, löytääkö hän oikeat sanat soittajille. Hän on ymmärtänyt, että tärkeintä on vain kuunnella ja olla läsnä.

– Silloin kaikki sujuu todella luontevasti.

Juttua korjattu 23.10. klo 8.30: Muutettu sana mielenterveysyhdistys sanaksi mielenterveysjärjestö.

Lue seuraavaksi:

Korona ahdistaa suomalaisia valtavasti – Psykiatri: Koronan suurin terveysvaikutus tulee siitä, miten reagoimme epidemiaan

Kriisipuhelimen päällikkö: "Tilanteet ovat kärjistyneet, ihmiset voivat huonosti" – keskusteluapua tarjoavissa palveluissa varaudutaan kiireiseen loppukesään

Benjamin Molini, 26, oli kevään yksin, mielenterveys rupesi rapistumaan ja nyt pelottaa koronan uusi aalto – "Mä en tulisi selviämään siitä"

Lue seuraavaksi