1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suolistobakteerit

Kuuluisa saksalaislääkäri näyttää, miten pöntöllä kannattaa istua, että kakka kulkee kunnolla – suolistomikrobiston salaisuudet kiehtovat tutkijoita ympäri maailmaa

Giulia Endersin mukaan vessassa asiointi muuttui astetta vaikeammaksi, kun vesiklosetti keksittiin.

Giulia Enders, lääkäri, Israelitisches Krankenhaus Hamburg
Still- ja videokuvaus sekä -editointi: Kristiina Lehto / Yle

– Monet ajattelevat, että suolisto on vain ulostetta tuottava kakkakone, mutta kun perehtyy enemmän tutkimuksiin, yllättyy, miten monia vaikutuksia suolistolla voi meihin olla, saksalainen lääkäri Giulia Enders toteaa.

30-vuotias Enders tuli muutama vuosi sitten tunnetuksi, kun hän avasi kansantajuisesti ihmisen suoliston toimintaa ja sen monenlaisia vaikutuksia hyvinvointiin kirjassaan Suoliston salaisuus.

Endersin mukaan suolistomikrobien moninaisista vaikutuksista on saatu vahvaa näyttöä eläinkokeissa, mutta tutkimus ihmisillä on vasta alkuvaiheessa. Juuri tämä lupaava, mutta toistaiseksi vähän tunnettu, suoliston potentiaali kiehtoo häntä.

Giulia Enders syntyi keisarileikkauksella, eikä häntä voitu imettää, joten hän ei vauvana saanut niistä mikrobialtistusta. Myöhemmin hän kärsi iho-ongelmista, joihin hän ryhtyi etsimään apua esimerkiksi ruokavaliosta. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Endersin kirjasta tuli myyntimenestys, ja se käännettiin myös suomen kielelle. EndersinTED-puhetta netissä on katsottu reilusti yli neljä ja puoli miljoonaa kertaa.

Endersin kirjan viesti ei ole lakannut kiinnostamasta ihmisiä vieläkään.

Pariisin tiedekeskus, Cité des sciences et de l’industrie, on tuottanut Endersin kirjaan perustuvan Suoliston salaisuus -näyttelyn. Pariisin lisäksi näyttely on ollut esillä myös Lissabonissa, ja lauantaina 10. lokakuuta se avautuu Vantaalla Tiedekeskus Heurekassa.

Tutustu Suoliston salaisuus -näyttelyyn Ylen toimittajan Ulla Malmisen, lääkäri Giulia Endersin ja Helsingin yliopiston mikrobiologian dosentin Anne Salosen kanssa. Kuvaus ja editointi: Kristiina Lehto / Yle

Tutkijoita kiinnostava aihe

Suolisto ja sen mikrobien tutkimus kiinnostaa myös monia muita tutkijoita ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on meneillään Helmi-suolistobakteeristotutkimus (siirryt toiseen palveluun), jossa pyritään selvittämään suolistomikrobiston yhteyksiä lapsen keskittymiskykyyn, kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin sekä käytökseen.

Aineistoa on kerätty tuhannesta perheestä aina raskauden loppuvaiheesta taaperoikään saakka. Lapset ovat otollinen tutkimuskohde, koska niin mikrobistoa kuin siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten imetystä ja antibioottilääkitystä, voidaan kartoittaa koko heidän elämänsä ajalta.

Tutkimusta johtaa mikrobiologian dosentti Anne Salonen.Hänen mukaansa eläinkokeet antavat vahvan hypoteesin, että suolistomikrobisto voi vaikuttaa aivojen varhaiseen kehitykseen. Salonen kertoo tutkimuksesta, jossa raskaana olevia hiiriemoja altistettiin toistuvasti antibiooteille.

– Tulokset osoittivat, että näiden emojen pennuilla oli poikkeava suolistomikrobisto, ja pennut olivat aggressiivisempia kuin verrokkiryhmässä. Varhaisimmat vaikutukset suolistobakteeristoon ja käytökseen voivat tulla äidin kautta jo ennen syntymää.

Salonen kertoo, että kiertäjähermo kuljettaa synaptisia viestejä suolistosta aivoihin.

– Tällaisen hermoverkkoviestinnän lisäksi suolisto vaikuttaa aivoihin välittäjäainejärjestelmän kautta. Tällöin suolistosta kulkee verenkierron mukana esimerkiksi serotoniinia ja muita kemiallisia viestejä, Salonen kertoo.

Anne Salosen mukaan varhaislapsuuden mikrobistokehitys on maailmanlaajuisesti tutkimuskentän kuumimmassa keskiössä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Mielialahormoni serotoniini syntyy pitkälti suoliston alueella

Salosen mukaan valtaosa kehon serotoniinista syntyy suoliston alueella elävissä soluissa, ja suoliston mikrobisto voi osaltaan säädellä sen erittymistä.

Serotoniini on keskeinen mielialaan liittyvä hormoni, jonka alhaiset tasot on liitetty masennukseen.

– Riippuen suolistomikrobiston kokoonpanosta bakteerit ja niiden tuottamat aineet voivat vaikuttaa serotoniinitasoihin eli aiheuttaa suotuisia tai ei-toivottuja vaikutuksia aktiivisuuteen, sisäiseen motivaatioon ja mielialaan.

Jos syö höttöruokaa, jossa on vähän kuitua, suolistobakteerit voivat nähdä nälkää.

Mikrobiologian dosentti Anne Salonen, Helsingin yliopisto

Salosen mukaan ravinto on keskeinen tekijä, jolla suolen mikrobistoon ja sitä kautta mahdollisesti myös mielialaan voi vaikuttaa. Normaalien ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on suotuisa suolistomikrobeille.

– Varsinkin kuitu on tärkeää, koska se päätyy paksusuoleen asti tärkeiden bakteerien ruuaksi. Jos syö höttöruokaa, jossa on vähän kuitua, suolistobakteerit voivat nähdä nälkää ja ruveta syömään suolen pintaa suojaavaa limakalvoa.

Kun tämä jatkuu kauan, seurauksena voi olla tulehdustila, jossa haitalliset bakteerit viihtyvät.

– Tutkimuksissa on osoitettu, että autismioireet pahenevat, jos tietyntyyppiset klostridibakteerit runsastuvat.

Lisäksi tiedetään, että ärtyvän suolen oireyhtymästä (siirryt toiseen palveluun) kärsivillä on tavallista suurempi riski kärsiä masennuksen oireista. Niiden välistä yhteyttä on tutkittu (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Tanskassa.

Enders suosittelee hapankaalia ja suolakurkkua

Myös saksalaislääkäri Giulia Enders kehottaa syömään kuitupitoista ruokaa. Hän itse pitää parsakaalista, purjosta, sipulista ja täysjyväriisistä.

Enders suosittelee myös maitohappobakteereja sisältäviä ruokia, kuten hapankaalia ja suolakurkkua.

Vuonna 2017 tehdyssä japanilaistutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) havaittiin jopa, että maitohappobakteereilla oli myönteinen vaikutus joidenkin opiskelijoiden unenlaatuun ja stressitasoon.

Enders ei silti lupaa, että suolisto ja sen mikrobisto olisivat taianomainen parannuskeino masennukseen tai huonoon mielialaan.

– Niiden vaikutus varmasti vaihtelevat ihmisestä riippuen, eikä suinkaan selitä mielialaamme kokonaan. Siihen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten hormonit, geenit ja ulkopuoliset asiat, joita ympärillämme tapahtuu.

Pitää löytää hyvä tasapaino oman suolen kuuntelemisessa.

Lääkäri Giulia Enders, Israelitisches Krankenhaus Hamburg

Hän kuitenkin uskoo, että suolistolla on merkittävä vaikutus mieleen, ja suolentoimintaan pystyy itse vaikuttamaan helpommin kuin geeneihin tai ulkoisiin asioihin, joita ei aina elämässä voi kontrolloida.

Giulia Enders tunnustelee Heurekan näyttelyssä suolinukkaa, jota ihmisen elimistössä on tenniskentän kokoinen alue. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Endersin mielestä omaan suolistoon kannattaa luoda tasapainoinen suhde, mutta ajatukset eivät saa pyöriä liiaksi sen ympärillä. Hän vertaa suhdetta suoliston kanssa ihmissuhteeseen.

– Jos ihmissuhteessa keskittyy liikaa toiseen, se ei ole hyvä asia, mutta jos häneen ei keskity lainkaan, sekään ei ole hyvä asia. Pitää löytää hyvä tasapaino oman suolen kuuntelemisessa. Siltä voi kysyä, että piditkö siitä, kun söin keskiyöllä valtavan annoksen pihviä ja ranskiksia. Jos suoli ei pitänyt siitä, yritä ensi kerralla huomioida sitä paremmin.

Suoliston vastaukset tuntee jokainen vatsassaan, ja palautteen se lähettää vessanpönttöön.

Lue seuraavaksi:

Ennen antibioottien liikakäyttöä ja roskaruokaa ihmisten suolistossa kuhisi terveempi mikrobiyhteisö – keskiajan käymäläjäte auttaa vertailemaan

Ahdistus vei Leena Honkavaaralta ilon äitiyden ensi vuosista – nyt tutkijat hakevat probiooteista apua synnytyksen jälkeiseen masennukseen

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat jo kansanterveydellinen sairaus ja näkyvät lääkärin vastaanotolla – näin lisäät suolistosi hyvinvointia

Työpsykologi löysi yhteyden vatsavaivojen ja stressin välillä – vaatii nyt työpaikoille ruokarauhan: "Hotkiva kulttuuri ei todellakaan ole hyväksi"

Voiko käsien peseminen ja desinfiointi altistaa allergioille? Asiantuntijat: ihon mikrobikasvustoon ei merkittävää vaikutusta

Lähes kaikki suomalaisvauvat saavat äidinmaitoa – imetys on yleistynyt, mutta nuoret ja matalammin koulutetut äidit imettävät muita vähemmän

Voit keskustella aiheesta 10.10. kello 23:een saakka.