1. yle.fi
  2. Uutiset

Ylen tiedot sotesta: Vauraimpien ja terveimpien maakuntien menetykset todennäköisesti pienenevät – hallituksessa vielä ainakin neljä kiistaa

Hallituksen sote-ministerit yrittävät saada esityksensä valmiiksi tänään, istuvat tarvittaessa myöhään iltaan.

sote-uudistus
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (vas), valtiovarainministeri Matti Vanhanen sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko eduskunnan kyselytunnilla Helsingissä 24. syyskuuta 2020.
Hallituksen sote-ratkaisussa etenkin RKP on vaatinut, että varakkaimpien maakuntien rahamenetykset olisivat pienempiä kuin hallituksen esitysluonnoksessa. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (vas.), valtiovarainministeri Matti Vanhanen ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko eduskunnassa syyskuussa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hallituksen sote-ministeriryhmä on istunut pian viikon lähes joka ilta yötä myöten ratkomassa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ongelmakohtia. Sote-ratkaisua yritetään tänään torstai-iltana, todennäköisesti myöhään venyvissä neuvotteluissa.

– Tänään istutaan niin pitkään, että tässä kokonaisuudessa alkaa palaset loksahtaa kohdalleen, sote-ministeriryhmän neuvottelua vetävä Krista Kiuru (sd.) sanoo.

Vaikein neuvoteltava asia on raha uusissa sote-maakunnissa: kuinka paljon osa kunnista menettää sosiaali- ja terveydenhoitoon tarkoitettua rahaa ja kuinka paljon toiset kunnat saavat lisää rahaa nykytilanteeseen verrattuna.

– Niillä alueilla, jolla rahoitusta olisi saatavilla enemmän, sitä toivottaisiin nopeammin. Niillä alueilla, joilla laskennallisesti palvelutarve tulevaisuudessa tulee muuttumaan, rahaa ei haluttaisi menettää niin paljon, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo.

Hallituspuolueet yrittävät ratkaista kiistan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmallista niin, että vähemmän sairastavat, elinvoimaisimmat maakunnat eivät menettäisi niin paljoa rahaa sairaammille maakunnille kuin hallitus omassa esitysluonnoksessaan suunnitteli.

LKS 20200929 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru saapui Säätytalolle Helsingissä 29. syyskuuta 2020.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru saapui Säätytalolle Helsingissä viime viikolla.Vesa Moilanen / Lehtikuva

1. Rahat uusjakoon: osa maakunnista menettää, kuinka paljon?

Sote-esityksessä valtio haukkaa ison osan kuntien verotuloista ja siirtää ne maakunnille, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kärjistävä kiteytys on, että varakkaat ja vähän sairastavien ihmisten maakunnat menettävät rahaa suhteessa nykytilanteeseen, köyhät maakunnat saavat lisää rahaa.

Suhteessa terveemmän ja nuoremman väestön alueet tarvitsevat vähemmän palveluita ja siksi rahaakin osoitettaisiin niille vähemmän.

Hallitus neuvottelee yhä perusteista, jotka vaikuttaisivat rahanjakoon. Näistä perusteista tärkein on, miten paljon terveyspalveluita ihmiset maakunnassa tarvitsevat.

Ruotsalainen kansanpuolue RKP haluaisi painottaa nykyehdotusta enemmän väestön määrää ja vähemmän maakuntien palvelutarvetta.

Maakuntien rahanmenetyksiä ja lisärahan määrää on tarkoitus tasata leikkureilla: kuinka paljon maakunta enimmillään voi menettää rahaa tai kuinka paljon maakunta voi saada lisää rahaa.

Nykyisessä esityksessä leikkuri on 150 euroa asukasta kohden. Eli mikään maakunta ei voisi menettää enempää rahaa kuin 150 euroa asukasta kohden eikä saada lisää rahaa enemmän kuin 150 euroa asukasta kohden.

Menetykset voivat olla vuositasolla joissakin maakunnissa kymmenistä miljoonista euroista siirtymäajan jälkeen.

RKP on huolissaan siitä, että enemmistö suomalaisista asuu maakunnissa, jotka uudistuksessa menettäisivät terveydenhoitoon tarkoitettua rahaa. Pelkona on, että sosiaali- ja terveyspalvelut heikkenisivät etenkin pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

Sopua haettu: varakkaiden maakuntien menetys aiottua pienempi?

Ylen tietojen mukaan sovitteluratkaisua soten rahoitusmalliin on haettu siitä, että rahaa menettävien maakuntien tilannetta parannettaisiin. Maakunta voisi menettää rahaa korkeintaan esimerkiksi 50 - 100 euroa asukasta kohti. Sen sijaan lisärahaa voisi tulla sairaampiin maakuntiin jopa enemmän kuin 150 euroa asukasta kohti.

Muutos rahoitettaisiin etsimällä noin 20 miljardin euron sote-paketista rahaa uudelleenkohdennettavaksi niin, etteivät sosiaali- ja terveyspalvelut kärsisi.

RKP, joka on ollut huolissaan rahaa menettävien maakuntien tilanteesta, olisi hallituksen sisäisessä mittelössä kaivannut enemmän tukea vihreiltä, joiden ydinkannatusalueista rahoituskiistassa on kysymys. RKP:n ydinkannattaja-alueet, Uusimaa ja Pohjanmaa, olisivat menettäjien joukossa.

Keskustan kannattajia on paljon harvaan asutuilla alueilla, joista moni kuuluu uudistuksen hyötyjiin. Keskusta on pelännyt, että rahoitusmalli jättää maakuntien nykyiset terveyserot pysyviksi, jos vähävaraisimmat maakunnat eivät saisi enempää lisärahaa asukasta kohti kuin 150 euroa.

Myös siirtymäaika, jolla uuteen rahoitusmalliin siirryttäisiin, on neuvottelussa. Seitsemän vuoden siirtymäaika saattaa olla liian pitkä ja se voi lyhentyä esimerkiksi viiteen vuoteen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko
Annika Saarikon johtama keskusta on pelännyt, että nykyiset terveyserot jäävät pysyviksi elleivät köyhimmät maakunnat saa enempää lisärahaa.Petteri Sopanen / Yle

2. Miten käy ulkoistetun Länsi-Pohjan keskussairaalan Lapissa?

Hallituspuolueet ovat edelleen erimielisiä, mikä rooli yksityisillä terveydenhuoltoyrityksillä voi olla julkisen terveydenhuollon rinnalla. Keskustelu kärjistyy sen ympärillä, voiko Länsi-Pohjan keskussairaala Lapissa jatkaa yrityspohjalta.

Meri-Lapin kunnat ja Mehiläinen käynnistivät vuonna 2018 yrityksen, joka vastaa keskussairaalan toiminnasta 15 vuoden ajan. Jatkossa tällaiset jättiulkoistukset eivät olisi uuden sote-esityksen mukaan mahdollisia.

Hallituksessa on erimielisyyttä, voiko tuleva Lapin sote-maakunta purkaa Mehiläisen ja kuntien yritykselle tehty ulkoistuksen. Jyrkin vaihtoehto voisi tarkoittaa koko Länsi-Pohjan ulkoistuksen mitätöimistä.

Keskusteluissa on myös ollut, voisiko Länsi-Pohjan ulkoistuksen purkaa vain erikoissairaanhoidon osalta. Nyt julkista valtaa on siirretty yhtiölle perusterveydenhoidon lisäksi erikoissairaanhoidossa.

Lopulta perustuslakivaliokunta linjaa, voiko jo sovittua peruuttaa

Virallisesti Länsi-Pohjan ulkoistussopimuksen arviointi jää kuitenkin uuden sote-maakunnan ratkaistavaksi.

Jos hallituksen lakiesitykseen jää mitätöimispykälä Länsi-Pohjan kaltaisten ulkoistuksien purkamiseksi tai rajaamiseksi, eduskunnan perustuslakivaliokunta lopulta ratkaisee, kuinka järeästi sopimuksiin voi taannehtivasti puuttua.

Torstain arvio oli, että hallituksen sote-sopu ei kaadu tähän yksityiskohtaan, kävi perustuslakivaliokunnassa miten tahansa Länsi-Pohjan keskussairaalan nykysopimuksen kanssa.

Yksityisten palveluiden laajuudesta ylipäätään hallituksessa on eri näkemyksiä. SDP painottaa edelleen julkisen palvelun vahvaa roolia, kun taas keskusta ja RKP haluaisivat pitää yksityisen roolin suunnilleen nykyisen laajuisena.

3. Savolaisten kiista – mihin maakuntaan Savonlinna kuuluu?

Hallituksen pitää ratkaista myös Savojen kiista.

Etelä-Savossa on kaksi keskussairaalaa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Savonlinnassa ja sen naapurikunnissa eli Itä-Savossa pelätään Savonlinnan sairaalan lopettamista. Oletus on, että tulevaisuudessa Etelä-Savon maakunta ei kykene ylläpitämään kahta keskussairaalaa. Maakunta on muuttotappioaluetta.

Torstaina yksi näkemys oli, että nykyinen maakuntajako säilyisi. Itä-Savo eli Savonlinna naapurikuntineen säilyisi siis Etelä-Savon maakunnassa eikä siirtyisi Pohjois-Savon maakuntaan. Mutta: ratkaisevat neuvottelut käydään torstaina illalla.

Samalla neuvottelutulokseen kuuluisi se, että Savonlinna sairaalan asema pyrittäisiin jollakin tavalla turvaamaan. Ratkaisua ei kuitenkaan ole helppo toteuttaa.

Itä-Savossa haluttaisiin liittyä Etelä-Savon sijaan Pohjois-Savoon. Muutos merkitsisi myös muiden kuin sairaanhoitorajojen muutosta, koska sote-maakuntien halutaan olevan yhteneväiset muun aluejaon kanssa. Esimerkiksi vaalipiiri- ja tuomiopiirirajat muuttuisivat.

Keskusta on vastustanut Itä-Savon siirtymistä Pohjois-Savon maakuntaan.

4. Kuinka itsenäisiä sote-maakunnista tulee?

Hallituksessa on keskusteltu, kuinka tiukasti valtio voi ohjata uusia sote-maakuntia. Tähän liittyy myös se, kuinka laajasti maakunnat voivat ostaa yksityisiltä palveluja.

Ylen tietojen mukaan hallituksen neuvotteluissa maakunnat ovat saamassa hieman vahvemman itsehallinnon kuin alunperin esityksessä kaavailtiin. Sote-maakuntia ohjaavan sosiaali- ja terveysministeriön rooli olisi enemmänkin neuvotteleva.

Ministerien neuvotteluissa on keskusteltu myös siitä, miksi sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäviä alueita kutsuttaisiin: olisivatko ne sote-alueita, sote-maakuntia vai maakuntia.

Voit keskustella jutun aiheesta perjantaihin 9.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Analyysi: Kuuluuko pienten ja sairaiden saada enemmän sote-rahaa kuin isojen ja terveiden? Maakuntien soterahat kuumentavat tunteita

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Paikallisen sopimisen laajennus työpaikoille edes määräaikaisena – RKP ei hyväksy soten rahoitusmallia

Neljä tutkijaa arvioi Ylelle sote-draaman uusimman tuotantokauden – Käsikirjoitus toimii, mutta tuotannossa on rahapula

Lue seuraavaksi